Raskaus ja D-vitamiini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 125µg
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
1

125µg

Vieras
D-vitamiinin puute raskauden aikana voi aiheuttaa hammasmätää!

Manitoban yliopisto Kanadassa on selvittänyt, että mikäli odottavan äidin D-vitamiinitasot ovat matalat (suomessa viralliset suositukset riittää alle 1 vuotiaalle), lapsella on tavallista suurempi riski sairastua kariekseen eli hammasmätään.

Odottavat äidin D-vitamiinipuute voi vahingoittaa lapsen hammaskiillettä, mikä puolestaan voi johtaa hammasmätään. Kanadalainen tutkijaryhmä mittasi 207:n raskaana olleen naisen D-vitamiiniarvot sekä tutki 135 lapsen hampaat noin 16 kuukauden ikäisenä. Selvisi, että äitien D-vitamiinitasolla on suora yhteys lasten suun terveyteen.

Tutkijoiden mukaan raskaana olevien naisten täytyy kiinnittää erityistä huomiota ruokailuunsa ja syödä D-vitamiinia lisäravinteena riittävästi. Sanfranciscolaisen tutkijan William B. Grantin mukaan odottava äiti tarvitseen päivittän 100-125 µg D3-vitamiinia. Tämä laskee myös riskiä lasten vammaisuuteen, keskosten syntyyn sekä sairastua raskausajan diabetekseen, hengitysteiden infektioihin tai raskausmyrkytykseen.

Kesän kolkutellessa jo ovella, tulevien äitien kannattaa ulkoilla auringossa päivällä, jotta saa riittävästi D-vitamiinia.

Low vitamin D levels during pregnancy lead to higher risk of tooth decay - Buzz.NaturalNews.com


Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät eli yli 75 nmol/l, joka tarvitaan terveen luun ylläpitämiseen (optimaalinen on 100-150 nmol/l). Suomessa kaikilla on alle 50 nmol/l, jos noudattaa virallisia suosituksia. Riittämätön D-vitamiinin saanti heikentää kivennäisaineiden kiinnittymistä hampaisiin ja voi johtaa hampaiden mineralisaation häiriöihin, jotka aiheuttavat kiillevaurioita. Hammasluu on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. Tärkeimmät näistä ovat C- ja D-vitamiini sekä kalsium ja magnesium.

A-vitamiinin niukka saanti voi aiheuttaa hampaan kovakudoksen, kiilteen tai luun muodostumisen häiriöitä, altistumista ientulehduksille sekä limakalvojen ja sylkirauhasten kehityshäiriöitä. A-vitamiinin puutos on kuitenkin harvinaista.

Children with severe caries were 2X more likely to have inadequate vitamin D – July 2012 | Vitamin D Wiki

New study finds vitamin D levels during pregnancy may relate to dental health in children | Vitamin D Council
 
Mittauttakaa ensin ne vitamiinitasot. Mulla jo 50 mikroa piti tasot huippulukemissa ja nyt kesäaikaan samalla annostuksella varmaan tulee jo liiankin korkeat lukemat.... ei pidä suinpäin uskoa kenelle mikäkin annostus.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Lontoossa pidettiin 23.–25. huhtikuuta 2014 kansainvälinen D-vitamiinitutkijoiden kongressi Vitamin D and Human Health. Siellä luennoinut amerikkalainen endokrinologian professori Robert P. Heaney (John A. Creighton University) – yksi maailman johtavista D-vitamiinitutkijoista – suositteli suomalaisille 100 mikrogrammaa (µg) D3-vitamiinia päivässä, kertoo kongressiin osallistunut suomalaislääkäri Elina Hyppönen. Hänen mielestään suomalaiset ravitsemustieteilijät ovat ihan "ulalla" D-vitamiinin suhteen. "Meidän lääkäreiden ei tarvitse eikä pidä kuunnella heitä", hän toteaa.
http://www.vitamindcouncil.org/blog/recap-the-vitamin-d-and-human-health-conference/?mc_cid=95603fe8be&mc_eid=9e2802b1b6


Ison-Britannian hallituksen terveysasiantuntijat ehdottavat ilmaisten D-vitamiinivalmisteiden jakamista miljoonille briteille. Joka viides britti potee piilevää D-vitamiinin puutetta, koska he eivät saa tätä vitamiinia riittävästi auringosta, sanovat asiantuntijat. D-vitamiinilisän uskotaan parantavan suuresti kansanterveyttä ja säästävän tulevaisuudessa terveydenhuollon kustannuksissa. Aiheesta kirjoittaa The Guardian.

