Pitääkö sanoa jo rumasti?

[poopi]

Harmittava tilanne päällä siskon kanssa ja nyt alkaa minun pinnani olla jo loppu. Siskoni on siis saanut jostain päähänsä että me emme ulkoile ikinä missään lasten kanssa, paitsi ehkä lähikaupassa.
Syystä että emme käy leikkipuistossa jossa hän käy omien lastensa kanssa lähes päivittäin.
Siskoni kuittailee aina tilaisuuden tullen tuosta, varsinkin jos toinen lapsemme (vilkas 4v poika) hölmöilee. Kuvittelee että se johtuu siitä että ei ole päässyt ulos.
Tänään kerhossa poika oli heittänyt pienellä kivellä jotain tyttöä. Kun menin hakemaan lasta, sisko jolla lapset siis samassa kerhossa, seisoo siellä pihalla naamallaan sellainen ilme että nyt tulee kuittailua taas ja eikös tullutkin; ette oo vissiin ollu ulkona eilen?
Minulta meinasi päästä v-sana mutta sanoin vain että no kyllä ollaan.
Tässä viime aikoina kuittailua on ollut enemmän ja mielestäni olen tehnyt selväksi ettei tarvitse puuttua ja sanonut että asia ei hänelle kuulu mutta ei taida auttaa.
En tahtoisi pahoittaa toisen mieltä mutta tuntuu ettei järkipuhe auta. Tosin ei varmaan auttaisi mikään muukaan tuon ihmisen kanssa..
Raivostuttavaa!

 

["allukka"]

No kuinka usein te sitten ulkoilette?

 

[poopi]

No joka päivä

 

[röppö]

No joskus sille omalle siskollekkin voi sanoa ihan napakasti..
eiköhän se siitä vaikka vähän loukkaantuisikin..loukkaahan hänkin sinua turhilla syytöksillään?

 

[ev]

no, oletan että kyseessä on kaksi ihan normaalia ja fiksua naista. joten: et ehkä ole tuonut esille että te ulkoilette. ulkoiletteko?

mun veli on vähän samanlainen, se kuvitteli monen monta vuotta etten leiki lasteni kanssa, enkä tee mitään kotitöitä. ja tämä luulo tuli siitä että silloin kun HÄN oli meillä kylässä, keskityin veljeeni, en kotihommiin taikka lasten kanssa leikkimiseen. istuin veljen seurana. ja voi että kuinka sain kuulla aiheesta, veljeni on aika paha suustaan.... mutta pikkuhiljaa se alkoi tajuamaan että se 20min-1h mitä se täällä meillä istuu kerran kuussa, ei kerro koko totuutta meidän elämästä.

 

[poopi]

Olen sanonut siskolleni sanatarkasti näin: Me ulkoillaan kyllä päivittäin, se ettei käydä siellä leikkipuistossa ei tarkoita ettei ulkoiltaisi. Sitäpaitsi asia ei kuulu sulle joten voitko antaa olla.

 

["allukka"]

Jos olisin sinä, niin enää jaksaisi jankata asiasta, kun se kerta on selväksi jo tehty. En vastaisi enää tyhmiin kommentteihin.

Jätä siis vastaamatta jos siskosi vielä jaksaa jankuttaa. Tai vastaat yhden kerran että asiasta on jo keskusteltu etkä enää aio puhua asiasta ja jos jaksaa senkin jälkeen mussuttaa niin et vastaa mitään.

 

[Tasku Venus]

No samalla perusteella sä voisit sanoa siskolles ettei se käy ulkona ikinä, kun ei kerta käy samassa puistossa kun sinä.

 

[poopi]

No tuota taktiikkaa olen pitänytkin. Vituttaa vaan kun tiedän että puhelee puistossa muille äideille että me maataan täällä kotona vaan päivät pitkät.
Pitäisköhän muuttaa muualle?

 

["sisko"]

Miten sinusta saakin kuvan että ulkoilette kyllä jokapäivä, siinä hiukan ennen kauppareissua pikaisesti leikitään puolituntia tai tunti mutta loppupäivä sisällä

 

["allukka"]

Onkohan sillä jotain muutakin hampaankolossa? Vähän kuulostais siltä... :/

 

[poopi]

[QUOTE="sisko";23662361]Miten sinusta saakin kuvan että ulkoilette kyllä jokapäivä, siinä hiukan ennen kauppareissua pikaisesti leikitään puolituntia tai tunti mutta loppupäivä sisällä[/QUOTE]

Niin se varmaan ajattelee. Varmaan jotenkin sairas päästään tai elää tylsää elämää itse kun kehittelee ihme visioita muiden elämästä ajankulukseen. Huoh

