Puheen kehityksestä: kuinka nopeasti uusia sanoja pitäisi tulla?

["vieras"]

Sen jälkeen kun eka sana tulee, kuinka nopeasti yleensä lapsilta alkaa tulla uusia sanoja?

Meidän poika on reilut 2 vuotta ja n. kuukauden verran on sanonut ekaa sanaansa, joka on "Anna". Se voi tosin tarkoittaa myös "Ota". Mitään muita sanoja ei vielä tule. Paitsi äi-ti, mutta sillä hän ei kyllä minua tarkoita.

Entä pitäisikö lapsen tässä vaiheessa osata jollain tavalla toistaa sanoja perässä? Jos pyydän poikaa sanomaan vaikka "auto", hän sanoo "äi-ti". Jos pyydän häntä koittamaan sanoa "ankka", hän sanoo "äi-ti". Ei siis sinne päinkään. Poika on kyllä ihan innoissaan, kun näitä sanoja "makustellaan", mutta sanat ei tosiaan ole lähelläkään.

Puhuu paljon, mutta ihan täysin omaa kieltään.

2,5-vuotiaana kuulemma sitten puheterapiaan, jos ei kehitystä tapahdu. Mutta mietiskelin, että pitäisikö kuitenkin pyytää päästä jo aiemmin.

 

[halipupu harmaana]

Noin pienillä lapsilla puheterapiasta ei yleensä ole hyötyä, vaan parasta terapiaa on se kun itse puhut ja annat mallia ja lisäksi loruttelet ja luet lapselle ja katselette yhdessä selkeitä kirjoja ja kuvia. Puheen tuottaminen on hyvin yksilöllistä ja sisarustenkin puheen oppimisessa on eroja, joten muihin ei kannata verrata. Sitten kun lapsella "puhehanat" aikeaa, niin sitten niitä on enää vaikea sulkea ja puhua päpättää koko ajan vaikka ei tarttisi.

 

["näin meillä"]

Meillä poika ei 2v syntymäpäivänä sanonut kun 3 sanaa..sillon puhuttiin että 2,5v uudestaan neuvolaan "tarkistukselle" ja 3v aletaan harkitsemaan puheterapia aikaa..tosin sitä ei tarvittu =) 2,2kk alkoi ihan yhtäkkiä sanoja tulemaan lisää (useampi päivässä ) Ja nyt 2,7v tulee jo 3 sanasia lauseita ja kokoajan tulee uusia opittuja sanoja =)

 

[Kumipuu]

muistathan selittää kaiken mitä teette? "äiti pesee pyykit" tai "nyt vaihdetaan sinun, pikku ville, vaippa" tohon tyyliin? Kun tarpeeksi monta kertaa kuulee jotain ja osaa yhdistää asioita sanoihin niin ehkä siitä omasta kielestä muodostuu oikea sana

 

[Näin]

[QUOTE="näin meillä";22951211]Meillä poika ei 2v syntymäpäivänä sanonut kun 3 sanaa..sillon puhuttiin että 2,5v uudestaan neuvolaan "tarkistukselle" ja 3v aletaan harkitsemaan puheterapia aikaa..tosin sitä ei tarvittu =) 2,2kk alkoi ihan yhtäkkiä sanoja tulemaan lisää (useampi päivässä ) Ja nyt 2,7v tulee jo 3 sanasia lauseita ja kokoajan tulee uusia opittuja sanoja =)[/QUOTE]

on mennyt muutamalla ystävänkin (poika)lapsella,pojat monesti alkavat puhumaan hitaammin kuin tytöt,mutta kun asiasta innostuvat kehitys voi olla tosi nopeaakin.Keskustele vaan poikasi kanssa,lukekaa paljon kirjoja,nimeä hänelle esineitä yms.,mutta älä painosta matkimaan.

 

["aloittaja"]

Noin pienillä lapsilla puheterapiasta ei yleensä ole hyötyä.

Tätä en tiennytkään.

