perhe ja väsymys

[voihanmasennuksenoireet]

apua... lapset (3 ja 1v) nukkumassa. Oon yksin lasten kanssa, sillä mies reissuhommissa. Epäilen raskautta, mutta testi näyttäisi vasta viikon päästä... Oon jostain syystä ihan masentunut, mutta en kehtaa tunnusta sitä edes itselleni. Mies kotona vaan viikonloppuisin. Lapsilla on päiväkotipaikka, mutta hoidan lapset kotona, kun sairastellaan. Ollaan oltu kipeenä koko perhe muutaman viikon, välillä vaikutti siltä että ollaan parantumassa. Nyt kaikki sai antibiottikuurin ja varmaan selätetään kohtapuolin taudit kokonaan. Itse en pysty aloittaamaan minulle määrättyjä lääkkeitä poskiontelotulehdukseen, koska en kerennyt vielä lopettaa kuopuksen imetystä. Haluaisin parantua, mutta olen liian väsynyt, en raaski viedä tissiä lapselta, jolla on korvatulehdus päällä..... Oppinot eivät edisty kun en edes pääse kouluun, kun lapset sairastelee.. ketään läheistä mulla ei tällä paikkakunnalla ole tukena. Neuvolasta ehdotettiin perhetyötä, mutta siitä ei ole apua kun lapset saa päiväkotiin mitä mä teen? saako lasta vieroittaa tässä tilanteessa rinnasta? epäilen että voimat ei riitä. kotona on hirvee sotku. Haluaisin siivota mutt en jaksa.

 

["pieras"]

ota vastaan kaikki apu mitä saat - myös pyydä sitä itse, ystäviltä ja sukulaisilta.

Ja sitten kun varmasti et ole raskaana, hanki Mirena.

Eikä sulla nyt kuulukaan mikään opiskelu edetä, ole kotona ja nauti ainutlaatuisesta pikkulapsiajasta!

 

[voi sinua]

Mä ainakin olen syönyt antibiootteja omaan poskiontelotulehdukseen imetysaikana? Mitkä ohjeet sait lääkäriltä?

Ja voi sinua! Ei ihminen jaksa montaa asiaa kerrallaan hoitaa ja murehtia. Nyt hoidat ensin sekä itsesi että lapsesi terveeksi. Sun ei todellakaan tarvii opiskella tai siivota tai muutakaan.

Parin viikon päästä voitte jo paremmin. Olet itsekin tervehtynyt. Silloin jaksat sitten jo siivotakin! Kun olette terveitä ja lapset pääsevät päiväkotiin, voit alkaa miettiä niitä opintoja (oletan, että opiskelet kun lapset ovat hoidossa). Mutta se on sen ajan murhe.

Sulla on kaksi pientä lasta. Siihen aikaan ei vaan voi oikein suunnitella paljoa muita juttuja. Itsekin olen jatkuvasti töistä pois kun lapset ovat kipeänä. On huono omatunto, mutta minkäs teet. Kymmenen vuoden kuluttua on jo toinen tilanne. Kukaan ei syö enää rintaa eikä halua yöllä syliin.

Paljon jaksamista! Ota kaikki apu vastaan ja ennen kaikkea: päivä kerrallaan.

 

[äitikans]

Ihania, kannustavia vastauksia olet saanut! Aika usein tällä palstalla empatia on aika kiven alla...mutta yhdyn siis edellisiin. Kaikki tuntuu sata kertaa kurjemmalta, kun itsekin on vielä puolikuntoinen. Ole itsellesi armollinen, kattokaa viltin alla piirrettyjä, tai lepää lattialla lasten leikkiessä. Aseta pieniä tavoitteita, kuten, että siivoan keittiön ja sitten levätään. Pieni happihyppely voisi myös auttaa. Onko ketään, joka voisi tulla vaikka toiselta paikkakunnalta hetkeksi auttelemaan? Ja minun mielestä voit vierottaa hellästi pienintä, jos antibioottihoitosi sitä vaatii. Oletko varma, ettei olisi jotakin toista lääkettä, jota voisit ottaa nyt imeyksen aikana? Kysy sitä vielä vaikka puhelimitse sairausneuvonnasta tai apteekista. Uskon, että kunhan pääsette taas rytmiin kiinni, ja pääset opiskeluiden pariin, kaikki helpottaa. Ja jos olisit raskaana, niin vauvan syntymään on kuitenkin vielä 9kk aikaa, ehdit kyllä voimaantua.
Itselläni on neljäs lapsi tulossa, kaikki mutt paitsi koululainen on kotihoidossa. Tiedän siis, miltä väsymys ja jaksamattomuus välillä tuntuu...mutta parempia päiviä tulee, koita jaksaa nyt tämä päivä, älä murehdi huomista ja muista pyytää apua esim. neuvolasta ajoissa!

 

[voihanmasennuksenoireet]

Kiitos paljon kaikille vastauksista! ketään ei mulla täällä ole kelle voisi avautua. Kaikki ystävät ja sukulaiset ovat toiselta paikkakunnalta, eikä kukaan uskalla tänne "bakteeripesään" tulla muutenkin olen vähän huono pyytämään apua, kun tuntuu että ketään ei kiinnostaa...
Olen pyytänyt toiset antibiootit puhelimetse ja sain ne samana päivänä, kun poskiontelutulhedus meni pahemmaksi. Nyt on tilanne vähän parempi, sekä minä että lapset voidaan jo hieman paremmin Vieroitan lapseni rinnasta sitten kun hän paranee korvatulehduksesta. Kohta otan itseäni niskasta kiinni, siivoan ja puhataassa kämpässä mietin tulevaisuuttani.
Kiitos teille tuesta, oloni oli todella yksinäinen ja voimaton...