Pitäisikö mun jättää hyvä mies vain siksi, että ikäeroa on 9 v mun hyväksi? :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ulrika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Ulrika

Vieras
Kaikki tuntuu olevan sitä mieltä että pitäisi. Osa ei ymmärrä ollenkaan, osan mielestä mua vaan käytetään hyväksi (on cool saada seksiä vanhemmalta naiselta, jne) ja osa on sitä mieltä että seksi- ja hauskanpitosuhde on ok mutta sen vakavampaa tästä ei saa tulla.
Mies, tai kundi, on ihan tosissaan mun suhteeni, haluaisi kihlat ja yhteisen kodin, jne. Mun sydän sanoo kyllä, mutta epäilyttää, lähinnä juuri siksi että kaikki suunnilleen sanoo "no huh huh" kun kuulee meidän ikäerosta.
Minä olen 28-vuotias kahden lapsen yh, ja seurustelen 19-vuotiaan kanssa.
Kysyin tätä jo Vauvalta, mutta mitä enemmän mielipiteitä ja näkökantoja niin sen parempi.
 
no mä en kuuntelis kavereita enkä ketään muutakaan tossa vaiheessa. Kannattaa kuunnella ihan omaa sydäntään..kyllä mä luulen että teet oikean ratkaisun
 
Mun miehen ex avokki oli sitä 12 vuotta vanhempi, ja mies oli suhteen alkaessa hätäisen matikan mukaan kai 18.

Ei siitä olisi mitään tullut, tosin ei se ikä, vaan päämäärät oli elämässä ihan eri: nainen lapsensa jo hankkinut, talonsa rakentanut, mies vasta haaveili. Itse en henkilökohtaisesti olisi iän kuultuani enää edes katsonut toista kertaa (tiedän, possu mikä possu) mutta mikäs siinä ollessa jos olo on hyvä molemmilla, ja suunta sama..
 
Minä olen kyllä onnellinen hänen kanssaan. Vappuna tavattiin, ja siitä asti ollaan seurusteltu. En edes kysynyt hänen ikäänsä eikä hän minun, se tuli puheeksi vasta seitsemänsillä treffeillä.
Itse en edes huomaa ikäeroa kun olemme yhdessä, meillä on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja mieltymykset. Häntä ei ikäeromme häiritse, hän sanoo aina että ikä on vain numero. Mutta mua häiritsee se, miten muita häiritsee meidän ikäero :ashamed:
Sitäkin pelkään, että viiden vuoden kuluttua olemme jo eronneet, ja silloin mietin että mitä päässäni liikkui kun lähdin hänen kanssaan suhteeseen. Että olisihan se pitänyt jo silloin nähdä mitä siitä seuraa. Ehkä en osaa arvioida tilannetta puolueettomasti.
Kyllä minä olen rakastunut häneen, hänen kanssaan on hirmu hyvä olla, hän on aivan ihana lapsiani kohtaan, ja minuakin kohtaan tottakai. Mutta silti mietityttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
:)
Et tietenkään jätä ikäeron takia. Ei se kuulu kenellekkään muulle kuin teille kahdelle, jätät toisten typerät mielipiteet omaan arvoonsa.

Ihanan suoraan sanottu =)
Näin sen kai pitäisi ollakin. Itse olen vaan menneisyydessäni tehnyt yhden niin kohtalokkaan mokan (josta tosin siunaantui kaksi ihanaa lasta) että kukaan ei oikein enää luota arvostelukykyyni, enkä itsekään luota siihen, ehkä juuri siksi että kaikki vaan hokee "huhhuh" ja "mieti nyt hei itsekin"
 
Mielestäni kuulostaa ihan hyvältä. Tuollaisella nuorella kaverilla ei ole vielä suurella todennäköisyydellä karmeita pettymyksiä takana naisrintamalla. Kolmekymppisillä miehillä voi olla jo niin pahoja pettymyksiä takana, etteivät pysty suhteisiin. Omilla vanhemmillani oli aikoinaan kuvaamasi tilanne ja onnellisina elivät elämäänsä.

Suhteet kaatuvat noin pääpiirteittäin ihan muihin asioihin kuin ikäjuttuihin.
 

Yhteistyössä