Parisuhdekriisissä, mitä nyt??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pelokas pian yh? :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en nyt oikein ymmärrä, miten se mies ei muka tue ap:ta? Jos hoitaa lähes 50/50 lapset ja kodin ap:n kanssa ja käy terapiassakin? Minkälaista tukea ap kaipaa? Ja tokihan miestäkin pitää tukea, ei varmaan ole helppoa olla masentuneen puoliso.
 
[QUOTE="vieras";25521750]Mä en nyt oikein ymmärrä, miten se mies ei muka tue ap:ta? Jos hoitaa lähes 50/50 lapset ja kodin ap:n kanssa ja käy terapiassakin? Minkälaista tukea ap kaipaa? Ja tokihan miestäkin pitää tukea, ei varmaan ole helppoa olla masentuneen puoliso.[/QUOTE]

Etkö sä ymmärrä mitä on henkinen tuki?
 
Sairas, just diagnoosin saanut ihminen kitisee kun ei saa tukea puolisoltaan? Voi ompa kummallinen asia! Ois ehkä aika katsoa peiliin?

Millaista tukea sä haluat ja kaipaat? Jos mies auttaa kotona ja lasten kanssa ilmeisesti ja käy kanssasi terapiassa, miten hän ei sinua tue? Olen pahoillani että olet sairas, mutta jos olet "alusta asti" omien sanojesi mukaan uhannut jättää miehesi, miten kuvittelet että hän jaksaa kanssasi ja arjen keskellä?
 
Mikä helvetti näillä ämmillä on, että niitten täytyy saattaa tähän maailmaan liuta lapsia, vaikka ALUSTA ASTI kaikki on menny perseelleen ? Tää on taas niitä tapauksia, että luuli pystyvänsä pitää ukosta kynsin kiinni, ku tekee lisää pentuja. Mut ei se skulannu tälläkään muijalla. Ei se mee näin, uskokaa nyt hiivatissa.
 
Millaista tukea sä haluat ja kaipaat? Jos mies auttaa kotona ja lasten kanssa ilmeisesti ja käy kanssasi terapiassa, miten hän ei sinua tue? Olen pahoillani että olet sairas, mutta jos olet "alusta asti" omien sanojesi mukaan uhannut jättää miehesi, miten kuvittelet että hän jaksaa kanssasi ja arjen keskellä?

Ja varmasti miehesikin olisi vuosienne varrella kaivannut muuta kuin natkutusta ja uhkailua erolla. Vuosikausia!

Sitä saa mitä tilaa ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
 
Kyllä se välittää, kovasti välittääkin mut se ei riitä mulle jos se ei vaan osaa eikä pysty olemaan mun tukena sillon kun mä sitä tarvitsen. Ja siis hieno mies on, osallistuu lasten hoitoon, usein tehdään 50/50 varsinkin nyt kun oon töissä.
Ja se on varmasti ollut sille myös hyvä herätys kun teen aamu ja iltavuoro niin joutuu todella hoitaa vastuut itse täysin enkä oo ettimässä sille sukkia tai sitä sun tätä kun sormi menee suuhun.

Ja tässä ei nyt ole kysymys siitä että olen niin masentunut etten jaksa kamppailla tässä suhteessa, vaan siitä että mä en arvosta ihmistä joka ei auta mua tällasen sairauden kanssa vaikka mä oon selkeesti pyytänyt apua ja lähinnä ehkä just sitä henkistä tukea, ni ei sen sijaan mun pitäis vaan pystyä olemaan hyvällä mielellä, WHIPIIII!

No mun mielestä miehesi vaikuttaa ärsyttävältä,sanonko miltä; no narsistilta. Että jos sairaan ihmisen pitää esittää olevansa iloinen kun HÄN astuu töistä kotiin, ja sun pitäis tsempata itsesi hyväntuuliseksi hoidettuasi 3 lasta päivittäin, niin HUH HUH!!Itsekeskeinen mies. Eikä todellakaan välitä susta, on vaan tottunut tekemään osansa perheessä. Jos välittäisi sinusta, se ilmenisi aivan toisin kuin tuo käytös! Herää todellisuuteen ap!
 
[QUOTE="vieras";25525532]No mun mielestä miehesi vaikuttaa ärsyttävältä,sanonko miltä; no narsistilta. Että jos sairaan ihmisen pitää esittää olevansa iloinen kun HÄN astuu töistä kotiin, ja sun pitäis tsempata itsesi hyväntuuliseksi hoidettuasi 3 lasta päivittäin, niin HUH HUH!!Itsekeskeinen mies. Eikä todellakaan välitä susta, on vaan tottunut tekemään osansa perheessä. Jos välittäisi sinusta, se ilmenisi aivan toisin kuin tuo käytös! Herää todellisuuteen ap![/QUOTE]

Mä olen pahoillani tästä sun kirjoituksesta. Narsisti sanaa ei kannata viljellä muoti-ilmiönä.
Ap ei suinkaan sanonut hoitavansa 3 lasta päivittäin, vaan nyt sattuivat kerran olemaan kaikki yhdessä kipeinä. Muutoinhan tuo kertoi heidän hoitavan lapset MIEHENSÄ kanssa 50/50. Kuulostaako narsistiselta? niin HUH HUH nyt on tieto tästä asiasta kateissa ja pahasti.

Puolison masennuksessa ja sairaudessa on se paha puoli että näkee vain sen oman tilanteensa eikä toisen puolta ollenkaan.Vanhemmuuteen kuuluu se että on vaikeita tilanteita kun itse on sairaana ja pitäisi vielä hoitaa lapsetkin siinä.

Ap ajattelee että mies olisi voinut olla pois töistä jos sanoisi. Mutta onko se todellakin näin? Laillista oikeuttahan siihen ei ole. On olemassa valtava määrä ihmisiä joiden täytyy selvitä yksin niiden kolmen lapsen kanssa AINA.

Mä näen kylläkin enemmän tässä kirjoituksissa sitä ap:n omaa pahaa oloa joka täytyisi saada kuntoon ennen kuin "syyttelee" kumppanin tekosia.

Nostan hattua tuosta oman äidin hoidosta, mutta jos se tapahtuu perheen/oman jaksamisen kustannuksella niin siihen varmasti täytyy tehdä muutos.

Ajatelkaapa nyt kaikki tilannetta; olette parisuhteessa ihmisen kanssa josta sanotte että alusta lähtien kaikki on ollut pielessä. Alusta lähtien olette tienneeet että pitäisi erota. Kuinka lämpöisesti ja ystävällisesti luulette kohtelevanne puolisoanne? Luuletteko ettei OMA kyllästyminen näy missään? Kaikki on puolison vikaa kun hän ei tue tarpeeksi....
 

Yhteistyössä