Saanko mä avautua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nyt harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nyt harmaana

Vieras
Mulla ja miehelläni ei mee nyt hyvin. kaikki alko viimekesästä kun jostain syystä mieheni tunteet mua kohtaan oli viilentynyt, vaikka itse ajattelin silloin että elämme nyt parasta aikaa, itse olin umpirakastunut. Synnytin heinäkuussa esikoisemme ja ajattelin, että nyt meillä menee täydellisesti. Mutta mitä tekee mieheni. ensimmäiset 2 viikkoa kun olisin tarvinnut kotona tukea mieheltäni, hän käyttää kaiken aikansa harrastamiseen, vaikka oli isyyslomalla, siis oikeesti aamulla lähti ja illalla tuli. Ja yks yö tuli kotiin vasta neljältä ja oli laittanut puhelimensa kiinni. Ku se sit tuli kotiin, ni sano et oli tutustunut mukavaan tyttöön, ja ei huomannutkaan kuinka aika riensi jutellessa niitänäitä. Eivät siis kuitenkaan sen pitemmälle menneet. No kuitenki se nainen jäi pyöriin mieheni päähän, ja hän oli siihen ihastunut, omien sanojensa mukaan. Kun kysyin häneltä, rakastaako se mua vielä, ni vastaus oli "en tiedä" . Mä olin ihan rikki. Mä olin valmis jättään sen mut ei hän halunnut lapsemmekaan takia lähtä, joten päätettiin vielä yrittää. Mä oon nyt anteeksi hänelle antanut, mut en voi mitään kun se aina sillointällöin tulee mun mieleen. Mua ei kiinnosta ryhtyä sänkyhommiin sen kanssa, (joskus ihan vaan sen takia kuitenki annan), ja on vaikeaa olla hänelle ystävällinen, vaikka tosissaan sitä yritän. Mut nykyään, aina kun mä yritän jutella sen kans ihan tavallisista asioista, ni mä saan aina tosi törkeän tai vihaisen vastauksen, jos se vastaa ollenkaan. En ymmärrä miksi se on aina niin huonolla tuulella! yks esim. äsken kysyin siltä, kun olin 1,5h kurssilla, et oliko syöttäny lapsen ja mitä anto, minkä verran. Nii ihan raivona vastas vaa että RUOKAA!!! Mää oon ihan äimänä??? mikä oikeus sillä on mulle aina raivota, niinku oisin joku roskalaatikko jonne vois kaikki jätteet tyhjentää??
Mä halusin vaan purkautua, kun en kellekkään viitsi kertoa. En tiiä.Elämä on joskus niin vaikiaa.
 
Mitäs sä sitten hälle puhelet? Mulle tuli mieleen, että epäiletkö kaikesta? Tuossakin oli tuota kyselyä, että "mitä ruokaa annoit ja minkä verran" eli luottamuspulaa vissiin siinäkin? Ei se lapsi kuole, vaikka elelis pipareilla sen ajan. ;)

Ääh, kuulosti tylyltä, ei ollut tarkoitus. Yritin vain sitä, että me naiset ollaan sellaisia, että itse puhumme mitä sylki suuhun tuo, luulemme olevamme korvaamattomia ja sitten ihmetellään miehen outoa käytöstä. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Salama McQueen:
Mitäs sä sitten hälle puhelet? Mulle tuli mieleen, että epäiletkö kaikesta? Tuossakin oli tuota kyselyä, että "mitä ruokaa annoit ja minkä verran" eli luottamuspulaa vissiin siinäkin? Ei se lapsi kuole, vaikka elelis pipareilla sen ajan. ;)

Ääh, kuulosti tylyltä, ei ollut tarkoitus. Yritin vain sitä, että me naiset ollaan sellaisia, että itse puhumme mitä sylki suuhun tuo, luulemme olevamme korvaamattomia ja sitten ihmetellään miehen outoa käytöstä. ;)

Halusin vaan tietää oliko antanut sosetta vai velliä minkä verran, et tietää pärjääkö minkä aikaa, et annanko rintaa lisäks.

Ja en mielestäni epäile hänen kykyjään hoitaa lasta kun jätän sen hänelle useesti, enkä juuri ohjeitakaan jakele
 
Mä en ihmettele, että ei tee mieli antaa jne. Aikamoinen loukkaus oli sulle johonkin kivaan tyttöön tutustuminen ja sen kanssa lirkuttelu vaikka sä olisit tarvinnu tukea juuri silloin. Eli sä synnytät hänelle lapsen ja sen sijaan että hän olisi apuna, lähtee pois. Aika p...a. Anteeksi suora kommentti ja nimittely. Ja vaikka sun miehellä olis ollu mielessä vain keskustelu, niin ei oikeasti kiinnosta ketään "kivoja tyttöjä" varattujen miesten jutut, vaan ihan muut asiat. Ei kai miehes oo niin tyhmä että kuvittelee juttujensa olevan niin kiinnostavia, että joku jaksaa vaan niiden takia kuunnella aamuyön tunneille asti. No miehet voi kyllä toisaalta myös olla niin tyhmiä. Ja sit ne ihastuu, kun tulee tää maailman vanhin ilmiö "vaimo ei ymmärrä, mut toi ihana nainen ymmärtää mua". Joo, koska se vaimo on sen vauvan kanssa kotona umpiväsyneenä.

Oot ihan oikeutetusti luokkaantunut. Ja jos tuollaisen tempun on mies tehnyt, niin pitäisi hänen olla hyvin anteeksipyytävä ja kiltti. Ootko sanonut hänelle ettei tiuskiminen ole asiallista, ja että hän saa olla onnellinen että omistaa perheen.
 
Mitä siellä sun miehesi päässä oikein liikkuu?!
Sinä odotat hänelle 9kk lasta ja synnytät sen ja samaan aikaan miehesi tutustuu kivoihin tyttöihin ja ihastuu sellaiseen, ei voi olla totta.

Ja kaiken lisäksi vielä kehtaa käyttäytyä sua kohtaan noin jälkeen päin.
 

Yhteistyössä