ryhtyisitkö suhteeseen tällaisen miehen kanssa?

[coatrack]

Hei laita se mies nyt oikeasti pihalle! Jos sun pää on sekaisin ja itse et haluaisi erota etkä myöskään sietää nykyistä tilannetta, niin laita mies ulos ja osoitat että sinä et ole mikään kynnysmatto, samaten mies voi sitten paremmin miettiä kumman teistä haluaa (jos olet valmis ottamaan vielä takaisin), kun et enää ole itsestäänselvyys.

 

[ap]

No meillä on siis ollut ongelmamme, niin kuin on kaikissa suhteissa missä on pieniä lapsia. No nyt sitten mies päätti tästä erosta, mutta minä taas olen yrittänyt puhua ja selvittää, onko näitä ongelmia mahdollista ratkoa, periaatteessa on, kun ovat ihan normaaleja lapsiperheiden ongelmia. Olen sitä mieltä, että mies kun jättää nuo ongelmat ratkaisematta nyt, niin ne kyllä siirtyy siihen toiseen suhteeseen valitettavasti. Vaikka ero onkin tosi asia, niin asiat pitäisi ensin selvittää, ihan lasten takia.
Mies kuvittelee, että asioista ei tartte ollenkaan puhua ja tosta erosta se kavereilleen puhui, ennen kuin minä edes tiesin että ollaan varsinaisesti erottu.
Onneksi mulla on hyvät tukijoukot, niin selviän tästä kyllä, mutta tällä hetkellä oma pää on aika sekaisin johtuen ehkä näistä raskaushormoneista sun muista.

ja tän aloituksen pointti oli se, mitä tuossa ekassa viestissä kysyin. Itse toisena naisena en sekaantuisi mieheen, joka ei ole kunnolla eronnut ja asu yksin.

Hei, kaikella rakkaudella, sä oot kun strutsi, työnnät päätä pensaaseen. Et sä voi estää miestä eroamasta sillä että sanot ettei tästä voida erota ennen kun on puhuttu. Jos mies haluaa erota teidän ongelmien takia, et sä voi sanoa että ei tästä eroa tuu kun nää on tavallisia lapsiperheen ongelmia. Onko toinen nainen tavallinen lapsiperheen ongelma? EI OLE.

Ihan oikeasti toi on todella huolestuttavaa että sun suurin ongelma tässä on sen toisen naisen moraali. Hei, ihan sama vaikka se ois viiden valtakunnan suurin horo ja kamala ihminen kun on suhteessa sun miehen kanssa, mutta SUN MIEHES on suhteessa sen "horon" kanssa vapaasta tahdostaan, ja paskat nakkaa siitä miltä se susta tuntuu. Että kummankohan moraali se siinä heikompi on, sen sinkkunaisen vai muita pökkivän perheenisän?

Niistä asioista voi keskustella varsin mainiosti vaikka mies nukkuskin sohvalla tai omassa kämpässään. Niin, tai siis luonnollisesti sen "horon" kämpässä, koska haluaa ne kodinhoitopalvelut. Siksipä ei oo vielä kotoa lähtenyt, kun pikkurouvan saa suostumaan ihan mihin vaan kun erolla pelottelee.

Oikeastiko toi on sun mielestä parasta sun lastes kannalta?Mitäköhän lapset aattelee kun miehen kaverit joskus heidän kuullen puhuu iskän ja äiskän erosta?

Ei tilanne ole ihan tuokaan. Tuo toinen nainen ei ollut eron syy, se tuli kuvioon heti sen jälkeen kun mies ilmoitti että pitää varmaan erota. Minä en oikein osaa selittää asiaa ja en minä miehen moraaliakaan kehu, on ihan sen tyylistä, lähteä karkuun selvittämättä asioita mitenkään. En minä ihan kaikkeen suostukaan, siitä tässä ei ole kysymys, olenkin miehelle sanonut, että seksiä ei tule.
Ei ne miehen kaverit lasten kuullen puhu, kun ei ne pahemmin lapsia näe, jatkossa ei sitäkään vertaa.

