P
Pelossa elävä
Vieras
Olemme nelikymppinen pariskunta ja meillä on kaksi lasta. Meillä oli aiemmin avioliitossa todella väljähtynyt vaihe, mutta nyt olemme (ehkä minä enemmän) löytäneet toisemme uudelleen ja rakkautta riittää joka päivä! Mutta, tämän uuden rakkauden myötä olen alkanut pelätä: pelkään
että mieheni jostain syystä hairahtuisi, ja pettäisi minua, ehkä nuoremman naisen kanssa. Joka ikinen juttu lehdissä, joka kertoo vanhemman miehen rakastumisesta nuorempaan naiseen, saa minut pelkäämään. Ja muutenkin, pelkään ihan joka päivä, että mieheni tapaa jonkun, johon ihastuu ja rakastuu ja jättääkin minut, vaikka sanoo, että rakastaa minua. Haluaisin luottaa häneen sataprosenttisesti, sillä hän ei ole koskaan pettänyt minua kertomansa mukaan ja uskon sen. Miksi ihmeessä silti pelkään, enkä voi luottaa häneen? Ymmärrän, että syyttä epäileminen on loukkaavaa ja hän ei ansaitse sitä. Mutta millä saisin tämän pelon pois? Ystäväni sanoo, että minun pitäisi kohottaa itsetuntoani, mutta helppo se on sanoa. Pelkään sitä tunnetta, mikä minulle tulisi, kun hän kertoisi, että jättääkin minut ja ottaa kauniimman ja nuoremman jne. Eihän siihe kuole, sanoo ystäväni. Olen puhunut tästä miehelleni ja hän sanoo, että turhaa pelkäät, aina olemme yhdessä, mutta kun hän esim. kertoo minulle, että näki entisen työtoverinsa (kauniin nuoren naisen) taas kaupungilla ja he juttelivat,niin eikös vain minun ajatukseni kulje siihen suuntaan, että minkäköhän ainen tunnelma siinä tilanteessa vallitsi, olisikohan mieheni jotenkin ihastunut tuohon naiseen. Tämä on niin energiaa kuluttavaa tämä pelko, haluaisin siitä eroon. Joskus ajattelen, että olisi parempi erota, jotta pääsen tästä pelosta, mutta kun kuitenkin rakastan miestäni ja hänkin minua.
että mieheni jostain syystä hairahtuisi, ja pettäisi minua, ehkä nuoremman naisen kanssa. Joka ikinen juttu lehdissä, joka kertoo vanhemman miehen rakastumisesta nuorempaan naiseen, saa minut pelkäämään. Ja muutenkin, pelkään ihan joka päivä, että mieheni tapaa jonkun, johon ihastuu ja rakastuu ja jättääkin minut, vaikka sanoo, että rakastaa minua. Haluaisin luottaa häneen sataprosenttisesti, sillä hän ei ole koskaan pettänyt minua kertomansa mukaan ja uskon sen. Miksi ihmeessä silti pelkään, enkä voi luottaa häneen? Ymmärrän, että syyttä epäileminen on loukkaavaa ja hän ei ansaitse sitä. Mutta millä saisin tämän pelon pois? Ystäväni sanoo, että minun pitäisi kohottaa itsetuntoani, mutta helppo se on sanoa. Pelkään sitä tunnetta, mikä minulle tulisi, kun hän kertoisi, että jättääkin minut ja ottaa kauniimman ja nuoremman jne. Eihän siihe kuole, sanoo ystäväni. Olen puhunut tästä miehelleni ja hän sanoo, että turhaa pelkäät, aina olemme yhdessä, mutta kun hän esim. kertoo minulle, että näki entisen työtoverinsa (kauniin nuoren naisen) taas kaupungilla ja he juttelivat,niin eikös vain minun ajatukseni kulje siihen suuntaan, että minkäköhän ainen tunnelma siinä tilanteessa vallitsi, olisikohan mieheni jotenkin ihastunut tuohon naiseen. Tämä on niin energiaa kuluttavaa tämä pelko, haluaisin siitä eroon. Joskus ajattelen, että olisi parempi erota, jotta pääsen tästä pelosta, mutta kun kuitenkin rakastan miestäni ja hänkin minua.