Tuollaisiin ääniin tottuu ja jos on kovinkin ääniherkkä, niin kaupunkien keskustat ei varmasti ole otollisimpia asuinsijoja.
Kadehdin teitä, jotka ette kaupunkien sykkeessä häiriinny.
Toikin on jännä. Ku yövyin aikoinaan Kalliossa, kirkon kupeessa sielläkin, niin en tainnnut ikinä edes huomata sen kellojen soivan. Samoin vierestä lähteviin hälytysajoneuvoihin tottui, Ainoastaan kesäaikaan ku ikkunat ja parvekkeen ovi oli auki, hyppäsin muutaman kerran ilmaan ku joku suurhälytys sai aikaan sellaisen metelin että taattu kuolleetkin kääntyivät haudoissaan.
Pahin oli se pieni kirkonkylä ja seitkytluvun rivitalo jonka seinät olivat kuin paperia.