Kyllähän taisin miehelle viimeksi sanoa, että muuttaa sitten sen naisen luo, jos se on niin tärkeä, mutta se asuu ihan liian kaukana ja töiden takia mies ei täältä voi noin vaan lähteä, eikä se täältä muutenkaan halua lähteä, täällä kun on kaikki sen kaverit. Vähän vaikuttaa siltä, että tää suhde on vaan siksi, että mies saisi sen tarvitsemansa huomion 24/7.

Mutta nää kaikki keskustelut mitä ihmisten kanssa käyn, niin kaikki kyllä helpottaa minua, mutta kuten sanoin, raskaushormonihuuruissa mielialat hieman heittelee, vaikka järki sanoisikin jotain ihan muuta.

 

[sähköpaimenkoira]

En ihan äkkiä ryhtyisi.

Vähintään puolen vuoden erillään asumista exästä pitäisin suurin piirtein minimivaatimuksena. Mies ei saisi olla niin avuton, ettei siihen pystyisi, eikä niin läheisriippuvainen, pillunkipeä tai rahaton, ettei mainitsemani onnistuisi. Mä oon sen verran oman tieni kulkija, yksinäinen susi ja huono piika, ettei tuollainen mies, joka roikkuisi joka hetki naisessa kuin purkka tukassa, missään tapauksessa tulisi kanssani toimeen.

 

[Just]

Ei tilanne ole ihan tuokaan. Tuo toinen nainen ei ollut eron syy, se tuli kuvioon heti sen jälkeen kun mies ilmoitti että pitää varmaan erota. Minä en oikein osaa selittää asiaa ja en minä miehen moraaliakaan kehu, on ihan sen tyylistä, lähteä karkuun selvittämättä asioita mitenkään. En minä ihan kaikkeen suostukaan, siitä tässä ei ole kysymys, olenkin miehelle sanonut, että seksiä ei tule.
Ei ne miehen kaverit lasten kuullen puhu, kun ei ne pahemmin lapsia näe, jatkossa ei sitäkään vertaa.

Kyllähän taisin miehelle viimeksi sanoa, että muuttaa sitten sen naisen luo, jos se on niin tärkeä, mutta se asuu ihan liian kaukana ja töiden takia mies ei täältä voi noin vaan lähteä, eikä se täältä muutenkaan halua lähteä, täällä kun on kaikki sen kaverit. Vähän vaikuttaa siltä, että tää suhde on vaan siksi, että mies saisi sen tarvitsemansa huomion 24/7.

Mutta nää kaikki keskustelut mitä ihmisten kanssa käyn, niin kaikki kyllä helpottaa minua, mutta kuten sanoin, raskaushormonihuuruissa mielialat hieman heittelee, vaikka järki sanoisikin jotain ihan muuta.

Okei, no korjaan. Mies ei asu sun luona sen vuoksi että sais kodinhoitopalveluja, vaan sen vuoksi että teidän kämppä on lähellä työpaikkaa.

No, jos sulle riittää se että saat asua samassa kämpässä ja teeskennellä parisuhdetta kun toinen a ) on sitä mieltä että oott eronnu b ) käyttäytyy kuin eronnut c ) kertoo kaikille olevansa eronnut, niin mikäs siinä sitten.

Voithan sä leikkiä sellaista leikkiä että toi sen parisuhde (ei mikään toinen parisuhde, hän on susta eronnut joten et sä ole mikään ensimmäinen nainen) on vaan "ohimenevää huomionhakua" ja saat kohta oman kultamussukan takas.

Mikäs siinä. Voihan se olla että mies jossain vaiheessa vaikka riitaantuu uuden naisensa kanssa ja asustelee jatkossakin teiän yhteisessä kämpässä kun se on kätevää. Sit sulla on taas sen aikaa kivaa kunnes sun kämppäkaveris löytää uuden parisuhteen.