Suomessa monet lääkärit ovat jo pitkään vaatineet D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista tutkimustiedon edellyttämälle tasolle, kymmenkertaiseksi nykyisestä, mutta valitettavasti suosituksesta päättäminen on delegoitu ravitsemustieteilijöille (Fogelholm, Lamberg-Allardt, Schwab ym.) jotka eivät ymmärrä D-vitamiinin tärkeää merkitystä sairauksien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa.
http://www.theguardian.com/society/2014/may/13/calls-for-millions-to-given-vitamin-d-supplements

Oma D-vitamiinitaso elimistössä on helppo mitata joko yksityisellä lääkäriasemalla tai terveyskeskuksessa. Viitearvona pidetään lähteestä riippuen, 75-150 nmol/l tai 120-150 nmol/l.

D-vitamiinia tarvitaan kohdusta hautaan riittävästi, jotta pysyy sen puutteesta johtuvat taudit ja vaivat loitolla.

D-vitamiini maksaa 10€ vuodessa annoksella 100µg/vrk (iHerb).

Ilmaisten D-vitamiinien jakaminen suomalaisille toisi kansanterveydellisiä hyötyjä ja olisi kustannustehokasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sitä odotellessa jokaisen kannattaa itse pitää huolta hyvistä D-vitamiinitasoista ravintolisillä ja kesällä auringonotolla.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin.

D-vitamiini on tärkeää paitsi luuston, myös hampaiden kehitykselle. Uuden kanadalaisen tutkimuksen mukaan raskaudenaikaiset D-vitamiinitasot ovat käänteisessä yhteydessä varhaislapsuuden hampaiden reikiintymiseen. Äideillä, joiden lapsilla oli varhaislapsuudessa kariesta, oli keskimäärin alemmat D-vitamiinitasot raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana. Tutkijat päättelivät, että syntymää edeltävät D-vitamiinitasot voivat vaikuttaa hampaiden kehittymiseen. He kehottivatkin panostamaan raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutteen korjaamiseen lasten karieksen ehkäisemiseksi.
http://pediatrics.aappublications.org/content/early/2014/04/16/peds.2013-2215.abstract
 
Kansainvälisessä D-vitamiinikongressissa Lontoossa huhtikuussa puhunut amerikkalainen lääkäri, endokrinologian professori Robert Heaneyn mielestä D-vitamiinin puute on suuri globaalinen ongelma.

Hänen mukaansa esimerkiksi suomalaiset äidit tarvitsisivat 10 mikrogramman sijasta 100 mikrogrammaa. Myös tavallisille suomalaisille työikäisille hän suosittelisi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, mikä on myös Euroopan Elintarviketurvallisuusviraston ilmoittama turvallinen yläraja.

Lontoon D-vitamiinikongressissa lääkärit olivat huolissaan myös maahanmuuttajaäitien ja heidän lastensa huutavasta D-vitamiinipulasta. Monella hunnutetulla äidillä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voida edes mitata.

- Tämä sama ilmiö on huomattu Suomessakin. Siksi terveydenhuoltohenkilöstöltä vaaditaan valppautta neuvoa ja opastaa tällaisia erityisryhmiä. Mutta tekevätkö he sen? Kukaan ei tiedä.
Onko kesälläkin syötävä D-vitamiinilisää? | Terveys | Iltalehti.fi

Ursulan mielestä tietenkään kukaan mitään D-vitamiinia tartte. Hänen mielestään jatketaan samalla linjalla eli kansanterveys alas lopullisesti. Viljaa, margariinia ja rasvatonta maitoa. Siinä se. Sen jälkeen kun terveellinen voi ja muut eläinrasvat vaihdettiin teollisesti prosessoituihin kasvirasvoihin ja rasvattomiin sokeririkkaisiin maitotuotteisiin, on ihmiset lihoneet lihomistaan ja tulleet vain sairaammiksi.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan margariinit ja kevytlevitteet sisältävät valtavasti kemikaaleja ja jopa bensiiniä ja ompelukoneöljyä.

Ruotsissa kukaan ei enää osta margariinia. Margariinirasia 1 SEK (0,12 EUR). Valistus on mennyt perille.
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=780412455302956&id=170058479671693&stream_ref=9

"Terveys on liiketoimintana hyvin tuottoisaa, katteet korkealla. Käytännössä tarkoittaa lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden tekevän saumatonta yhteistyötä kaikkien saadessa mojovat voitot, julkiset lääkärikeskukset on tietoisesti rampautettu ja lihavat lompakot ohjattu yksityisille. Asia tulee muuttumaan kunhan auktoriteettiuskovainen suomen pullakansa tajuaa tulleensa vedätetyksi oikein kunnolla ja ymmärtävät kokonaisuuden liiketoiminnassa, eivätkä enää sokeana kulje narun päässä infernaalisia laskuja maksamassa, lääkärin "määräys" ei enää toimi taikasanana."

