V
viestittäjä
Vieras
tai mikä mä olen? kun tilanne olis seuraava.
tein profiilin ajat sitten deittipalstalle,sit tapasin sitä kautta yhen tyypin,kirjoteltiin ja sit käytiin ulkona ja sit viel toisenkin kerran.Sit pistin stopin kun en vaan ollut valmis uuteen suhteeseen vaikka luulin niin.mies tietysti petty koska olis halunnut tavata mua enmpikin.Mies oli tosi mukava ja ihan oikeesti asiallinen,ei mikään hörhöläinen.Mua ei sen lisäks etten ollut valmis mihinkään uuteen ni se ei ollut ulkonäöllisesti mun mieleen,ei mikään ruma mutta ei vaan silleen kun miettis et joka päivä heräis vierestä.mulle ulkonäkö ei todellakaan merkkaa kaikkea mut joku rima raja mullakin on,kellä nyt ei olis...
No,nyt on mennyt joku 3-4 kk siitä kun viimeks tavattiin ja mietin et olisko ihan typerää ottaa siihen yhteyttä ja kysyy vaikka kahville mutta ihan vaan kaverina? En edelleenkään halua siitä mitään miestä itelleni mut harmittaa et "menetin" mukavan tyypin elämästäni. Olisko se ihan väärin sitä kohtaan kun se olis halunnut enmmän tutustuu ja ehkä sitä seurustelua ,ainakin sillon,mutta kun mä en halunnut ja ollut valmis.
Mulla on vaan niin yksinäistä et uudet kaverit olis kiva lisä elämään ja jotenkin en vaan osaa ja löydä naispuolisia kavereita elämääni. En tosin tiedä osaanko olla miesten kaveri,luulisin kyllä et osaisin vaikka periaateessa en usko et naiset ja miehet voi olla pelkkii kavereita.en ainakaan haluis et mun mies kaveerais naisten kanssa,tosin nythän mä olen sinkku ja tietääkseni toi mieskin on.
tein profiilin ajat sitten deittipalstalle,sit tapasin sitä kautta yhen tyypin,kirjoteltiin ja sit käytiin ulkona ja sit viel toisenkin kerran.Sit pistin stopin kun en vaan ollut valmis uuteen suhteeseen vaikka luulin niin.mies tietysti petty koska olis halunnut tavata mua enmpikin.Mies oli tosi mukava ja ihan oikeesti asiallinen,ei mikään hörhöläinen.Mua ei sen lisäks etten ollut valmis mihinkään uuteen ni se ei ollut ulkonäöllisesti mun mieleen,ei mikään ruma mutta ei vaan silleen kun miettis et joka päivä heräis vierestä.mulle ulkonäkö ei todellakaan merkkaa kaikkea mut joku rima raja mullakin on,kellä nyt ei olis...
No,nyt on mennyt joku 3-4 kk siitä kun viimeks tavattiin ja mietin et olisko ihan typerää ottaa siihen yhteyttä ja kysyy vaikka kahville mutta ihan vaan kaverina? En edelleenkään halua siitä mitään miestä itelleni mut harmittaa et "menetin" mukavan tyypin elämästäni. Olisko se ihan väärin sitä kohtaan kun se olis halunnut enmmän tutustuu ja ehkä sitä seurustelua ,ainakin sillon,mutta kun mä en halunnut ja ollut valmis.
Mulla on vaan niin yksinäistä et uudet kaverit olis kiva lisä elämään ja jotenkin en vaan osaa ja löydä naispuolisia kavereita elämääni. En tosin tiedä osaanko olla miesten kaveri,luulisin kyllä et osaisin vaikka periaateessa en usko et naiset ja miehet voi olla pelkkii kavereita.en ainakaan haluis et mun mies kaveerais naisten kanssa,tosin nythän mä olen sinkku ja tietääkseni toi mieskin on.