 

[ap]

Ei tilanne ole ihan tuokaan. Tuo toinen nainen ei ollut eron syy, se tuli kuvioon heti sen jälkeen kun mies ilmoitti että pitää varmaan erota. Minä en oikein osaa selittää asiaa ja en minä miehen moraaliakaan kehu, on ihan sen tyylistä, lähteä karkuun selvittämättä asioita mitenkään. En minä ihan kaikkeen suostukaan, siitä tässä ei ole kysymys, olenkin miehelle sanonut, että seksiä ei tule.
Ei ne miehen kaverit lasten kuullen puhu, kun ei ne pahemmin lapsia näe, jatkossa ei sitäkään vertaa.

Kyllähän taisin miehelle viimeksi sanoa, että muuttaa sitten sen naisen luo, jos se on niin tärkeä, mutta se asuu ihan liian kaukana ja töiden takia mies ei täältä voi noin vaan lähteä, eikä se täältä muutenkaan halua lähteä, täällä kun on kaikki sen kaverit. Vähän vaikuttaa siltä, että tää suhde on vaan siksi, että mies saisi sen tarvitsemansa huomion 24/7.

Mutta nää kaikki keskustelut mitä ihmisten kanssa käyn, niin kaikki kyllä helpottaa minua, mutta kuten sanoin, raskaushormonihuuruissa mielialat hieman heittelee, vaikka järki sanoisikin jotain ihan muuta.

Okei, no korjaan. Mies ei asu sun luona sen vuoksi että sais kodinhoitopalveluja, vaan sen vuoksi että teidän kämppä on lähellä työpaikkaa.

No, jos sulle riittää se että saat asua samassa kämpässä ja teeskennellä parisuhdetta kun toinen a ) on sitä mieltä että oott eronnu b ) käyttäytyy kuin eronnut c ) kertoo kaikille olevansa eronnut, niin mikäs siinä sitten.

Voithan sä leikkiä sellaista leikkiä että toi sen parisuhde (ei mikään toinen parisuhde, hän on susta eronnut joten et sä ole mikään ensimmäinen nainen) on vaan "ohimenevää huomionhakua" ja saat kohta oman kultamussukan takas.

Mikäs siinä. Voihan se olla että mies jossain vaiheessa vaikka riitaantuu uuden naisensa kanssa ja asustelee jatkossakin teiän yhteisessä kämpässä kun se on kätevää. Sit sulla on taas sen aikaa kivaa kunnes sun kämppäkaveris löytää uuden parisuhteen.

No turha pelko että minä sitä vuosia pitäisin tässä. Kyllä se jossain vaiheessa lentää viimeistään pihalle. Maksimissaan siihen että tää toinen syntyy, jos siinä vaiheessa on vielä toinen kuvioissa ja ei mitään yritystäkään korjata meidän suhdetta, niin sitten saa viimeistään potkun perseeseen, ellei jo aiemmin.

 

[Just]

Ei tilanne ole ihan tuokaan. Tuo toinen nainen ei ollut eron syy, se tuli kuvioon heti sen jälkeen kun mies ilmoitti että pitää varmaan erota. Minä en oikein osaa selittää asiaa ja en minä miehen moraaliakaan kehu, on ihan sen tyylistä, lähteä karkuun selvittämättä asioita mitenkään. En minä ihan kaikkeen suostukaan, siitä tässä ei ole kysymys, olenkin miehelle sanonut, että seksiä ei tule.
Ei ne miehen kaverit lasten kuullen puhu, kun ei ne pahemmin lapsia näe, jatkossa ei sitäkään vertaa.

Kyllähän taisin miehelle viimeksi sanoa, että muuttaa sitten sen naisen luo, jos se on niin tärkeä, mutta se asuu ihan liian kaukana ja töiden takia mies ei täältä voi noin vaan lähteä, eikä se täältä muutenkaan halua lähteä, täällä kun on kaikki sen kaverit. Vähän vaikuttaa siltä, että tää suhde on vaan siksi, että mies saisi sen tarvitsemansa huomion 24/7.

Mutta nää kaikki keskustelut mitä ihmisten kanssa käyn, niin kaikki kyllä helpottaa minua, mutta kuten sanoin, raskaushormonihuuruissa mielialat hieman heittelee, vaikka järki sanoisikin jotain ihan muuta.

