Pitääkö joku akateemisesti koulutettu ihan oikeasti duunareita alempiarvoisina?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suzyanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jotkut pitää. Osa avoimesti, osalla on asenteet piilossa.

Esim. omat vanhempani joilla molemmilla akat. tutkinto halveksivat duunareita. Itse halusin mennä lukion sijasta ammattikouluun (VIHASIN opiskelua jo tuolloin), ei tullut kuuloonkaan koska amiksesta valmistuu "siivoojia ja huoria". Minut siis pakotettiin menemään lukioon josta juuri ja juuri selviydyin enkä luonnollisesti pääse mihinkään jatko-opiskelemaan paskoilla papereilla. Sen sijaan että olisin nyt suht mielekästä koulutusta vastaavaa työtä tekevä duunari olen lähes kolmikymppinen osa-aikapaskaduunari jolla ei edelleenkään ole muuta kuin koulutusta kuin lukio. Kiitos korkeakoulutettujen vanhempien :)
Olen heille häpeäksi ja ylpeä siitä :))))

Anteeks, mut estikö ne vanhemmat sua myöhemmin menemästä ammatilliseen opetukseen tai mielekkäisiisn töihin?
 
Itse arvostan lukion käyneitä, koska joskus tuntuu, että usein kouluttamattomilla on vähän erilaiset jutut. Lukion käymättä jättäneet eivät jotenkin pysty käsittelemään asioita kovin syvällisesti ja sivistyksessä on aukkoja. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa aivan kaikkien osalta. Sitten jatkotutkinnoilla en pidä niin väliä. Liikaa kouluttautuneet tohtorit yms. tuntuvat taas liikaa todellisuudesta vieraantuneilta, eivätkä ymmärrä käytännön elämän asioita.
 
[QUOTE="vieras";24808545]Jotkut tekniikan alan korkeakoulutetut taas halveksivat toisia huuhaa-alojen korkeakoulutettuja. Kaiken maailman humanisteja, taiteijoita ja kauppakorkean käyneitä yms.[/QUOTE]

Hiukan värittyneesti sinäkin ilmaisit. Vai yrititkö nimenomaan kärjistää?
 
peesi. Henk.koht. en tunne ketään, joka ei arvostaisi työtä tekevää ihmistä, koulutuksesta riippumatta.

Tunnen/tiedän sellaisia, jotka eivät arvosta esimerkiksi kuvataiteilijoita, kirjailijoita yms. työtä tekeviä tai vaikka järjestöalalla työskenteleviä, koska "se ei ole oikeaa työtä". Oikean työn määritelmä on monille kovin erilainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;24808918:
Tunnen/tiedän sellaisia, jotka eivät arvosta esimerkiksi kuvataiteilijoita, kirjailijoita yms. työtä tekeviä tai vaikka järjestöalalla työskenteleviä, koska "se ei ole oikeaa työtä". Oikean työn määritelmä on monille kovin erilainen.
on. Minä esimerkiksi en läheskään kaikkien mielestä tee oikeaa työtä.
 
Tämä menee jo vähän ohi aiheen, sitä kuitenkin sivuten.
Liittyen ammatteihin.. liitättekö ihmisiin tietynlaisia käyttäytymisoletuksia, että tietyn ammattikunnan edustajien pitäisi käyttyätyä jonkin oletusarvon mukaisesti.?
Jos tarkastellaan ihmisen käyttätymistä vapaa-aikana siis. Työpaikoilla ihmisillä on pakostikin ainakin jonkinlaiset ammatin ja työtehtävien säätelemät säännöt.
 
Tämä menee jo vähän ohi aiheen, sitä kuitenkin sivuten.
Liittyen ammatteihin.. liitättekö ihmisiin tietynlaisia käyttäytymisoletuksia, että tietyn ammattikunnan edustajien pitäisi käyttyätyä jonkin oletusarvon mukaisesti.?
Jos tarkastellaan ihmisen käyttätymistä vapaa-aikana siis. Työpaikoilla ihmisillä on pakostikin ainakin jonkinlaiset ammatin ja työtehtävien säätelemät säännöt.


Yritän että en liittäisi. Ja kun olen niin monta kertaa saanut "nenilleni" kun olen tehnyt olettamuksia että tuo matami on varmaan sossupummi jne. että en edes enää kysy, mitä toinen on ammatiltaan. Se on lakannut kiinnostamasta.
 
Olen törmännyt siihen, että minua ei pidetä minään. Olen siivooja. Itseäni tässä ammatissa suututtaa vain se, että se on minulta alisuoriutumista. Opiskelen koko ajan, tosin "vain" amk-tasolla ;) tällä hetkellä kun en voi opiskella mitään, missä pitäisi olla läsnä, niin amk:n verkko-opinnot ovat ainoa vaihtoehto.
 