 

[röppö]

Mä en ainakaan muuttais minnekkään,en siskoni tai kenenkään muunkaan takia jos olis tollasesta asiasta kyse..
Tekisin selväksi et voi pitää huolta oman perheensä ulkoiluista ja jättää leikkipuistoissa juoruilun ja schaissen jauhannan jos kiinnostaa vielä jonkin näkösis välilöis olla

 

[poopi]

[QUOTE="allukka";23662368]Onkohan sillä jotain muutakin hampaankolossa? Vähän kuulostais siltä... :/[/QUOTE]

Luulen että johtuu ihan siitä että tahtoisi että käytäisiin siellä puistossa. Silloin kun olin kotiäitinä aiemmin, käytiinkin mutta kun lähdin opiskelemaan, homma luonnollisesti jäi. Ja nyt kun olen taas jäänyt kotiin pitäisi taas alkaa käymään.
Meillä on vain vähän eri tilanne kun miehenikin opiskelee ja on paljon kotona päivisin, teemme paljon perheen kesken juttuja. Ja talven aikana ei leikkipuistossa seisominen muutenkaan jaksanut innostaa. Ja nyt vielä vähemmän kun seura olisi tuollaista.. Ja vanhin lapsistamme on esikoulussa aamupäivisin. Yleensä ulkoilumme sijoittuvatkin iltapäivään.

 

[Kerpele]

Mä kun olen ärsyyntyneenä niin kovin herkkä päästämään suustani ties mitä, niin sanoisin varmaan "Että kuulepas, ei viitsitä tulla sinne puistoon kun sinä olet siellä, ärsyttävä akka. Keksi jotain mielenkiintoista tekemistä niin ei tarvitse käyttää ylimääräistä aikaansa jauhamalla paskaa muista". Ja siinä se, ihan sama kuka on mutta mä en vaan kykene kestämään ihmisiä ympärilläni jotka närppii kuin hyeenat raatoa..

Mulla nyt siis nousi ihan omakohtaisia kokemuksia tässä mieleen... Siksi tuo saattaa kuulostaa vähän hassultakin..

 

[poopi]

No tämänkaltaista olen miettinytkin mutta en tahtoisi joutua sanomaan koska varmasti siskoni pahoittaisi siitä mielensä vaikka tottahan se onkin.
Toisaalta minulle on ihan sama mitä hän tai muut meistä ajattelee, jos on niin tyhmä että luo mielikuvan jostakusta toisen puheiden perusteella niin oma on ongelmansa. Silti vaan rasittaa että joku jaksaa..

 

[fghjklö]

Onko ap jo kertonut paljonko he nyt oikeesti ulkoilee

 

[Kerpele]

No tämänkaltaista olen miettinytkin mutta en tahtoisi joutua sanomaan koska varmasti siskoni pahoittaisi siitä mielensä vaikka tottahan se onkin.
Toisaalta minulle on ihan sama mitä hän tai muut meistä ajattelee, jos on niin tyhmä että luo mielikuvan jostakusta toisen puheiden perusteella niin oma on ongelmansa. Silti vaan rasittaa että joku jaksaa..

...Tiedän tunteen....

 

[poopi]

Ai ihan tunteja ja minuutteja kaivataan?
Päivittäin ulkoillaan, joskus useampi tunti, toisinaan vähemmän aikaa. Niinkuin varmaan kaikki? Käsittääkseni ei ole yhtä oikeaa tapaa elää tässä maailmassa.

 

[poopi]

Niin ja sisarenihan ei itsekään ole mikään täydellinen äiti vaikka niin ehkä kuvittelee. Mieheni sanoi että minun pitäisi sanoa hänelle siitä, esimerkkinä nyt vaikka lapsilleen huutaminen ja välillä turha julmuus kasvatusasioissa.
En vaan tahdo alentua sellaiseen, ei kuulu minulle, jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee.

 

["vieras"]

Onko ap jo kertonut paljonko he nyt oikeesti ulkoilee

No mitä se sinun kuvetta kaivelee? Ihme jankkaajia!

 

[röppö]

Mulla on omakohtaisia kokemuksia siskon kanssa nahistelusta...
Hän sai ensimmäisen lapsensa ja oli NIIN täydellinen äiti...
Ei purkkiruokia tai kaupan vellejä (kaikki tehtiin itse ),
rintaruokinnassa tyttö yli 1 vuotiaaksi ja olisi kuulemma jatkanut pidempään jos maitoa olisi tullut,ei käynyt missään oli vain kotona...
Muutenkin kaikki piti aina olla pikkusiskolleni vain parasta...Merkkivaatteet ym..ei kirpparille jne..