Okei, no korjaan. Mies ei asu sun luona sen vuoksi että sais kodinhoitopalveluja, vaan sen vuoksi että teidän kämppä on lähellä työpaikkaa.

No, jos sulle riittää se että saat asua samassa kämpässä ja teeskennellä parisuhdetta kun toinen a ) on sitä mieltä että oott eronnu b ) käyttäytyy kuin eronnut c ) kertoo kaikille olevansa eronnut, niin mikäs siinä sitten.

Voithan sä leikkiä sellaista leikkiä että toi sen parisuhde (ei mikään toinen parisuhde, hän on susta eronnut joten et sä ole mikään ensimmäinen nainen) on vaan "ohimenevää huomionhakua" ja saat kohta oman kultamussukan takas.

Mikäs siinä. Voihan se olla että mies jossain vaiheessa vaikka riitaantuu uuden naisensa kanssa ja asustelee jatkossakin teiän yhteisessä kämpässä kun se on kätevää. Sit sulla on taas sen aikaa kivaa kunnes sun kämppäkaveris löytää uuden parisuhteen.

No turha pelko että minä sitä vuosia pitäisin tässä. Kyllä se jossain vaiheessa lentää viimeistään pihalle. Maksimissaan siihen että tää toinen syntyy, jos siinä vaiheessa on vielä toinen kuvioissa ja ei mitään yritystäkään korjata meidän suhdetta, niin sitten saa viimeistään potkun perseeseen, ellei jo aiemmin.

Eli saa siihen asti höyläillä uutta naistaan ja kertoilla teidän eronneen, sitten otat katuvana takasin ja ah, sitä onnea? Sitten kerrotte yhdessä kavereille että hei ei me erotukaan?

 

[Joxu]

Potkase pellolle se ex ukkos. Kyllä se siellä viihtyy kun on täys ylläpito. Meillä ei onnistuis tollanen. Mää ja tytär kyllä hävittäis ja mies sais olla sen jälkeen niinkun tykkäis, ei kiinosta tollaset tapaukset yhtään. Kierrän noi ukot kaukaa, yrjöttää ajatuskin että tollasta idioottia pitää puolustella ja hyysätä. Käske sen ettii välittömästi oma kämppä, vaihdu sohvalle nukkuu ja ajattele sun lapsia minkälaisen touhun keskelle ne on joutunu ja ennen kaikkea ajattele ittees tässä asiassa. Älä laita kaikkee raskaushormonien piikkiin.

 

[ap]

Potkase pellolle se ex ukkos. Kyllä se siellä viihtyy kun on täys ylläpito. Meillä ei onnistuis tollanen. Mää ja tytär kyllä hävittäis ja mies sais olla sen jälkeen niinkun tykkäis, ei kiinosta tollaset tapaukset yhtään. Kierrän noi ukot kaukaa, yrjöttää ajatuskin että tollasta idioottia pitää puolustella ja hyysätä. Käske sen ettii välittömästi oma kämppä, vaihdu sohvalle nukkuu ja ajattele sun lapsia minkälaisen touhun keskelle ne on joutunu ja ennen kaikkea ajattele ittees tässä asiassa. Älä laita kaikkee raskaushormonien piikkiin.

No joo, kyllä mullakin järki sanoo, että pihalle vaan, mutta mä en kestä sitä, että mun pitää olla eronkin jälkeen sen kanssa tekemisissä. Olisi paljon helpompaa, jos se vaan katois ja mun ei tarttis sitä ikinä enää nähdä, mutta lasten vuoksi siitä ei pääse eroon millään, tulee olemaan aina osa meidän elämää.
Ja jännä juttu miten tällaisissa tilanteissa tulee ne hyvät muistot mieleen, vaikka ei haluiskaan.
tällä hetkellä vaan tuntuu siltä, että viimeiset 9 vuotta on menneet ihan hukkaan, olen aina ollut vankka kestävien suhteiden kannattaja, erota ei saa liian helposti ja nyt kun omalle kohdalle ero tulee, niin tuntuu kuin olisi epäonnistunut todella pahasti.
Näistä ajatuksista kuin vaan pääsis eroon, niin olis helpompaa, mutta ehkä aika auttaa siihenkin.

