ristiriitainen olo toisen lapsen hankinnasta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Leena38v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Leena38v

Vieras
hieman ristiriitainen olo toisen lapsen hankinnasta. ikä tulee vastaan ja muutenkin lääkärit sanoneet että jos lapsia vielä haluan niin kannattaisi pian tehdä kun munasarjoissa havaittavissa muutoksia..

ensimmäinen lapsi ei ole vielä vuottakaan ja tämä on ollut vaativa lapsi. nukkunut alusta saakka huonosti ja syönyt. sairastellut ihan hirveästi ja on ollut aika rankkaa kaikin puolin ja palautuminen synnytyksestä kesti aikansa. vaikea synnytys.

nyt kun alkaisi pikku hiljaa helpottaa niin tuntuu ettei tähän heti haluaisi ryhtyä uudestaan. kuitenkin sitten takaraivossa tunne että mitä jos niitä lapsia ei enää myöhemmin saisi. ja pieni jäisi ilman sisaruksia.

tuntuu että haluaisi hengähtää hetken ja kiva saada kroppa takaisin itselleen. raskausaikakin oli vaikea, pahoinvointia alusta lähtien ja vielä raskausajan diabetes joka rajoitti aika paljon syömisiäkin. puhumattakaan imetysajan dieeteistä koska lapsella allergioita..

mies haluaisi jo heti perään toisen lapsen mutta hänpä ei olekaan se sitten joka lapsen kantaa ja huolehtii alkukuukaudet..

mitähän tässä nyt tekisi..
 
Tee se lapsi kaveriksi esikoiselle nyt kun vielä voit. Esikoinen kasvaa koko ajan ja hän on jo vähän isompi vauvan syntyessä, mutta heistä on kuitenkin jo pian seuraa toisilleen.
 
aivan, voihan olla että sitä toista ei tulisi yrityksestä huolimatta. Jostain syystä että ajattelen että heti tulisin raskaaksi, vaikka en ensimäistäkään heti saanut. Kummallinen ihmisen mieli.

Ennen ensimmäistä raskautta muutin elintapoja aika lailla, ruokavalio meni uusiksi, alkoholinkäytön lopetin kokonaan. lisäksi lopetin hiusten värjäyksen ja meikkasin aika vähän. Se oli aika raskasta aikaa. Pitäisiköhän elää ihan normaalisti ja katsoa miten käy. Olen vain miettinyt että kuinka moni oikeasti tekee isoja elintapamuutoksia kuin minä kun yritin raskautta. Kyllähän sekin stressiä aiheuttaa jos lopettaa ns. elämisen raskautta yrittäessä.
 
ja pieni jäisi ilman sisaruksia.

Lasten lukumäärän pitäisi olla riippuvainen siitä, mitä vanhemmat itse haluavat ja jaksavat. Ei siitä, että esikoinen saa sisaruksia. Ei lapsia pidä tehdä kaveriksi muille, vaan omaksi iloksi. Jos esimerkiksi kokee, että yhdenkin kanssa on rankkaa ja vaikeaa, tai jos raskaus ja/tai synnytys on ollut vaikea, niin miksi ei sitten jättäisi sitä siihen yhteen?

Tää on asia, mistä teidän pitäisi keskustella yhdessä. Miettiä, miten toinen lapsi vaikuttaa arkeenne ja siihen, että toinen lapsi pienellä ikäerolla vaikuttaa myös esikoiseenne, eikä aina välttämättä positiivisella tavalla. Mieluummin harkitsee pitempään kuin tekee nopeita päätöksiä, kyseessä on kuitenkin iso asia.
 
Kuuntele itseäsi. Jos takana on vaativa vauva-aika, lepää ensin. Ellet ehdi saada toista, sitten et. Hankala raskaus ja raskas vauva-arki takana, nyt pieni esikoinen ja korkea ikäsi ei ole hyvä yhdistelmä uudelle. Lepää ja nauti tästä esikoisesta vielä, hän on niin pieni yhä. Minulle ei kukaan sanonut noin ja vuoden ikäerolla on ensimmäiset lapset. On siisä hyvät puolensa tietysti, että sisaruksista on leikkikaveria toisilleen. Mutta raskasta aikaa se on. Ei kai 3 vuoden kuluttua oo myöhäistä? Mistä tiedät vaikka olis jo nyt?
 
Mä en tehnyt raskausaikana (puhumattakaan ennen sitä) mitään muita muutoksia kun lopetin alkoholin käytön ja tietty nyt en mitään ei-sallittuja lääkkeitä tms. käyttänyt. Muuten ihan normaalisti olin. Se on normaalia aikaa ja sillon ollaan normaalisti.

Jos mä oisin sä niin en varmaan uskaltais olla yrittämättä nyt jo toista kun biologinen kello jo tikittää ja pelkäisin liikaa, etten sais enää toista lasta ja sen kuitenkin haluaisin. Mutta itsehän sen päätät.:) Toisaalta jos tuntuu, että ei olis katastrofi, vaikka pikkusisarusta ei tuliskaan niin sitten ehkä lykkäisin vähän aikaa.. Vaikka eihän se nuoremmillakaan mikään itsestään selvyys ole tuo raskaaksi tuleminen.
 