1.8.2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
EFSA - Scientific Opinion of the NDA Panel: Tolerable Upper Intake Level of vitamin D
 
d

Jo vuosikymmeniä D-vitamiinin puutteen vaarat ovat olleet suomen korruptoituneen THL:n tiedossa, mutta kukaan ei tee mitään eikä varsinkaan Media. Miksi?

Vitamiinitutkimuksen pioneeri: Suomalaiset tarvitsevat suosituksia enemmän D-vitamiinia

Professori Robert Heaneyn mielestä D-vitamiinia voisi verrata auton öljynvaihtoon.

Maapallon väestöstä enemmistö potee D-vitamiinivajausta.

C-vitamiinin puutteesta johtuva keripukki saatiin häviämään maapallolta. Mikä mättää D-vitamiinin puutteen hoidossa? Ja mikä olisi sopiva D-vitamiiniannos meille suomalaisille, jotka saamme D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausina?

Robert Heaney jos kenen luulisi tietävän vastaukset. Hän aloitti 1950-luvulla osteoporoosin ja kalsiumin tutkijana mutta keskittyi D-vitamiiniin 1990-luvulla. Nyt hän toimii endokrinologian professorina Greightonin yliopistossa Yhdysvaltojen Omahassa.

Suomalaisille äideille, joille nyt suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää, Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa päivässä. Tämä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston turvallinen yläraja.

D-vitamiini vähentää raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa, mutta sen tärkein merkitys on sikiön luuston, aivojen ja hermoston kehitykselle. D-vitamiinin riittävä saanti ei välttämättä saa aikaan ihmeparanemisia, joista media mielellään kertoisi.

Enemmänkin D-vitamiinia ja yleensäkin ravitsemustieteen oppeja voisi verrata auton öljynvaihtoon, Heaney sanoo. Autokin kulkee tuhansia kilometrejä vanhoilla öljyillä, kunnes matka yllättäen katkeaa. Ennaltaehkäisevien ravitsemushoitojen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomalaislääkärit ja ravitsemustutkijat kinastelevat oikeasta D-annoksesta. Heaneyn mukaan optimaalisen ravitsemuksen voi päätellä vain siitä, tarvitseeko elimistömme kompensoida ravinnonpuutteita. Evoluution mukana ihmiselle kehittyi normaali ravinnonsaanti, johon elimistömme sopeutui ja keho toimii normaalisti.

Itä-Afrikassa ja Masai-heimolla D25-vitamiinin (kalsidioli) taso on noin 115 nmol/l luonnollisissa olosuhteissa auringon ansiosta, Heaney sanoo. Tällöin elimistö ei joudu kompensoimaan ja kalsium imeytyy suolistosta hyvin. Tämä tarkoittaa noin 125 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia joko auringosta tai D-pilleristä.

Suomalaiselle aikuiselle Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesäaikaan saamme D-vitamiinia runsaasti auringosta.

Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Heaneyn mukaan Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.

Vitamin D and Human Health -kongressissa Lontoossa D-vitamiinin asiantuntijat ihmettelivät ravitsemustutkijoiden virheellistä käsitystä U-muotoisesta kuolleisuuskäyrästä, jonka perusteella korkeaan D-vitamiinitasoon liittyisi kohonnut kuolemanvaara. Pitäisikö afrikkalaisten siis muuttaa Britanniaan, jotta he saisivat vähemmän aurinkoa, D-asiantuntijat virnistelivät.

Suomessa todettiin jo yli 10 vuotta sitten, että 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä varhaislapsuudessa vähentää 1-tyypin diabetesriskiä 80 prosenttia. Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.

Kirjoittaja Hannu Vierola on naistentautien erikoislääkäri, joka osallistui huhtikuussa Lontoossa Queen Maryn yliopistossa pidettyyn Vitamin D and Human Health -kongressiin. Professori Robert Heaney oli yksi kongressin pääpuhujista.
Vitamiinitutkimuksen pioneeri: Suomalaiset tarvitsevat suosituksia enemmän D-vitamiinia - Suomenkuvalehti.fi
 
uutta

"Uusi 32 aiempaa tutkimusta käsittävä meta-analyysi eli koostetutkimus yhdistää elimistön matalat D-vitamiinitasot kaksi kertaa suurempaan kuolemanriskiin. Suurempaan kuolemanriskiin yhdistyivät tasot, jotka olivat alle 75 nmol/l (Yhdysvalloissa käytettävinä yksiköinä 30 ng/ml). Tutkimus vahvistaa edelleen tieteeellistä näyttöä siitä, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän riittävänä pitämä 50 nmol/l taso ei todellakaan ole riittävä. Suomessa virallisesti suositeltu D-vitamiinin päiväsaanti ei myöskään riitä ylläpitämään yli 75 nmol/l tasoa ympäri vuoden (kesällä tasoon voidaan tilapäisesti päästä auringon UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuvan D-vitamiinin ansiosta)."
Lower vitamin D level in blood linked to higher premature death rate -- ScienceDaily


