Pitäiskö erota vai mitä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tytsy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tytsy"

Vieras
Olen jo pitkään ollut ihastunut tuttuun mieheen, olen siis naimisissa ja lapsia on. Olen odotellut, että kyllä se menee ohi, mutta alkaa vähitellen tuntua, ettei se ohi ole menossa vaan ennemminkin vaan vahvistuu. Tätä on siis jatkunut jo vuosia. Nykyään näen myös tätä toista miestä usein, mutta mitään meidän välillä ei ole tapahtunut. Alkaa vaan tuntua siltä, etten enää rakasta omaa miestänikään vaan ajattelen tätä toista jatkuvasti ja tunnen kaipausta häntä kohtaan. Pitääkö sitä nyt erota omasta ja katsoa mitä tuleman pitää vai kitkuttaa entisessä ja edelleen odottaa, että tunteet omaa miestä kohtaan palaavat? Onko kukaan rakastunut toiseen ja vaihtanut miestä?
 
Se tuttu mies ei halua rikkoa liittoanne ja kiinnostus ei välttämättä ole hänen puoleltaan niin vahvaa. Parempi olisi korjata se nykyinen suhde: uusi mies tuskin rakastaa lapsianne niin paljon kuin heidän oma isä. Teillä on yhteiset lapset, perhe, liitto... kunnioita miestä ja vihkivalaanne!!!
 
Paha tilanne kyllä jos ihastus kestänyt jo vuosia ja voimistuu vaan, yleensä tuollaiset tunteet ovat niin ohimeneviä.

Kun mietit eroa niin unohda täysin se ihastus ja ajattele siltä kantilta asiaa että näetkö tulevaisuutesi ilman nykyistä miestäsi parempana, olisiko arkesi ja elämäsi parempaa yksin.
Vai onko sinulla tässä eropäätöksessä liikaa vaikuttamassa unelmat siitä toisesta jota et välttämättä koskaan saa.

Se ettei rakasta toista enää eikä vuosien yrittämisen jälkeen sitä tunnetta ole löytänyt on mielestäni ihan pätevä syy eroamiselle, turhaan haaskaat teidän molempien aikaa.
 
Jos kokee yksinäisyyttä suhteessa, sitä rakastuu vaikka puhelinpylvääseen! Ruoho ei kuitenkaan ole vihreämpää aidan toisella puolen. Puhun kokemuksesta. Se uusi mies ei lonkkaansa nosta sun lapsien vuoksi ja tuntee mustasukkaisuutta ex-miehestäsi kun raahaatte lapsia eestaas. Sitä v*tuttaa ne pennut ja lopulta sun lapsista repsahtanut kroppakin. Oma ukkosi olisi rakastanut sinua sellaisena kuin olet ja olisitte voineet korjata parisuhteen... eli siis KORJAA entistä, älä hanki uutta. Joudut ojasta allikkoon muuten.
 
Sinä ja sinun tunteesi. Entäpä jos tuo ihastuksesi kohde ei tunnekaan sinua kohtaan samalla tavalla?

Tulee vaan mieleen, että olet niin täynnä sitä omaa ihastumistasi. Silloin et huomaa yhtään, että mies ei välttämättä tunne samoin sinua kohtaan.
 
ValitettavastI en voi auttaa, koska mulla on sama ongelma. Muutama vuosi sitten olin hetken aikaa ilman kahvia, koska mulla oli refluksitauti niin pahana, ettei kertakaikkiaan pystynyt juomaan. Sitten söin Nexiumia lähes vuoden verran ja vatsa oli taas kunnossa. Pikkuhiljaa kahvin juonti on taas riistäytymässä käsistä, ei enää riitä pieni kahvikupillinen, vaan juon oluttuopista. Nytkin on jo kolmas tuopillinen menossa, tosin siinä on varmaan kolmannes maitoa.

Eli apua kaipaan minäkin. Refluksioireet ovat taas pahenemassa, enkä haluaisi olla yhtä huonossa kunnossa kuin silloin aikaisemmin. Mikä tässä kahvissa muka on niin hyvää?
 
ValitettavastI en voi auttaa, koska mulla on sama ongelma. Muutama vuosi sitten olin hetken aikaa ilman kahvia, koska mulla oli refluksitauti niin pahana, ettei kertakaikkiaan pystynyt juomaan. Sitten söin Nexiumia lähes vuoden verran ja vatsa oli taas kunnossa. Pikkuhiljaa kahvin juonti on taas riistäytymässä käsistä, ei enää riitä pieni kahvikupillinen, vaan juon oluttuopista. Nytkin on jo kolmas tuopillinen menossa, tosin siinä on varmaan kolmannes maitoa.

Eli apua kaipaan minäkin. Refluksioireet ovat taas pahenemassa, enkä haluaisi olla yhtä huonossa kunnossa kuin silloin aikaisemmin. Mikä tässä kahvissa muka on niin hyvää?

*reps* :laugh:
 
toi sun ihastuminen on vain psykologinen oire sille, ettet ole tyytyväinen itseesi ja haluaisit nähdä itsesi toisessa valossa, siis sen ihastuksen silmin. ilmeisesti joku hänen suhtautumistavassasi sinuun kohottaa itsetuntoasi. älä tee typeryyksiä, vaan tee jotain järkevää mikä tekee onnellisuuden kumpuamaan itsestäsi äläkä odota parempaa elämää tämän toisen kautta. Ethän edes tunne koko ihmistä, eikä hän sinua, noi on vaan haaveita jostain paremmasta.

Ja nyt tässä vaiheessa on ihan turha lähteä arvioimaan tunnepohjalla yhtään mitään, ne hyvät tunteet palaa entistä puolisoa kohtaan takaisin, kunhan tämä kriisisi on läpikäyty.
 
Se ettei rakasta toista enää eikä vuosien yrittämisen jälkeen sitä tunnetta ole löytänyt on mielestäni ihan pätevä syy eroamiselle, turhaan haaskaat teidän molempien aikaa.

No haloo, pahempaa itsepetosta ei voisi tehdä kun alkaa nyt miettimään että minkäslaista se melko tunteeton arki nyt onkaan sen puolison kanssa ja vertaamaan sitä rakastuneen aivosolumyrskyyn. Kai sen nyt jokainen aikuinen nainen ja perheenäiti jo tietää, ettei ne ihastuksen tunteet kestä.
 

Yhteistyössä