Tämä menee jo vähän ohi aiheen, sitä kuitenkin sivuten.
Liittyen ammatteihin.. liitättekö ihmisiin tietynlaisia käyttäytymisoletuksia, että tietyn ammattikunnan edustajien pitäisi käyttyätyä jonkin oletusarvon mukaisesti.?
Jos tarkastellaan ihmisen käyttätymistä vapaa-aikana siis. Työpaikoilla ihmisillä on pakostikin ainakin jonkinlaiset ammatin ja työtehtävien säätelemät säännöt.
Hih, tulipa tästä mieleen seuraava juttu:

Yks tuttava kuuli, että mä olen kasvatustieteilijä ja heitti mulle sen jälkeen: "No se selittää sen, että sä olet niin hyvä äiti ja teidän lapset on niin hyvin kasvatettuja ja mukavia."

Hehee :D Oli tietenkin tosi mieleenpainuva kommentti ja olin siitä otettu, MUTTA: en kyllä näe mun opinnoillani olevan juurikaan merkitystä mun lasteni kasvatuksessa (toki jotain vaikutuksia varmasti on). Enemmän laitan painoarvoa omalle (ja mieheni) taustalle, joka luovat pohjan meidän perheen toimintatavoille.

Yleensäkään koulutus ei välttämättä lainkaan näy ihmisten arkielämän toiminnoissa - olipa koulutus mikä tahansa.
 
Anteeks, mut estikö ne vanhemmat sua myöhemmin menemästä ammatilliseen opetukseen tai mielekkäisiisn töihin?

Kuten jo kirjoitin, lukion päättötodistukseni on niin huono ettei sillä pääse mihinkään (minua kiinnostavaan) ammatilliseen koulutukseen. Pk-pohjaiselle linjalle taas ei lukion käynyt voi hakea.

"Mielekkäisiin töihin" ei pääse ilman suhteita ja/tai sopivaa koulutusta.
 
[QUOTE="vieras";24809110]Olen törmännyt siihen, että minua ei pidetä minään. Olen siivooja. Itseäni tässä ammatissa suututtaa vain se, että se on minulta alisuoriutumista. Opiskelen koko ajan, tosin "vain" amk-tasolla ;) tällä hetkellä kun en voi opiskella mitään, missä pitäisi olla läsnä, niin amk:n verkko-opinnot ovat ainoa vaihtoehto.[/QUOTE]

On se minultakin alisuoriutumista, mutta lähinnä laiskuuden/ (epä) realistisen unelmani takia, että voisi joskus tehdä enemmänkin sitä minkä koen kutsumuksekseni.

Mutta silti arvostan työtäni ja muita tämän alan ihmisiä- ilman meitähän maailma hukkuisi p*kaan. ;)

Olen tässä erästä oppisopimuskoulutusta suunnitellut, duunarinhommaa sekin, mutta siinä käytetään vähemmän kroppaa. Mulla kun on jo perussairausdestani johtuen kaikenlaista kremppaa, niin että vähemmän fyysinen työ voisi sopia minulle paremmin. Aika näyttää mihin elämä vie, on mulla vielä aikaa hankkia uusi ammatti. Kuitenkin vielä 26 vuotta työikää jäljellä. :D

Mutta, muista sinäkin arvostaa työtäsi, sillä on aika raskasta tehdä sellaista työtä mikä ottaa päähän. =)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Niin, ja ammatillista kunnianhimoa voi olla duunarillakin. Ainakin itse pyrin tekemään työni mahdollisimman hyvin. On mahtavaa saada kiitosta työstään, vaikka se ei mitään kauhea korkealentoista olisikaan.

Todellakin!!!

Lastenhoitotyötäkin voi tehdä kunnianhimolla tai riman alta, ihan miten itse sen kokee. Jos ei näe kunnianhimoa omien lapsien kasvattamisessakaan esimerkiksi, on kyl outo ajattelutapa mut saa ajatella toki ihan rauhassa vaikka mitä. ;)
 
[QUOTE="mietiskelijä";24807426]No ei pitäis olla, mutta sitähän just sanoin, että mun on vaikea ymmärtää ihmistä, jolla ei ole tavoitteita ja haaveita. Tää on taas yksi niistä tuhansista asioista, joita on vaikea käsittää kun toiset tekee ja kokee eri tavalla. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, miksi jollakin ei ole elämässä tavoitteita. Tietenkin ehkä esim. masennus voi olla sellainen tila, ettei juuri jaksa tavoitella saati yrittää saavuttaa niitä. No, jään pohtimaan.[/QUOTE]

Vielä että mistä sä kaikkien ihmisten tavoitteista ja haaveista mitään tiedät. ;)

Kandee vähän miettiä oikeesti... Mutta, tuntemalla erilaisia ihmisiä oppii kyl ymmärtämäänkin, vaikka kyllä siihen ymmärtämiseen jotain muutakin tarvitaan. :)
 
Omassa työssäni insinöörinä työskentelen akateemisesti koulutettujen (maistereita, lisensiaatteja, tohtoreita jne.) kanssa sekä myös niin sanottujen duunareiden kanssa joudun myös välillä tekemään töitä. Kyllä se vaan niin on että keskustelu "duunareiden" kanssa on hivenen erilaisempaa kuin mitä akateemikkojen kanssa vaikka samasta asiasta periaatteessa keskusteltaisiin. Asiat pitää esittää hivenen eri tavalla "duunareille". Mutta ei se mielestäni duunareista silti mitenkään huonompia tee. Heidän kanssaan on vaan osattava työskennellä ja jutella oikealla tavalla. Vähän niin kuin karskimmalla tavalla niin sanotusti.
 