"Näyttö D-vitamiinin hyödyistä vahvistuu kuukausi kuukaudelta. Nyt uusi kontrolloitujen tutkimusten meta-analyysi eli koostetutkimus osoittaa, että D-vitamiini alentaa tulehdusta. D-vitamiini alentaa tutkimuksen mukaan tärkeää tulehduksen merkkiarvoa hs-CRP:tä, jota on käytetty esimerkiksi sydäntautiriskin ennustamisessa. D-vitamiinilisästä oli erityisen paljon apua hs-CRP:n ollessa korkea (vähintään 5 mg/l) sekä elimistön D-vitamiinitason ollessa matala."
Effect of vitamin d supplementation on the level o... [Nutrients. 2014] - PubMed - NCBI

ja vanhan kertausta
 
Suomalaisilla lapsilla esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta. Tauti yleistyi suuresti vuoden 1964 jälkeen, jolloin D-vitamiinin saantisuositus puolitettiin arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemasta 100 mikrogrammasta päivää kohti. Saantisuositus puolitettiin uudelleen vuonna 1975 (25 µg:aan) ja taas uudelleen 1992 (10 µg:aan). Joka kerta lasten diabetes lisääntyi jyrkästi (katso kuva alla). Ravitsemustieteilijät, professori Christel Lamberg-Allardt etunenässä, ovat toitottaneet julkisuudessa, ettei D-vitamiinilla muka olisi mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Lamberg-Allardt toimii valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtajana ja on ollut mukana päättämässä D-vitamiinin liian pienestä saantisuosituksesta. Viimeksi viime vuonna 2–3-vuotiaiden lasten saantisuositusta alennettiin 10 mikrogrammasta 7,5 mikrogrammaan, mikä oli valitettava huononnus.

Turun yliopisto: D-vitamiinilisät ovat pysäyttäneet lasten diabeteksen yleistymisen - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

LÄHDE: Lääkäri Matti Tolonen
 
"D-vitamiini auttaa säilyttämään lihasmassaa. Aiheesta on tehty useampiakin tutkimuksia ja viimeisin on tämä vain muutama päivä sitten julkaistu kiinalainen seurantatutkimus, jossa elimistön matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan lihasmassan menettämiseen ikäihmisillä verrattuna korkeampiin tasoihin.
D-vitamiinin hyödyt lihaksistolle eivät kuitenkaan koske ainoastaan iäkkäitä vaan hyötyjä on havaittu muissa tutkimuksissa nuoremmillakin."
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/481984961945746

D-vitamiinista hyötyä lihaksille ja urheilusuorituksille
D-vitamiinista hyötyä lihaksille ja urheilusuorituksille



Suomalaisilla lapsilla esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta. Tauti yleistyi suuresti vuoden 1964 jälkeen, jolloin D-vitamiinin saantisuositus puolitettiin arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemasta 100 mikrogrammasta päivää kohti. Saantisuositus puolitettiin uudelleen vuonna 1975 (25 µg:aan) ja taas uudelleen 1992 (10 µg:aan). Joka kerta lasten diabetes lisääntyi jyrkästi (katso kuva alla). Ravitsemustieteilijät, professori Christel Lamberg-Allardt etunenässä, ovat toitottaneet julkisuudessa, ettei D-vitamiinilla muka olisi mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Lamberg-Allardt toimii valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtajana ja on ollut mukana päättämässä D-vitamiinin liian pienestä saantisuosituksesta. Viimeksi viime vuonna 2–3-vuotiaiden lasten saantisuositusta alennettiin 10 mikrogrammasta 7,5 mikrogrammaan, mikä oli valitettava huononnus.
Turun yliopisto: D-vitamiinilisät ovat pysäyttäneet lasten diabeteksen yleistymisen - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
 
Mittauttakaa ensin ne vitamiinitasot. Mulla jo 50 mikroa piti tasot huippulukemissa ja nyt kesäaikaan samalla annostuksella varmaan tulee jo liiankin korkeat lukemat.... ei pidä suinpäin uskoa kenelle mikäkin annostus.

Omia D-vitamiinitasoja (S-D-25) kannattaa seurata, jotta nauttii vitamiinia oikean annoksen. D-vitamiinitason mittauksen voi pyytää omalta lääkäriltään.

Luotettavimmin S-D-25 mitataan nestekromatografialla tai massaspektrometrialla.

D-vitamiinitason mittaus maksaa laboratoriolle muutaman euron eli saman verran kuin veren rasva-arvot.

Oikea viitearvo on 80-375 nmol/l.

