Musta raskaus on tylsää ja kamalaa aikaa. Siltikin, vaikka tätäkin lasta tehtiin useita kuukausia ja monen monta negatiivista testiä kerkesi sinä aikana tekemään.
Mä en tykkää olla raskaana. Se on tylsää aikaa ja aika tuntuu pitkältä. KAksi ensimmäistä raskautta olen anuttinut, mutta kaksi viimeistä on olleet kamalia. Liekö syynä sitten, että molemmissa pojat olleet masussa (ja toinen pojista on masussa vieläkin).
Itse tykkään käydä baarissa, laulaa karaokea ja tanssia. Ja olen käynytkin. Bilettäminen selvinpäin ei todellakaan ole mikään ongelma. Mutta kun ei jaksa. Joka paikkaa kolottaa, muutaman tunnin päästä tuntuu, että viettää ilta marssilaisten kanssa. Ei tule puhuttua enää samaa kieltä muun seurueen kanssa.
Pelkkä kirpputorilla käynti saattaa saada niin helvetilliset kivut aikaseksi, että sitä makoillaan sitten sängyssä loppupäivä. Seksiä ei tee mieli ja osa jutuista saa ihan laatan lentämään (raskausoire näemmä tämäkin) eikä se seksi oikein tunnukkaan missään ja jos tuntuu, niin kesken joutuu lopettamaan kun tulee niin kipeitä supistuksia sitten. Ja mun tekee MIELI seksiä kuitenkin!
Vauva on erittäin toivottu ja haluttu ja vitosestakin haaveilen, mutta inhoans ilti raskaana olemista. Ihan niinkuin inhoan pinaattikeittoa, mutta olen valmis sitä syömään, jos muuta ruokaa ei ole ja olen onnellinen, että mahani täyteen saan, mutten siltikään tykkäisi pinaattikeitosta vaan inhoaisin sitä ihan yhtä paljon.
Että ei sitä raskaanaoloa tarvitse rakastaa, lasta kylläkin
ja osalla sekään ei heti luonnistu vaan ajan kanssa.
Mä painun nyt petiin lasikottelemaan aj elättelen toivoa, että ehkä tää on se päivä, kun pikku jäppinen päättää syntyä ja saan sen rinnalle ja pääsen imettämään sekä hellimään toista
Mä en tykkää olla raskaana. Se on tylsää aikaa ja aika tuntuu pitkältä. KAksi ensimmäistä raskautta olen anuttinut, mutta kaksi viimeistä on olleet kamalia. Liekö syynä sitten, että molemmissa pojat olleet masussa (ja toinen pojista on masussa vieläkin).
Itse tykkään käydä baarissa, laulaa karaokea ja tanssia. Ja olen käynytkin. Bilettäminen selvinpäin ei todellakaan ole mikään ongelma. Mutta kun ei jaksa. Joka paikkaa kolottaa, muutaman tunnin päästä tuntuu, että viettää ilta marssilaisten kanssa. Ei tule puhuttua enää samaa kieltä muun seurueen kanssa.
Pelkkä kirpputorilla käynti saattaa saada niin helvetilliset kivut aikaseksi, että sitä makoillaan sitten sängyssä loppupäivä. Seksiä ei tee mieli ja osa jutuista saa ihan laatan lentämään (raskausoire näemmä tämäkin) eikä se seksi oikein tunnukkaan missään ja jos tuntuu, niin kesken joutuu lopettamaan kun tulee niin kipeitä supistuksia sitten. Ja mun tekee MIELI seksiä kuitenkin!
Vauva on erittäin toivottu ja haluttu ja vitosestakin haaveilen, mutta inhoans ilti raskaana olemista. Ihan niinkuin inhoan pinaattikeittoa, mutta olen valmis sitä syömään, jos muuta ruokaa ei ole ja olen onnellinen, että mahani täyteen saan, mutten siltikään tykkäisi pinaattikeitosta vaan inhoaisin sitä ihan yhtä paljon.
Että ei sitä raskaanaoloa tarvitse rakastaa, lasta kylläkin
ja osalla sekään ei heti luonnistu vaan ajan kanssa.Mä painun nyt petiin lasikottelemaan aj elättelen toivoa, että ehkä tää on se päivä, kun pikku jäppinen päättää syntyä ja saan sen rinnalle ja pääsen imettämään sekä hellimään toista
mutta kyllä mun mielestä raskaana ollessakin voi tehdä kaikenlaista kivaa jos ei ole ihan vuodepotilaana. ja mä kävin loppuraskaudessa istumassa kavereiden kanssa baarissa, en saanu mitenkään paheksuvia katseita osakseni koska join limpparia ja vettä siellä. nythän on kesä, kai sitä nyt pakostakin jotain kivaa keksii!