Ja kyllä meillä luetaan ja katsellaan kirjoja, ihan kyllästymiseen asti. On tehty jo pitkään. Joku kysyi multa taannoin, varmasti hyvää ajatellen joo, että "etkö sä puhu sille?". Mä olen itse kielitieteilijä ja auditiivinen oppija ja minähän puhua pölpötän koko ajan. No seuraava toteamus, varmasti hyvällä tarkoitettu sekin, oli että "no eihän se sitten saa suunvuoroa"

 

[Kumipuu]

muuten, tuli mieleen että onko korvat tsekattu? Jos olisi vaikka siellä ongelmia? Veljelleni kävi niin ja tilanne parani ku korvat putkitettiin.. Varmaan aika kaukaa haettua mutta kummiskin

 

[Näin]

hyvä,joo eihän se kaikilla vaikuta vaikka kuinka puhuttais ja luettais .Näillä mun tutuilla on joillain jo 2veekin ollut muutama puheterapia käynti,tarkastettu tilanne ja annettu vinkkejä ja ohjeita...ja eihän siitä mitään haittaakaan ole,vähentää vanhempien huolta.

 

["aloittaja"]

muistathan selittää kaiken mitä teette? "äiti pesee pyykit" tai "nyt vaihdetaan sinun, pikku ville, vaippa" tohon tyyliin?

Siis juuri tätä mä olen tehnyt siitä asti kun poika oli n. 0 vrk.

Nyt kun mulla on toinen lapsi, niin mä huomaan jo nyt (vauva vasta 3 kk) että poika oli jo vauvana paljon hiljaisempi kuin tämä kuopukseni. Ei juurikaan jokellellut. Kaksitavuvaihe oli joskus n. 9-10-kuisena, mutta sitten kehitys loppui kuin seinään. Poika oli käytännössä hiljaa melkein vuoden, jotain yksittäisiä äännähdyksiä tuli.

Nyt sentään tulee jotain ymmärrettävääkin Ja poika itsehän kyllä ymmärtää puhetta (eri asia, uskooko )

 

["vieras"]

Pääasia on että yrittää. Jokelsiko vauvana?

Meillä on puhumaton kohta 3v. Osaa alle kymmenen yksinkertaista sanaa ja nekin on lähes aina hukassa. Ainoat mitkä tulee tilauksesta ovat "anna" ja "pappa". Vasta tänään oppi sanan "mamma" ja muutama kuukausi sitten oppi sanomaan "titta" = katso. Noiden lisäksi osaa joskus sanoa "namnam" millä tarkoittaa siis kaikkea syömäkelpoista, myös räkää. :| Jaa, tuossa ne sitten olikin... Viisi sanaa. Puheterapia alkoi puuttuvan jokelluksen vuoksi jo heti 2v:nä. Puheterapeuttikin tosin on täysin neuvoton. Lapsi siis on iloinen ja veikeä pikku ihminen, muuten kehittynyt todella hyvin, ääntäkään ei vaan meinaa saada hänestä ulos. Itkua ja raivohuutoa kyllä, jos ei joku onnistu.

 

[sinttuminttu]

ei varmaankaan teillä ole syynä, mutta meillä kävi niin, että korvatulehdus, jonka luulin parantuneeksi olikin aiheuttanut liimakorvan ja jo alkanut puheenkehitys taantui aikalailla täysin. Ja korvien putkitus toi siihen avun ja jo parin kolmen viikon päästä putkituksesta puhe palasi ja sanavarasto alkoi kasvamaan. Tämä tapahtui, kuin lapsi oli n. vuosi ja muutaman kuukauden päälle.

 

[***]

Mä puhun tosi vähän, mutta selkeästi ja 1,5 vuotias ymmärtää todella paljon ja sanoo jo n. 20 sanaa. Siskoni puhua pölpötti lapselleen jatkuvasti, niin eihän se osannut yhdistää tiettyä sanaa tiettyyn esineeseen/tekemiseen ja se oli ongelma. Lapsi raukka oppi puhumaan vasta lähemmäs 3 vuotiaana. Jos sanot "voi kulta, nyt kuules vaihdetaan sulle uusi vaippa vanhan tilalle pikku-matti", ei se lapsi sitä tajua niin helposti ja nopeasti kuin "vaihdetaan vaippa" ja näytetään vaippaa ja sanotaan uudelleen "vaippa". Kun olet toistanut sen sata ja tuhat kertaa, lapsi takuulla ymmärtää mikä on vaippa ja mitä vaihtaminen tarkoittaa. Vasta sitten voit yhdistää siihen muita juttuja.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";22951309]Pääasia on että yrittää. Jokelsiko vauvana?