[QUOTE="Piika-äiti";24525641]Tee se lapsi kaveriksi esikoiselle nyt kun vielä voit. Esikoinen kasvaa koko ajan ja hän on jo vähän isompi vauvan syntyessä, mutta heistä on kuitenkin jo pian seuraa toisilleen.[/QUOTE]

Peesi.
 
Meillä lapsiluku jäi kahteen juurikin lasten allergioiden vuoksi. Todennäköisyys, etti kolmas olisi allerginen on todella pieni. Alku (ja siitä seuraavat neljävuotta ;)) on aina sitä itkua ja imetysdieettiä sekä ihmettelyä, että sopiiko mikään. Silti toisen kanssa on ollut sikäli helpompaa, että heti tajuttiin, mistä oireet johtuivat jne.
 
Niin.

Minä olen reilusti alle kolmekymppinen ja minulla on kolme lasta. Nuorin 3v, vanhin 6v ja yks 4,5v siinä välissä.

Sain kolme helppoa raskautta, synnytystä ja vauvaa lyhyessä ajassa. Nyt olen pikkuhiljaa toipunut siitä kun monta vuotta joko olin raskaana tai imetin.
Minulla on kuitenkin kova vauvakuume ja mietinkin voiko meitä vielä kerran onnistaa ja voimmeko vielä kerran saada kokea helppo raskaus, synnytys ja vauva. Tai vieläkö olemme niin onnekkaita, että saamme vielä neljännen elävän ja terveen vauvan?
 
Minä antaisin itselleni puoli vuotta tai vuoden aikaa päätöksen tekemiseen. Puolen vuoden päästä oma jaksaminen voi olla jo paljon parempi. Jos sen puolen vuoden tai vuoden takia menettäisin mahdollisuuden toisen lapsen saamiseen, niin ajattelisin, että niin oli tarkoitettu.
 
[QUOTE="vieras";24525871]Meillä lapsiluku jäi kahteen juurikin lasten allergioiden vuoksi. Todennäköisyys, etti kolmas olisi allerginen on todella pieni. Alku (ja siitä seuraavat neljävuotta ;)) on aina sitä itkua ja imetysdieettiä sekä ihmettelyä, että sopiiko mikään. Silti toisen kanssa on ollut sikäli helpompaa, että heti tajuttiin, mistä oireet johtuivat jne.[/QUOTE]

Mihin perustat tuon todennäköisyyden? Itselleni sanottiin, että lapseni tulisi olemaan 75% todennäköisyydellä allerginen, sillä molemmilla vanhemmilla on ainakin yksi allergia...

Ap:lle voisin sanoa, että jos pääset siitä rankasta vauva-ajasta ja pukluräteistä eroon, et siihen halua palata. Ja jos saat kropan kuntoon, miksi pilaisit sen uudelleen. Kaikki vaan nyt samaan putkeen ja sitten kerralla kroppa kuntoon ja loppuikä aikaa levätä =) Itselläni on ollut todella vaikea esikoinen ja koska ikää on jo aika paljon minullakin, toinen saa nyt tulla. En halua hirveitä vammaisuusriskejä ja juuri sinun iässäsi ne nousevat nopsaan. Kuka haluaa hoitaa vammaista lasta lopun ikäänsä?! Muista muuten foolihappo, sillä se ainoa millä voi edes jotain vammoja estää.
 
Haluatko lisää lapsia? Se on minusta avainkysymys.

Kautta aikojen naiset ovat saaneet lapsia vielä yli nelikymppisinä. On sinulla mielestäni siis vielä aikaa, päätöstä ei tarvitse tehdä juuri nyt. Ei aikaa kymmentä vuotta ole, mutta 38 v ei mun mielestä ole vielä niin vanha että toinen lapsi pitäisi saada heti perään.
 
Minulla on siis munasarjoissa vajaatoimintaa, fsh olleet hurjan koholla aina välillä. joten tästä syystä minulle ei enää esim. ivf hoidot tehoisi enkä niihin pääsisi. lääkäri sanoi että jos toisen lapsen haluan niin ei suosittele ehkäisyn aloitusta enää. ensimmäinen lapsi tuli kuitenkin ihan luomuna. ei tosin ihan heti..
 
Mä jättäisin ehkäisyn pois ja antaisin lapsen tulla jos on tullakseen... antaa luonnon päättää, itse näitä asioita voi analysoida vaikka maailman tappiin ja olla silti loppujen lopuksi epävarma omasta kannastaan :)
 
Entäs jos jättäisit ehkäisyn, alkoholin ja tupakan pois, jos olet niitä muutenkaan käyttänyt, ja muuten eläisit ihan normaalia elämää. Vauva tulee, jos sen on tarkoitus tulla, jos ei, ole onnellinen yhdestä lapsestasi.
 

Yhteistyössä