Eri labrojen mittavirheet voivat olla jopa 40%
 
Elimistön tulehdustilat ja niistä kertovat merkkiaineet liittyvät monien sairauksien vaaraan. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ne saattavat liittyä myös lapsen riskiin sairastua masennukseen myöhemmin elämässään.

Tulosten perusteella yhdeksänvuotiaan lapsen riski sairastua masennukseen ennen 18. vuoden ikää on noin puolet suurempi, jos hänen veressään on suuria pitoisuuksia interleukiini 6- ja CRP-tulehdusmerkkiaineita. Kyseiset merkkiaineet liittyvät myös sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiin.


Tutkijat löysivät myös yhteyden tulehdusmerkkiaineiden ja psykoosien väliltä.

Tulokset julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.


Liian vähän D-vitamiinia saavat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan erilaisiin tulehduksellisiin sairauksiin. Tuoreen irlantilaistutkimuksen tulokset viittaavat D-vitamiinin vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat vajaan tuhannen yli 60-vuotiaan irlantilaisen verikokeisiin, joista mitattiin D-vitamiinin ja tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet.


Mittaukset osoittivat tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet usein suuriksi osallistujilla, joiden D-vitamiinipitoisuus oli pieni. Aiemmissa tutkimuksissa kyseiset tulehdusmerkkiaineet on yhdistetty mm. MS-taudin ja nivelreuman riskiin. Myös D-vitamiinin vajaus on liitetty näihin sairauksiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA on nostanut D-vitamiinin turvallisena pidetyn päiväannoksena rajan 50:stä 100 µg:aan.
 
Äidin D-vitamiinin puute voi vaikuttaa lapsen kehitykseen pitkään

D-vitamiinin terveysvaikutukset näkyvät jo sikiössä, vastasyntyneessä ja yksilön myöhemmässä kehityksessä. Perinataaliajan D-vitamiinin puutoksella saattaa olla luustoon, astmaan, diabetekseen ja MS-tautiin liittyviä vaikutuksia, jotka heijastuvat vielä aikuisiälläkin.

Kyse voi olla epigeneettisestä vaikutuksesta, jossa D-vitamiinin puutteen aiheuttama niin sanottu imprinting-ilmiö vaikuttaa kohdegeeneistään kaukana oleviin säätelykohtiin (Cooper ym. 2006, Harvey 2013, Kaludjerovic ja Vieth 2010). Tähän viittaa esimerkiksi se, että odottavien äitien kalsidiolin taso oli suorassa suhteessa heidän lastensa luun tiheyteen vielä 20 vuoden iässä; mikäli äidin kalsidioli oli ollut alle 50 nmol/l, nuoren aikuisen luuntiheys oli merkitsevästi tavallista pienempi (Zhu ym. 2013).


10µg D-vitamiinin saanti ei yllä veren D-vitamiinipitoisuuteen 50 nmol/l aikuisilla.
 
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiini on myrkyllinen suurina annoksina, joten ohjeellinen suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuisille on 50 µg päivässä. Lapsille turvallisen päiväsaannin raja on 25 µg päivässä. Käytännössä haitalliset yliannostukset ovat erittäin harvinaisia.
Ravinnosta tai auringonvalosta ei voi saada D-vitamiinin yliannostusta. D-vitamiinivalmisteiden annosohjeita tulee noudattaa ja tarkistaa, ettei D-vitamiinia saa liian suuria määriä käyttämällä useita eri valmisteita.
Pikkulapsille voi kehittyä D-vitamiinin myrkytysoireita, kun pitkäaikainen saanti ylittää 2,5 - 5 kertaa ravitsemussuositukset (kokonaissaantisuositus 10 µg/vrk). Myrkytystietokeskukseen on syytä ottaa yhteyttä, jos lapsi esimerkiksi juo kerralla yli pullollisen Devitol- tai Jekovit-tippoja tai syö yli 100 Vitol-kapselia tai 150 kpl DeviSol 7,5 µg tablettia. Aikuisilla oireet ilmaantuvat vasta erittäin suurilla annoksilla (1,2 mg = 1200 mikrogrammaa/vrk). Käytännön hoito-ohjeena yliannostustapauksissa on pitää nautittua määrää vastaava tauko D-vitamiinin antamisessa.
Suuret D-vitamiiniannokset lisäävät kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä ruoansulatuskanavasta ja irtoamista luustosta ja vähentävät kalsiumin eritystä munuaisten kautta. Kalsium kiteytyy pehmytkudoksiin, erityisesti sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin. D-vitamiinimyrkytyksen oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, jano, pahoinvointi, ruoansulatuskanavan oireet, päänsärky.
Hyperkalsemian eli liian suuren veren kalsiumpitoisuuden yhteydessä D-vitamiinin käyttö tulee lopettaa, kunnes plasman kalsiumpitoisuus on palautunut normaaliksi. Palautumista nopeuttaa vähän kalsiumia sisältävä ruokavalio ja riittävä nesteen saanti. Myös glukokortikoideja on käytetty D-vitamiinimyrkytyksen hoidossa. Vaikea hyperkalsemia vaatii sairaalahoitoa.
 
