V
vierailija
Vieras
Nojoo nyt eletään liiankin tasaisestiHurjaa ja kurjaa luettavaa, olen pahoillani puolestasi
Toivottavasti tulet pikku hiljaa kuntoon ja elämä tasaantuu!
Suurin mikä tossa kaduttaa olikun taivaan isäkin suuttui mulle se oli hirveä kokemus. Enkä toivo sitä kelleen. Tää on vaan mun oletus mut eiköhän jumalakin suurimmaksi osaksi oo rakastava ja lempeä. Mut pahan tekoo se ei katso hyvällä ja mitta saattaa tulla täyteen. Miten kuten jokaisen kohdalla erikseen. Jumala siis on olemassa toi elämä minkä koin toi siihenkin asiaan varmuuden. Toivon vaan et se olisi muakin kohtaan lempeä kun joskus joudun hänen eteensä ja antaisi minnullekkin anteeksi.
Ja sainhan mä kokea aika isosti myös aitoa maallista rakkauttakin. Nyt tiedän millanen voisi olla hyvä parisuhde. Mut tarviiko sen olla niin iso tunteiden pyörremyrsky vai sellainen että pysyy myös "järki" päässä?.
Siis sellanen kreisi hullaantuminen voi kyllä tehdä sokeaksi kun tunteet laantuu. Mut sellanen missä on sydäntä ja päätä mukana varmaan kestääkin paremmin. Kuin pelkkä tunne kiintyminen? Vai voiko järki kiintyä? Vai onko ne sulle sama asia?.
Et onko rauhalliset tunteet paremmat kuin iso tunne myrsky toista kohtaan?.