[QUOTE="vieras";24810265]Omassa työssäni insinöörinä työskentelen akateemisesti koulutettujen (maistereita, lisensiaatteja, tohtoreita jne.) kanssa sekä myös niin sanottujen duunareiden kanssa joudun myös välillä tekemään töitä. Kyllä se vaan niin on että keskustelu "duunareiden" kanssa on hivenen erilaisempaa kuin mitä akateemikkojen kanssa vaikka samasta asiasta periaatteessa keskusteltaisiin. Asiat pitää esittää hivenen eri tavalla "duunareille". Mutta ei se mielestäni duunareista silti mitenkään huonompia tee. Heidän kanssaan on vaan osattava työskennellä ja jutella oikealla tavalla. Vähän niin kuin karskimmalla tavalla niin sanotusti.[/QUOTE]

Tiedätkö mikä on "akateemikko"?
 
[QUOTE="vieras";24808601]Itse arvostan lukion käyneitä, koska joskus tuntuu, että usein kouluttamattomilla on vähän erilaiset jutut. Lukion käymättä jättäneet eivät jotenkin pysty käsittelemään asioita kovin syvällisesti ja sivistyksessä on aukkoja. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa aivan kaikkien osalta. Sitten jatkotutkinnoilla en pidä niin väliä. Liikaa kouluttautuneet tohtorit yms. tuntuvat taas liikaa todellisuudesta vieraantuneilta, eivätkä ymmärrä käytännön elämän asioita.[/QUOTE]

Sinäkö määrittelet, että kuka on liikaa kouluttautunut? Tämä on taas yksi ennakkokäsitys, että tohtorit eivät voisi olla "oikeissa töissä" tai olisivat todellisuudesta vieraantuneita. Et taida kovin montaa tohtoria tuntea tai tietää ylipäänsä minkälaisiin töihin heitä tarvitaan. Eli duunareita eikä maistereita ei saa haukkua, mutta tohtoreita saa. Käsittömätön asenne.
 
  • Tykkää
Reactions: Lilii lisänimetön
En tiedä, mitä muut minusta ajattelevat, mutta itse häpeän siivoojan/tarjoilijan ammattiani. Tekisi mieli vajota maan alle, jos törmään töissäni vanhoihin tuttuihin ja he näkevät minut luuttuamassa rappukäytäviä tai koulun lattioita.

Ja mulle on ihan turha lässyttää, miten mun pitäisi kohottaa itsetuntoani ja oppia arvostamaan tätä hienoa ja tärkeää työtäni. Bullshit. Mulle ei ole vikaa itsetunnossa, mutta tässä duunissa kyllä on vikaa. Tämä ei nyt vaan ole kovin kiinnostavaa, hyvin palkattua tai sellaista, että kuka tahansa ei osaisi, koska kuka tahansa osaa siivota, ei se vaadi erityisosaamista. Hyvin saa myös selkänsä rikki jo nuorena.

Ja onhan tää vähän sellaista työtä, johon usein hakeudutaan, kun muu ei onnistu. En tosiaan sano, että kaikkien kohdalla, mutta tosi usein, ainakin nuoremmilla tyypeillä. Tuntuu myös siltä, että tämä ala vetää syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia tapauksia puoleensa, ainakin meillä ravaa harjoittelussa kaiken maailman hiihtäjää, kun ei niitä muuallekaan voi laittaa. Omiaan luomaan hyvää mainetta ja arvostusta siivousalalle.
 
En pidä duunareita alempiarvoisina.

Mutta olen huomannut, että parhaiten juttu luistaa ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset arvot kuin itselläni, ja jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Ja tällaiset ihmiset ovat usein korkeakoulutettuja.
 
[QUOTE="vieras";24810676]En pidä duunareita alempiarvoisina.

Mutta olen huomannut, että parhaiten juttu luistaa ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset arvot kuin itselläni, ja jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista kuin minä. Ja tällaiset ihmiset ovat usein korkeakoulutettuja.[/QUOTE]

Näinhän se usein menee. Mutta tuo ei ole alempiarvoisena pitämistä, onneksi. :)

Aika harva sitä onneksi myöntää. Mutta totuus on kuitenkin se, että jokaiselle on paikkansa, kaikkien työpanos on tarpeellinen. Ehkeivät kaikki tavisduunarit ymmärrä ydinfysiikkaa, mutta heidän ihmisarvoaan sen ei pitäisi toki alentaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
mä ainakin arvostan itseäni ja työtäni.
Kun parin vuoden luluttua olen valmis merkonomi, toivon olevani jonkun akateemisesti koulutetun palkanlaskija.
JA se akateeminenkin joskus vanhenee ja luultavasti joutuu vanhaninkotiin, siellä sitten on hänkin samalal tasolla kuin s evähemmin koulutettu. siinäe i paljon koulutkset auta kun vaipoissa makaat sängyssä.
 

Yhteistyössä