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiini on myrkyllinen suurina annoksina, joten ohjeellinen suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuisille on 50 µg päivässä. Lapsille turvallisen päiväsaannin raja on 25 µg päivässä. Käytännössä haitalliset yliannostukset ovat erittäin harvinaisia.
Ravinnosta tai auringonvalosta ei voi saada D-vitamiinin yliannostusta. D-vitamiinivalmisteiden annosohjeita tulee noudattaa ja tarkistaa, ettei D-vitamiinia saa liian suuria määriä käyttämällä useita eri valmisteita.
Pikkulapsille voi kehittyä D-vitamiinin myrkytysoireita, kun pitkäaikainen saanti ylittää 2,5 - 5 kertaa ravitsemussuositukset (kokonaissaantisuositus 10 µg/vrk). Myrkytystietokeskukseen on syytä ottaa yhteyttä, jos lapsi esimerkiksi juo kerralla yli pullollisen Devitol- tai Jekovit-tippoja tai syö yli 100 Vitol-kapselia tai 150 kpl DeviSol 7,5 µg tablettia. Aikuisilla oireet ilmaantuvat vasta erittäin suurilla annoksilla (1,2 mg = 1200 mikrogrammaa/vrk). Käytännön hoito-ohjeena yliannostustapauksissa on pitää nautittua määrää vastaava tauko D-vitamiinin antamisessa.
Suuret D-vitamiiniannokset lisäävät kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä ruoansulatuskanavasta ja irtoamista luustosta ja vähentävät kalsiumin eritystä munuaisten kautta. Kalsium kiteytyy pehmytkudoksiin, erityisesti sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin. D-vitamiinimyrkytyksen oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, jano, pahoinvointi, ruoansulatuskanavan oireet, päänsärky.
Hyperkalsemian eli liian suuren veren kalsiumpitoisuuden yhteydessä D-vitamiinin käyttö tulee lopettaa, kunnes plasman kalsiumpitoisuus on palautunut normaaliksi. Palautumista nopeuttaa vähän kalsiumia sisältävä ruokavalio ja riittävä nesteen saanti. Myös glukokortikoideja on käytetty D-vitamiinimyrkytyksen hoidossa. Vaikea hyperkalsemia vaatii sairaalahoitoa.
Hui kauhistus! Kuolen varmaan huomenna, kun otan 100-150µg päivässä! Lapsetkin 50-100µg. Kun viimeeksi mitattiin, oli ihanteellinen tulos:124nmol/L!!
 
Raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti

Suomessa harmitellaan, että meillä on paljon erilaisista oppimis-, mielenterveys-, syömis- ja käytöshäiriöistä ja autismista kärsiviä lapsia ja nuoria. Yksi syy näyttää olevan se, että heidän äitinsä eivät ole saaneet raskauden aikana riittävästi D-vitamiinia. Australiasta on julkaistu uutta tärkeää tietoa äidin D-vitamiinipitoisuuden vaikutuksesta lasten kehitykseen (Pediatrics 2015).

D-vitamiinin tärkeä merkitys aivoille on ollut tiedossa jo kohta 30 vuotta. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään muun muassa, että raskausajan D-vitamiinin puute haittaa lasten kielellistä kehitystä yli 10 vuoden ikään asti.

jatkuu:
Raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
 
Raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti

Suomessa harmitellaan, että meillä on paljon erilaisista oppimis-, mielenterveys-, syömis- ja käytöshäiriöistä ja autismista kärsiviä lapsia ja nuoria. Yksi syy näyttää olevan se, että heidän äitinsä eivät ole saaneet raskauden aikana riittävästi D-vitamiinia. Australiasta on julkaistu uutta tärkeää tietoa äidin D-vitamiinipitoisuuden vaikutuksesta lasten kehitykseen (Pediatrics 2015).

