A
Alas poljettu
Vieras
Olen joutunut olemaan ensin lapsen sairauden vuoksi poissä töistä yhteensä 4 työpäivää.
Näiden päivien jälkeen oli vapaita, sitten menin töihin. Olin yhden päivän töissä (heikko olo, mutta jaksoin päivän sinnitellä). Kotia tultua oli jo kuumetta ja iltaa/yötä kohden olo huononi (sama tauti kuin lapsella). Jouduin olemaan 2 päivää sairaslomalla, sen jälkeen oli vapaapäiviä kaksi. Ekana vapaapäivänä vointi oli melko hyvä, mutta toisena päivänä oireet tulivat takaisin. Jouduin olemaan vielä yhden päivän pois.
Sitten menin töihin. Kukaan ei kysynyt vointiani tms. koko sairaspoissaoloistani. Mutta kahvihuoneessa on keskusteltu minun kuullen kuinka nuoret kyselee toisiltaan tyylin "onko sulla vielä saikkupäiviä jäljellä tälle vuodelle?" jne. Ja tuntuu että viime päivien puheenaihe top 1 on ollut sairaslomat. Tulee tunne että työkaverit eivät usko että olen oikeasti ollut sairana. Totta, että sairauspoissaoloja kertyi melko paljon, yhteensä 7 päivää. Tuntuu niin pahalta.
Oireita on edelleen, mutta enään en yyhtään päivää ole poissa töistä. Tänäänkin oli tosi heikko olo, kotia tultua lämpö 37.5 ja nyt 37.8 ja ko. sairauden oireet ovat edelleen aamuin illoin. Mutta huomenna menen töihin vaikka pää kainalossa.
Tää on niin pirunmoinen ja sitkeä tauti, että en kellekään sitä toivo. Mutta nyt on pikku hiljaa alkanut nousta "toivo" että jospa joku työkavereistani sairastuisi tähän niin ehkä sitten uskoisi ja ilkeä sävyiset puheet loppuisi.
Näiden päivien jälkeen oli vapaita, sitten menin töihin. Olin yhden päivän töissä (heikko olo, mutta jaksoin päivän sinnitellä). Kotia tultua oli jo kuumetta ja iltaa/yötä kohden olo huononi (sama tauti kuin lapsella). Jouduin olemaan 2 päivää sairaslomalla, sen jälkeen oli vapaapäiviä kaksi. Ekana vapaapäivänä vointi oli melko hyvä, mutta toisena päivänä oireet tulivat takaisin. Jouduin olemaan vielä yhden päivän pois.
Sitten menin töihin. Kukaan ei kysynyt vointiani tms. koko sairaspoissaoloistani. Mutta kahvihuoneessa on keskusteltu minun kuullen kuinka nuoret kyselee toisiltaan tyylin "onko sulla vielä saikkupäiviä jäljellä tälle vuodelle?" jne. Ja tuntuu että viime päivien puheenaihe top 1 on ollut sairaslomat. Tulee tunne että työkaverit eivät usko että olen oikeasti ollut sairana. Totta, että sairauspoissaoloja kertyi melko paljon, yhteensä 7 päivää. Tuntuu niin pahalta.
Oireita on edelleen, mutta enään en yyhtään päivää ole poissa töistä. Tänäänkin oli tosi heikko olo, kotia tultua lämpö 37.5 ja nyt 37.8 ja ko. sairauden oireet ovat edelleen aamuin illoin. Mutta huomenna menen töihin vaikka pää kainalossa.
Tää on niin pirunmoinen ja sitkeä tauti, että en kellekään sitä toivo. Mutta nyt on pikku hiljaa alkanut nousta "toivo" että jospa joku työkavereistani sairastuisi tähän niin ehkä sitten uskoisi ja ilkeä sävyiset puheet loppuisi.