Raskaus ja ahdistus. Sekooko mulla pää?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja TooQT2BSTR8
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

TooQT2BSTR8

Aktiivinen jäsen
13.02.2008
3 251
0
36
Onko mulla kuuppa sekoamassa??
Tämä raskaus on niin pitkään odotettu ja toivottu ja olisi syytä olla onnellinen ja olenhan mä. Silti tuntuu että koskaan ei ole ahdistanut näin paljoa.
Asuntoasiat kaatuu päälle kun sitä ei vaan löydy, oma jaksaminen ja raskauden kulku huolestuttaa koska mulla on krooninen verenpainetauti ja nyt sit äiti joutui sairaalaan kun sydämessä on jotain vikaa.
Tuntuu etten jaksa näitä kaikkia asioita :'( Viime yönä en pystynyt hengittämään vaan tuntui niin kuin jokin olisi painanut kurkkua. Piti nukkua koko yö ikkuna auki kun muuten tuntui että happi loppuu. Tuntuu että nään harhoja ja kuulen olemattomia, koska olen niin väsynyt jatkuvien painajaisten takia. En uskalla pian nukkua, koska unissani nään vaan päättömiä ruumiita ja kiinni ommeltuja silmiä.
Välillä tunnen olevani niin loukussa ja yksin ahdistukseni kanssa. Välillä se helpottaa kun puhun siitä jollekin tai nyt, kun saan tämän kirjoitettua.
Ahdistaa vaan niin paljon ja pelottaa, että jos äiti kuolee :'( :'(
 
onpa pitkä aika odottaa. Enpä tiiä mitä lohdutuksen sanoja sulle sanoisin kun en ole itse tuollaista kokenut. Jaksamista, suklaata, hedelmiä ja viltti päälle ja sohvalle ottamaan tirsat.
 
Tuttu tunne. Mulla oli vaikka mitä ongelmia raskauden kanssa ja samaan syssyyn vähän muitakin vastoinkäymisiä. Istu sohvalle illalla hyvän kirjan kanssa tai katso elokuvaa (kirja parempi vaihtoehto, mä jotenkin "tylsistyin" lisää telkun töllöttämisestä) tai lähde kävelylle. Älä ota stressiä sellaisista asioista, joihin et voi vaikuttaa. Niihin, joihin voit vaikuttaa, panosta kaikkesi ja hoida asiat aikanaan. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja mieti, mitkä asiat ovat todella tärkeitä, ettet vaan turhaan maalaa piruja seinälle. Verenpainetauti raskaana olevalla on toki sellainen asia, joka täytyy hoitaa mutta ei ole maailman vakavin asia, todennäköisesti kaikki menee hyvin!!
 
helvetti että ahdistaa ja itkettäis,mut ei kehtaa,koska jos alan itkee,tulee OKSENNUS...
ihan oikeasti on myös itsensä tappaminen mielessä. välillä karjaisen sen ääneen,välillä vaan
haudon mielessäni... tekisi mieli vaatia jo sektiota tässä vaiheessa,vaikka viikkoja on alle 30.
muuttokin edessä ym. voi s-tana... ei kyllä enää sovi mulle vauvojen teko:(
 
Itsellä oli raskausaika kanssa tuollaista mutta onneksi on hyvä ja tuttu lääkäri jolta sain rauhoittavia pahimpaan ahdistukseen ja unettomuuteen. Sekä sen lohdutuksen, että osa huonosta olosta johtuu myös raskaushormoneista, jotka saa reagoimaan asioihin paljon normaaliskaalaa rankemmin. Mutta tuollaisiin painajaisiin kannattaa kyllä hakea apua ja tarvittaessa soittaa lääkärille, että tarttisin sitä apua nyt enkä viidestoista päivä. Myös neuvolaan voi soittaa, koska jatkuva unettomuus rasittaa elimistöä eikä ole sikiöllekään hyväksi.

Voimia ja uskoa parempaan sinne. Toivottavasti helpottaa kun saat apua! Ja muista soittaa ystäville sekä puhua heidänkin kanssaan. Jaettua taakkaa on helpompi kantaa..
 

Yhteistyössä