D-vitamiinin tärkeä merkitys aivoille on ollut tiedossa jo kohta 30 vuotta. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään muun muassa, että raskausajan D-vitamiinin puute haittaa lasten kielellistä kehitystä yli 10 vuoden ikään asti.

jatkuu:
Raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
 
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiini on myrkyllinen suurina annoksina, joten ohjeellinen suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuisille on 50 µg päivässä. Lapsille turvallisen päiväsaannin raja on 25 µg päivässä. Käytännössä haitalliset yliannostukset ovat erittäin harvinaisia.
Ravinnosta tai auringonvalosta ei voi saada D-vitamiinin yliannostusta. D-vitamiinivalmisteiden annosohjeita tulee noudattaa ja tarkistaa, ettei D-vitamiinia saa liian suuria määriä käyttämällä useita eri valmisteita.
Pikkulapsille voi kehittyä D-vitamiinin myrkytysoireita, kun pitkäaikainen saanti ylittää 2,5 - 5 kertaa ravitsemussuositukset (kokonaissaantisuositus 10 µg/vrk). Myrkytystietokeskukseen on syytä ottaa yhteyttä, jos lapsi esimerkiksi juo kerralla yli pullollisen Devitol- tai Jekovit-tippoja tai syö yli 100 Vitol-kapselia tai 150 kpl DeviSol 7,5 µg tablettia. Aikuisilla oireet ilmaantuvat vasta erittäin suurilla annoksilla (1,2 mg = 1200 mikrogrammaa/vrk). Käytännön hoito-ohjeena yliannostustapauksissa on pitää nautittua määrää vastaava tauko D-vitamiinin antamisessa.
Suuret D-vitamiiniannokset lisäävät kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä ruoansulatuskanavasta ja irtoamista luustosta ja vähentävät kalsiumin eritystä munuaisten kautta. Kalsium kiteytyy pehmytkudoksiin, erityisesti sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin. D-vitamiinimyrkytyksen oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, jano, pahoinvointi, ruoansulatuskanavan oireet, päänsärky.
Hyperkalsemian eli liian suuren veren kalsiumpitoisuuden yhteydessä D-vitamiinin käyttö tulee lopettaa, kunnes plasman kalsiumpitoisuus on palautunut normaaliksi. Palautumista nopeuttaa vähän kalsiumia sisältävä ruokavalio ja riittävä nesteen saanti. Myös glukokortikoideja on käytetty D-vitamiinimyrkytyksen hoidossa. Vaikea hyperkalsemia vaatii sairaalahoitoa.

Ei D-vitamiini mihinkään varstoidu. Hajoaa samalla tavalla kuin auringosta saatuna.

Ruuassa ei ole mitään D-vitamiinia kuin homeopaattisia määriä, joten ruuan D-vitamiinilla saa vähintään osteoporoosin.

Lue D-vitamiinista ja pyydä verikoe.

Hyvää jatkoa

D-vitamiini
 
Liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat suomalaistutkimuksen mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana, tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa lapsuuden D-vitamiinipitoisuuksien ja aikuisiän sydänriskien yhteyttä tutkittiin 2 100 suomalaisaikuisen avulla. Osallistujilta oli kerätty verinäytteet 13–18-vuotiaina. Sydänriskit tutkittiin kaulavaltimoista ultraäänellä osallistujien ollessa 30–45-vuotiaita.

Vähiten D-vitamiinia lapsena saaneista 22 prosentilla oli kaulavaltimoiden sisäkerroksissa merkkejä paksuuntumisesta ja kehittyvästä ateroskleroosista (kalkkeutumisesta eli sepelvaltimotaudista), ultraäänikuvaukset paljastivat. Sama todettiin vain 13 prosentilla osallistujista, jotka olivat saaneet runsaasti D-vitamiinia lapsuudessa.

Tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin selviää aiheuttaako D-vitamiinin vähyys valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista vai liittyvätkö muutokset johonkin tässä tutkimuksessa huomiotta jääneeseen seikkaan. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta monista perinteisistä sydänriskitekijöistä kuten verenpainetaudista, tupakoinnista ja ylipainosta.

Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. suurempaan riskiin sairastua aivohalvaukseen ja sydänkohtaukseen.

Suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän.

Suositusten mukaan veren D-vitamiinitason olisi hyvä olla vähintään 80 nmol/l ja mielellään selvästi enemmän. Suomalaiset saavat kuitenkin liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, jolloin veripitoisuudet jäävät keskimäärin tasolle 45 nmol/l.

Kesällä auringon valo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, jos oleilee runsaasti päivällä auringossa, mutta muulloin se pitää hankkia vitamiinilisistä (50-100 µg/vrk).

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Tutkimusryhmässä oli tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoista, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Melbournen Royal Children’s Hospital -sairaalasta.

D-vitamiini on elintärkeä luustomme hyvinvoinnin kannalta. Tiesitkö, että D-vitamiinilla voi ehkäistä myös masennusta? Lisäksi D-vitamiini on keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien, MS-taudin, syöpätautien, reumatautien, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riskienhallinnassa.

Suomalaisella ruoalla ei saa talvisin riittävästi D-vitamiinia!

Lisää D-vitamiinista voit lukea emeritusprofessori Ilari Paakkarin artikkelista, yleislääkärilehdestä 4/2014

http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-läkäri.pdf


Uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiini suojaa paksu- ja peräsuolen syövältä parantamalla vastustuskykyä.