Minä erosin miehestäni,kun siskoni odotti lastaan ja sain kuulla kuinka vastuuton olen kun luovutan suhteen liian helposti..ei olisi pitänyt tehdä lapsia jos ei niiden isän kanssa voi loppu elämäänsä elää jne..
Mä laitoin liian usein lapseni hoitoon äidilleni ( vaikka äitini tosiasiassa tahtoi ottaa nuorempaa aika usein hoitoon ja yleensä samoina viikonloppuina,kun vanhempi tyttö oli isällään.)
Mä vein itse tytön mummolaan jos äitini pyysi ja laitoin mukaan vaipat ja ruoat...
Sit mä olinkin siskoni mielestä hyväksikäyttäjä.

Nyt kun en ole pitänyt aikoihin yhteyttä siskooni olen vain sivusta seurannut,kuinka hänen ns täydellinen elämänsä on ns romahtanut...
Tuli ero miehestä,joutui vaihtamaan pienempään asuntoon ns huonommalle alueelle ja mikä kumminta hänen tyttärensä on hoidossa joka vkl ja joskus reilu viikon putkeenkin joko isän äidillä tai meidän äidillä..
Ja onpa tää siskoni jättänyt hakemattakin tyttärensä silloin kun on ollut sovittu ajankohta..

Siinä oiva esimerkki ihmisestä joka on kovin hyvä neuvomaan muita ja kun kaikki omat voimat kulutetaan muiden elämästä huolehtimiseen unohdetaan huolehtia omastaan.

On tehnyt mieli kuitata,mut en jaksa/viitsi alentua hänen tasolleen.

 

[poopi]

On tehnyt mieli kuitata,mut en jaksa/viitsi alentua hänen tasolleen.

Good for you
Itsekään en tahdo alentua turhaan syyttelyyn.

 

["anna"]

Mä en kuuntelisi tuollaista keneltäkään, en varsinkaan siskoltani. Sanoisin kyllä napakasti takaisin ja tekisin selväksi että voi hankkia oman elämän ja me emme enää siihen kuuluisi.
Yksi siskoistani veti älyttömän kohtauksen yhdestä asiasta kun ensimmäinen lapseni syntyi; haukkui ja huusi minulle puhelimessa, haukkui minut koko suvulle ja vielä työpaikallaan. Lopputuloksena laitoin välit poikki häneen; hän ei saanut kutsua ristiäisiin eikä hän ole kertaakaan nähnyt siskonpoikaansa.

 

[Madicken04]

no, oletan että kyseessä on kaksi ihan normaalia ja fiksua naista. joten: et ehkä ole tuonut esille että te ulkoilette. ulkoiletteko?

mun veli on vähän samanlainen, se kuvitteli monen monta vuotta etten leiki lasteni kanssa, enkä tee mitään kotitöitä. ja tämä luulo tuli siitä että silloin kun HÄN oli meillä kylässä, keskityin veljeeni, en kotihommiin taikka lasten kanssa leikkimiseen. istuin veljen seurana. ja voi että kuinka sain kuulla aiheesta, veljeni on aika paha suustaan.... mutta pikkuhiljaa se alkoi tajuamaan että se 20min-1h mitä se täällä meillä istuu kerran kuussa, ei kerro koko totuutta meidän elämästä.

Minulla on muuten samantyylistä kokemusta yhden tutun suhteen. Siis hän on käynyt meillä tyyliin 1-2 kertaa kuussa, muutaman tunnin vierailuja ja välissä on voinut mennä useampikin kuukausi ilman että on nähty.

Kerroin sitten joistain jutuista mitä isommat (erityis)lapset olivat viimeaikoina oppineet ja sanoin samalla olevani niin kiitollinen siitä työstä mitä päiväkodissa avustajansa ovat tehneet. Sain sitten kuulla että kyllä minunkin olisi aika ruveta tekemään joatin lasten kanssa ettei jätä kaikkea treenausta päiväkodin harteille. Ihmettelin sitten mistä hän oli saanut päähänsä etten itse treenaa lasten kanssa niin kuulemma siitä että hänen ollessa kylässä olen aina pitänyt vaan hänelle seuraa ruuanlaiton ja pakollisten kotihommien lisäksi, kertaakaan en ole noiden vierailujen aikana sulkeutunut toiseen huoneeseen treenaamaan lapsen kanssa (ja jättänyt kahta muuta lasta siihen hänen hoidettavikseen)... Ja sitten yleensä se että olen kehunut päiväkotia ja näiden tekemää työtä on myös tulkittavissa niin etten itse tee mitään noista mainitsemistani jutuista.