Meillä on puhumaton kohta 3v. Osaa alle kymmenen yksinkertaista sanaa ja nekin on lähes aina hukassa. Ainoat mitkä tulee tilauksesta ovat "anna" ja "pappa". Vasta tänään oppi sanan "mamma" ja muutama kuukausi sitten oppi sanomaan "titta" = katso. Noiden lisäksi osaa joskus sanoa "namnam" millä tarkoittaa siis kaikkea syömäkelpoista, myös räkää. :| Jaa, tuossa ne sitten olikin... Viisi sanaa. Puheterapia alkoi puuttuvan jokelluksen vuoksi jo heti 2v:nä. Puheterapeuttikin tosin on täysin neuvoton. Lapsi siis on iloinen ja veikeä pikku ihminen, muuten kehittynyt todella hyvin, ääntäkään ei vaan meinaa saada hänestä ulos. Itkua ja raivohuutoa kyllä, jos ei joku onnistu.[/QUOTE]

Puheterapiasta ei siis todellakaan ole ollut teille mitään hyötyä? Tuosta jokeltelusta sen verran, että poika tosiaan ei paljoa jokellellut ainakaan verrattuna tähän kuopukseemme. Onko teidän 3-vuotias siis kokonaan puhumaton, vai onko hänellä mitään "omaa" kieltä? Ja tuo turhautuminen on kyllä myös tuttua: ottaahan se päähän, jos ei tule ymmärretyksi.

 

["vieras"]

Monella ne puhehanat avautuvat joskus kahden ja kahden ja puolen vuoden välillä, kehitys voi olla todella huimaa ihan hetkessä.

Hienoa, jos siellä pääsee puheterapiaan jo 2½ vuotiaana. Tukiviittomista voi myös olla hyötyä siinä puheenkehityksen rinnalla, niitä yleensä tarjotaan kommunikointikeinoksi, että lapsi saa itsensä ymmärretyksi. Monet pelkäävät, että ne hidastaisivat tai jäisivät puheen tilalle käyttöön, mutta kokemuksesta voin sanoa, että ne tippuvat kyllä matkasta siinä vaiheessa, kun lapsi saa itsensä ymmärretyksi ihan suullisesti. Toisaalta mitäpä haittaa, jos ne kädet käyvät siinä puheen lomassakin, tosin suomalaiset puhuvat aika vähän käsillään verrattuna moniin muihin kulttuureihin.

 

["aloittaja"]

Mä puhun tosi vähän, mutta selkeästi ja 1,5 vuotias ymmärtää todella paljon ja sanoo jo n. 20 sanaa. Siskoni puhua pölpötti lapselleen jatkuvasti, niin eihän se osannut yhdistää tiettyä sanaa tiettyyn esineeseen/tekemiseen ja se oli ongelma. Lapsi raukka oppi puhumaan vasta lähemmäs 3 vuotiaana. Jos sanot "voi kulta, nyt kuules vaihdetaan sulle uusi vaippa vanhan tilalle pikku-matti", ei se lapsi sitä tajua niin helposti ja nopeasti kuin "vaihdetaan vaippa" ja näytetään vaippaa ja sanotaan uudelleen "vaippa". Kun olet toistanut sen sata ja tuhat kertaa, lapsi takuulla ymmärtää mikä on vaippa ja mitä vaihtaminen tarkoittaa. Vasta sitten voit yhdistää siihen muita juttuja.

