U
uuaahh
Vieras
Me nykyään ihan koko ajan riidellään. Ennenki ollaan riidelty, mutta sillon mies pysy kutakuinkin rauhallisempana. Nykyään se aukoo päätä ihan jokaisesta asiasta!! Siis en pysty puhumaan ja tekemään ihan mitään, ku tuo alkaa jo raivoaa. Esim. uhmis oli koko päivän mua rasittanu kysymyksillään, enkä väsyneenä kertakaikkiaan jaksanu enää vastata. Sanoin sitte että "äiti ei nyt jaksa vastata, mee kysymään isiltä", siis sellasella ärtyneellä ja erittäin väsyneellä äänellä, mutta en tosiaankaan huutanut. Niin suunnilleen heti ku alotin puhumisen ja ton lauseen sanomisen, niin mies ärähti: "Nyt hiljaa!! Noin et puhu lapselle!"
Tai esim. lapsi aivasti ja nenästä lensi ihan armoton räkävana suoraan kauppapussiin, jossa oli ostokset ja lisää räkää virtas nenästä. Olin ite vessassa istunnolla (ovi auki), joten huusin miehelle, että "käy äkkiä pyyhkii ton lapsen nenä." Mies siinä tapansa mukaan hyvin verkkaisesti vitkasteli, joten tapani mukaan nappasin vessapaperia muutaman palaisen aika miehekkäästi ja annoin miehelle. Mies sen näki ja samantien alko huutamaan: "No mitä säki siinä hermoat! Ei se paperi oo sulle mitään pahaa tehny, ei sitä noin tarvi repiä jne..."
Uaagh! En voi sille mitään, että vessapaperin otto tapani ei oo mitenkään naisellinen... Ja pitäs ton ukon se jo tietää viiden vuoden kokemuksella. Meillä siis kaks pientä lasta, jotka sairastaa ihan koko ajan. Ja minä valvon heidän kans öisin ja oon siis TODELLA väsynyt. Tuo ukko ei yhtään ymmärrä, että miten voin olla väsynyt, kun oon kotiäiti, enkä sentään joudu lähtemään töihin. Tää elämä on nykyään niin syvältä! Ihan koko ajan vaan raivotaan ja riidellään.
Äskenki tuo ukko lähti töihin, niin ei mitään muuta ku huutoa karjumista puolin ja toisin ja ovet paukku. KRAAH!! En jaksa enää!!
Mitä ton kans voi tehä?
Tai esim. lapsi aivasti ja nenästä lensi ihan armoton räkävana suoraan kauppapussiin, jossa oli ostokset ja lisää räkää virtas nenästä. Olin ite vessassa istunnolla (ovi auki), joten huusin miehelle, että "käy äkkiä pyyhkii ton lapsen nenä." Mies siinä tapansa mukaan hyvin verkkaisesti vitkasteli, joten tapani mukaan nappasin vessapaperia muutaman palaisen aika miehekkäästi ja annoin miehelle. Mies sen näki ja samantien alko huutamaan: "No mitä säki siinä hermoat! Ei se paperi oo sulle mitään pahaa tehny, ei sitä noin tarvi repiä jne..."
Uaagh! En voi sille mitään, että vessapaperin otto tapani ei oo mitenkään naisellinen... Ja pitäs ton ukon se jo tietää viiden vuoden kokemuksella. Meillä siis kaks pientä lasta, jotka sairastaa ihan koko ajan. Ja minä valvon heidän kans öisin ja oon siis TODELLA väsynyt. Tuo ukko ei yhtään ymmärrä, että miten voin olla väsynyt, kun oon kotiäiti, enkä sentään joudu lähtemään töihin. Tää elämä on nykyään niin syvältä! Ihan koko ajan vaan raivotaan ja riidellään.
Äskenki tuo ukko lähti töihin, niin ei mitään muuta ku huutoa karjumista puolin ja toisin ja ovet paukku. KRAAH!! En jaksa enää!!
Mitä ton kans voi tehä?