 

[Ei]

Potkase pellolle se ex ukkos. Kyllä se siellä viihtyy kun on täys ylläpito. Meillä ei onnistuis tollanen. Mää ja tytär kyllä hävittäis ja mies sais olla sen jälkeen niinkun tykkäis, ei kiinosta tollaset tapaukset yhtään. Kierrän noi ukot kaukaa, yrjöttää ajatuskin että tollasta idioottia pitää puolustella ja hyysätä. Käske sen ettii välittömästi oma kämppä, vaihdu sohvalle nukkuu ja ajattele sun lapsia minkälaisen touhun keskelle ne on joutunu ja ennen kaikkea ajattele ittees tässä asiassa. Älä laita kaikkee raskaushormonien piikkiin.

No joo, kyllä mullakin järki sanoo, että pihalle vaan, mutta mä en kestä sitä, että mun pitää olla eronkin jälkeen sen kanssa tekemisissä. Olisi paljon helpompaa, jos se vaan katois ja mun ei tarttis sitä ikinä enää nähdä, mutta lasten vuoksi siitä ei pääse eroon millään, tulee olemaan aina osa meidän elämää.
Ja jännä juttu miten tällaisissa tilanteissa tulee ne hyvät muistot mieleen, vaikka ei haluiskaan.
tällä hetkellä vaan tuntuu siltä, että viimeiset 9 vuotta on menneet ihan hukkaan, olen aina ollut vankka kestävien suhteiden kannattaja, erota ei saa liian helposti ja nyt kun omalle kohdalle ero tulee, niin tuntuu kuin olisi epäonnistunut todella pahasti.
Näistä ajatuksista kuin vaan pääsis eroon, niin olis helpompaa, mutta ehkä aika auttaa siihenkin.

Ne yhdeksän vuotta toi sulle ne sun lapset, ei se oo ihan hukkaan menemistä.

 

[vierailija]

Jaa a. Mulle mies ilmoitti ettei rakasta mua enää 17v jälkeen. Mutta että jää asumaan luokseni koska muuten menetän kotini. Viikon päästä tästä kun oli vkl poissa sinkkuna tuli kotiin ja taas rakasti. Nyt taas sinkkuna. Ja vielä kerskuu sillä. No nyt tässä ollaan eikä muuta voi.
Mutta voi sitä naista joka uskoo tämän miehen jutut... Ei käy kateeksi

 

[vierailija]

Sanotaanko näin että en ryhtyisi suhteeseen miehen kanssa joka rikkoisi lastensa perheen. Eriasia jos muija on lähteny toisen matkaan.

 

[vierailija]

Te olette eronneet, ei se oo sun mies vaan sun ex. Ja se ei liity siihen mitenkään onko uus suhde niin vakava että muuttais sen uuden luo heti tai ei, te ootte eronnut.

Ja kyllä, joudut olemaan exän kanssa tekemisissä koska teillä on pienet lapset, mutta se ei muuta sitä että ootte eronneet.

Ero on päivänselvä asia sillä hetkellä kun toinen päättää että se on päivänselvä, ei siinä vaiheessa kun myös jätetty suostuu uskomaan että ei enää ole toivoa. Muussa tapauksessa minäkin oisin vielä suhteessa eksän kanssa, joka lähti jo 5 v sitten. Musta me ois hyvin voitu päästä ongelmien yli jos molemmista osapuolista ois tahtoa löytyny.

 

[vierailija]

No en lähtisi noin selkärangattoman kanssa suhteeseen, vaikea kuvitella että kiinnostuisi moisesta ukosta

Jos oma mies toimisi noin, huolestuisin todella hänen mielenterveydestään, joten saattaisin hyvinkin seurata tilannetta ja ohjata avun piiriin.