Niin, äidin vikahan se aina on

Jos mä sanon pojalle, että "Haepa kodinhoitohuoneesta pikkusiskolle sellainen pieni vaippa", niin poika menee kodinhoitohuoneeseen, ottaa oikeasta vaippapakkauksesta yhden vaipan ja tuo sen minulle. Luulen, että hän ymmärtää, mikä vaippa on

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";22951356] Ja tuo turhautuminen on kyllä myös tuttua: ottaahan se päähän, jos ei tule ymmärretyksi.[/QUOTE]
Suosittelen vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja eli tukiviittomia, kuvia, ilmeitä ja eleitä käyttöön, että lapsi saa itsensä ymmärretyksi. Se auttaa moneen asiaan.

Tukiviittomia voi opetalla vaikka
Index

 

["aloittaja"]

Niin, mun varmasti pitäisi jaksaa alkaa opetella viittomia, mutta nyt on niin paljon kaikenlaista, että juuri tähän saumaan ei vaan rahkeet riitä. Jos ei kesään mennessä ala tapahtua, niin sitten täytyy perehtyä niihin. Toivotaan, että tää tästä alkaa mennä eteenpäin.

 

["Tiina"]

muistathan selittää kaiken mitä teette? "äiti pesee pyykit" tai "nyt vaihdetaan sinun, pikku ville, vaippa" tohon tyyliin? Kun tarpeeksi monta kertaa kuulee jotain ja osaa yhdistää asioita sanoihin niin ehkä siitä omasta kielestä muodostuu oikea sana

Eikö tätä tee kaikki...??

 

[Rumpnisse]

Mä puhun tosi vähän, mutta selkeästi ja 1,5 vuotias ymmärtää todella paljon ja sanoo jo n. 20 sanaa. Siskoni puhua pölpötti lapselleen jatkuvasti, niin eihän se osannut yhdistää tiettyä sanaa tiettyyn esineeseen/tekemiseen ja se oli ongelma. Lapsi raukka oppi puhumaan vasta lähemmäs 3 vuotiaana. Jos sanot "voi kulta, nyt kuules vaihdetaan sulle uusi vaippa vanhan tilalle pikku-matti", ei se lapsi sitä tajua niin helposti ja nopeasti kuin "vaihdetaan vaippa" ja näytetään vaippaa ja sanotaan uudelleen "vaippa". Kun olet toistanut sen sata ja tuhat kertaa, lapsi takuulla ymmärtää mikä on vaippa ja mitä vaihtaminen tarkoittaa. Vasta sitten voit yhdistää siihen muita juttuja.

Ei siskosi lapsi nyt mikään raukka ole, jos vasta kolmevuotiaana oppi puhumaan. Hyvä, että oppi. Lapset on erilaisia..
Mä olen aina puhunut lapselleni ihan normaalisti.
Ehkä vähän lyhentänyt lauseita ja tietysti "pehmeämmällä" äänellä, mutta en ole hokenut mitään sanoja, miksi pitäisi? "vaippa, vaippa, vaippa..."? lapset on älykkäitä, ei heille tarvitse hokea samaa sanaa monta kertaa, vaan jutella niitä näitä (koti)askareiden lomassa.
Lapseni on oppinut puhumaan ja nyt kolmevuotiaana puhuu jo ihan hyvin.

Ap:nkin lapsi ihan selvästi ymmärtää puhetta, joten sanoja ei tarvitse hokea.

 

["aloittaja"]

Koitanpas vielä, jos tämän "puhumattoman kohta 3-vuotiaan" äiti (?) sattuisi tämän näkemään. Kiinnostaisi tietää vielä enemmän teidän tapauksesta.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Mie puhua pälpätän käytännössä kaiken aikaa kotona. Esikoinen taisi osata pottumuusinkin teon sanasta sanaan jo 2 vuotiaana

Nyt meillä poika 10 kk, ja sitä on "harjoitettu" puhumaan huomattavasti enemmän ku muita lapsia (kun kuulemma poikien pitäs oppia hitaammin. Ei siis pidä paikkaansa) ja meillä poika sanoo äiti, isi, siskojensa nimet, ei, kakka, ja ankka. Selkeästi ymmärtää sanat lamppu, vaippa, tule, sumppi, hali, taputtaa.