Vitamin D Protects Against Colorectal Cancer by Boosting the Immune System - Health, Medical, and Science UpdatesHealth, Medical, and Science Updates
 
" Uusi THL:n poikkileikkaustutkimus yhdistää matalat D-vitamiinitasot suurempaan masennuksen riskiin. Verrattuna niihin tutkittaviin, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimpia, masennuksen riski oli 35 prosenttia pienempi niillä tutkittavilla, joiden D-vitamiinitasot olivat korkeimpia (alin vs. ylin neljännes).

Päinvastoin kuin tutkijat tutkimuksen tiivistelmässä kirjoittavat, väestötutkimusnäyttö D-vitamiinitasojen yhteydestä masennukseen ei ole aivan vähäistä. Esimerkiksi jo kaksi vuotta sitten julkaistun koostetutkimuksen tekijät löysivät yhden tapauskontrollitutkimuksen, 10 poikkileikkaustutkimusta ja kolme kohorttitutkimusta, joissa asiaa oli tutkittu. Niiden perusteella koostetutkimuksessa havaittiin, että kaikissa tutkimustyypeissä matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan masennuksen riskiin: Vitamin D deficiency and depression in adults: systematic review and meta-analysis. - PubMed - NCBI

Lisäksi vuosi sitten tehdyn kontrolloitujen tutkimusten koostetutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä saattaa vähentää masennusoireita kliinisesti merkittävässä masennuksessa: Vitamin D supplementation for depressive symptoms: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. - PubMed - NCBI
Vaikka parempitasoista näyttöä voi aina toivoa, jo tässä vaiheessa on järkevää käyttää riittävää D-vitamiinilisää myös masennuksen ehkäisemiseksi ja sen oireiden lievittämiseksi."

LÄHDE: https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/625888760888698

Jo vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.
 
[QUOTE="tuska";30765325]Raskausaikana on syytä välttää myrkkyjä, kuten d-vitamiinipillereitä.[/QUOTE]

+1
Yhtä terveellistä polttaa aski punasta norttia päivittäin.
Voi kuinka ihmiset pikkuhiljaa tajuaisi että noiden pillereiden syönti on yhtä huuhaata,styroksin syönti yhtä viisasta.
 
[QUOTE="tuska";30765325]Raskausaikana on syytä välttää myrkkyjä, kuten d-vitamiinipillereitä.[/QUOTE]

Mihin perustat väitteesi että D-vitamiini on myrkkyä? On tutkittu juttu että RIITTÄVÄ D-vitamiininsaanti ehkäisee keskenmenoja ja ennenaikaisia synnytyksiä.
 
Tämän tästä julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka osoittavat, että virallisesti suositellut määrät D-vitamiinia eivät riitä optimaalisten D-vitamiinitasojen saavuttamiseksi.

Nyt uudessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsi 38 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Jos olisi tarkasteltu sitä, miten moni jäi alle optimaalisen alarajana pidetyn 75 tai 80 nmol/l tason, osuus olisi ollut vielä suurempi.

Käytännössä Suomessa voi ylläpitää hyvää D-vitamiinitasoa vain siten, että käyttää riittävää D-vitamiinilisää. Useimmille sopii 50 µg suuruinen D-vitamiinilisä.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/636714379806136

Suomessa alle 1vuotias saa D-vitamiinia tippapullosta 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinia syödään painon mukaan.

Jo vuonna 2011 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.
 
Turun yliopiston sydäntutkijat selvittivät, saavatko suomalaiset riittävästi D-vitamiinia ja turvaako D-vitamiinin viranomaissuosituksen noudattaminen riittävän saannin. Tulos osoittaa, että D-vitamiinin puute on yleinen myös saantisuositusta noudattavilla. Suositus on siis aivan liian pieni, sillä sen noudattaminen ei korjaa puutosta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulisi heti nostaa suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle.
D-vitamiinin saantisuositus ei korjaa puutetta - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen


Ravitsemuseliitti on pelotellut suomalaisia vuosikymmenien ajan D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla. Onko se ollut perusteltua? Ei ole, ilmenee Yhdysvaltain johtaviin sairaaloihin kuuluvan Mayo-klinikan lehdessä julkaistusta suurtutkimuksesta ja pääkirjoituksesta (toukokuu 2015). Seerumin D-vitamiinin pitoisuus saa olla 125–150 nanomoolia litrassa (nmol/l) ilman minkäänlaista riskiä. Turvallinen yläraja on peräti 375 nmol/l.
Onko D-vitamiini myrkyllistä? - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen
 

Similar threads

S
Viestiä
31
Luettu
3K
V
R
Viestiä
1
Luettu
496
T
O
Viestiä
0
Luettu
422
O

Yhteistyössä