Sen paljon lukemisen ja puhumisen lisäksi on äärimmäisen tärkeää että lasta kuunnellaan. Muuten puhe ei tule kehittymään, jos lapsen yritykset kommunikoida menee vanhemmilta täysin ohi korvien.

 

["aloittaja"]

Sen paljon lukemisen ja puhumisen lisäksi on äärimmäisen tärkeää että lasta kuunnellaan. Muuten puhe ei tule kehittymään, jos lapsen yritykset kommunikoida menee vanhemmilta täysin ohi korvien.

Mun yksi kaveri kommentoi tässä vähän aikaa sitten, kun katseli meidän touhuja hetken aikaa, että "Auttaisko se, jos sä et reagois jokaiseen äännähdykseen?" Tarkoitti siis sitä, että mun pitäisi teeskennellä etten ymmärrä. Koska kyllähän mä suurimman osan ajasta tiedän, mitä poika haluaa. Käyttää paljon omia eleitä (tosin sama ele voi tarkoittaa kolmea eri asiaa, joten välillä täytyy vähän kalastella mitä niistä on milloinkin vailla) kommunikointiin. Samoin neuvolan th jossain vaiheessa neuvoi, että pitäisi välillä olla kuin ei ymmärtäisi. Mä en silti ole sitä koittanut, jostain syystä se ei tunnu musta oikealta. Ei mulla ole sen suhteen mitään tietopohjaa tai teoriaa, mutta mä vaan yritän ymmärtää niin paljon kuin mahdollista.

 

[leijona76]

Mun muksu alko puhua yli 2v. 2v neuvolassa sanoi 2-3 sanaa. Hällä oli kyllä laaja sanavarasto ja ymmärsi hyvin+kommunikoi, ne sanat vaan tulivat hitaasti. Käytin sekä sellasta yksinkertasta kieltä että selostusta, kyllä se ties jo pienempänä että vaihetaan vaippa jne vaikka ei itse puhunu. 2v nlassa oli puhetta ja sano että 2,5v katotaan jos ei oo kehittyny. Sepä alko siinä 2v2kk tuottaa vauhdilla ja 2,5v puhui jo lähes ikätasosesti. 3v neuvolassa veteli jo pitkät tarinat.

 

["aloittaja"]

Mun muksu alko puhua yli 2v. 2v neuvolassa sanoi 2-3 sanaa. Hällä oli kyllä laaja sanavarasto ja ymmärsi hyvin+kommunikoi, ne sanat vaan tulivat hitaasti. Käytin sekä sellasta yksinkertasta kieltä että selostusta, kyllä se ties jo pienempänä että vaihetaan vaippa jne vaikka ei itse puhunu. 2v nlassa oli puhetta ja sano että 2,5v katotaan jos ei oo kehittyny. Sepä alko siinä 2v2kk tuottaa vauhdilla ja 2,5v puhui jo lähes ikätasosesti. 3v neuvolassa veteli jo pitkät tarinat.

Ihana kuulla näitä. Periaatteessa en ole huolissani, kun poika ymmärtää jne. mutta silti välillä olen huolissani. Vaikea selittää. Oli happivajetta synnytyksessä jne. Ne kai painaa alitajunnassa tai jotain.

Poika oli jotain reilut 1v kun mä tajusin, että sehän ymmärtää puhetta Just jossain tuollaisessa tilanteessa, kun sanoin, että nyt mennään vaihtamaan vaippa -> poika ryntäsi kodinhoitohuoneeseen, jossa vaippa silloin vaihdettiin. Nyt mua lähinnä pelottaa, että mitähän poika alkaa sitten puhua, kun puhehanat aukeaa... Kun ei ehkä oikein ole osannut omia puheitaan varoa

 

["vieras"]

Meillä kanssa maaliskuussa 2v täyttävä poika. Oisko noin 10 sanaa mitä puhuu. Ymmärtää kyllä paljon enemmän..Helpottas varmaan elämää ja uhmakiukkua, kun osais reppana ilmaista itseään paremmin. Nyt osoittelee sormella tai hakee aikuisen sormesta paikalle.