Sanokaa, onko tässä asuntoasiassa mitään järkeä??! Mitä TE tekisitte?

[maalaistollot]

Jutusta saattaa tulla pitkä, ettekä tietenkään voi puolestamme ratkaisuja tehdä, mutta kertokaa mielipiteenne. Olen ihan hoomoilasena nyt...

Meillä tavallinen omakotitalo, jonka ostimme kymmenisen vuotta sitten ja jota olemme laitelleet pikkuhiljaa, keittiöremontti tehtiin, vessa on laitettu, samoin kylpyhuone, juuri vaihdettiin kahteen huoneeseen uudet lattiat ja tapetit. Työpaikkamme ovat lähellä, voimme käydä miehen kanssa pyörällä töissä. Perheessä on yksi auto, joka siis riittää, koska töiden takia kumpikaan ei autoa tarvitse. Lapsia on 2, toinen koulussa, toisen kanssa olen kotona.

Nyt kävi niin, että mummo kuoli ja talo, jossa hän asui, tulee siis piakkoin myyntiin. Paikka, pihapiiri ja kaikki ovat minulle äärimmäisen rakkaita. Olen lapsuudessa viettänyt siellä kesät, joulut, ja kun sain omia lapsia, vietimme myös siellä paljon aikaa. Minulla on kova kaipuu ostaa se talo/tontti, ettei vaan vieraalle menisi ja pahimmassa tapauksessa siellä ei saisi käydä enää koskaan.

Paikka on tästä, missä nyt asumme, n 10 km päässä, sieltä tulee kouluun lapsilla matkaa nelisen kilsaan, kauppaan kuusi, tällä hetkellä meillä on koulu ihan vieressä, kauppaan pari kilsaa. Eli toinen auto olisi ainakin hankittava.

Plus että tuo mummon talo on suht huonokuntoinen. Asumiskelpoinen toki, mutta remonttia olisi paljon, mm wc ja kylpytilat tehtävä heti.

Mies ei halua muuttaa, vetoaa että talo on huono ja kulkuyhteydet pitkät, MUTTA tämä tarjous ei toistu, jos talo menee nyt vieraalle, sitä ei saa enää koskaan takaisin.

Paikka on ihanteellinen "maalla", tilaa eläimille olla vapaana, nyt joutuu aina koiriakin narun päässä kuljettamaan.
Mitä TE teksitte tilanteessani...Ei voi tietenkään sanoa, kun ette sen paremmin tunne, mutta näin pintaraapaisulla, onko tämä teistä ihan kuolleena syntynyt idea, lähtisittekö itse tähän?

Meillä nyt kuitenkin kaikki suht rempattuna tässä talossa, saisimme tästä varmaan ihan hyvin, toisaalta lainaa pitäisi ottaa, koska mummolan remonttiin menisi kuitenkin ja siihen toiseen autoon, vaikkei mitään hyvää autoa ostaisikaan...Välimatkat pitenee ja vanhempi lapsi joutuu vaihtamaan koulua,,,tosin menee jo yläasteellekin pian, että tästä nykyisestäkin koulusta se vaihto pian on edessä...

Mies ei ole itse remonttitaitoinen, että vieraan joutuisimme ottamaan töihin tuonne mummolaan...Säästöjä meillä ei juuri ole..

Mietin asiaa "lopullisena"...Voisimme asua tuolla "loppu elämämme" ja laittaa pikkuhiljaa yhtä nurkkaa, sitten toista...Tässäkin talossa missöä nyt asumme, olemme remontoineet pikkuhiljaa...Yritän kovasti puhua miestä ympäri. Hän ei tietenkään tajua tuota tunnearvo puolta, eihän hänellä siellä rakkaista muistoja ole...

 

["vieras"]

Ymmärrän kyllä, että paikka on sinulle rakas, mutta en itsekään suotuisi muuttamaan jonnekin huonojen kulkuyhteyksien päähän ja vielä huonokuntoiseen taloon, kun yks remontteeraus on jo loppusuoralla.

 

["Kenguru"]

Yrittäisin varmaan kääntää miehen pään. "Mummola" kuulostaa ihanalta Jos saisitte voittoa sen verran, että olisi ylimääräistä palkata remonttiapua.

 

["nalle"]

Unohda se mummon talo, muistot säilyy sydämmessä.

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Ymmärrän sen kaipuun ostaa se mummon talo, mutta toisaalta muuton on oltava yhteinen päätös. Jos väkisin puhut miehen ympäri ja tulee sitten sitä remppaa paljon ja sitä kautta stressiäkin niin voi olla mies myöhemmin vähän katkera.

Sitäkin kannattaa tosiaan miettiä, että miten hyvin olette "sietäneet" remppoja yleensä? Mulla ja miehellä se sietokyky on aika alhainen eli en voisi kuvitellakaan että meistä olisi esimerkiksi koskaan taloa rakentamaan =) Eli me varmaan tuossa tapauksessa jäisimme siihen nykyiseen taloon, pääsisi helpommalla kaikin puolin, lapsilla pysyisi lyhyet koulumatkat jne.

 

[Klomas]

En lähtisi tuohon mummola-juttuun. Liikaa vaivaa ja muutoksia siitä tulisi kun kaikki on jo hyvin ja valmiina.

 

[bjd,]

Pitäisin nykyisen talon ilman muuta! Mummon mökillä ei varmaankaan miehellesi ole samanlaista tunnearvoa.

 

["xyz"]

Yhdean asian opin kun katsoin nelosen himohamstraajat ohjelmaa: Muistot eivät ole kiinni esineissä tai kohdallasi paikoissa. Muistot ovat päässäsi, eikä niitä sieltä kukaan vie vaikka talo myytäisiinkin vieraalle. Ja ennen kaikkea: mennyt on mennyttä, nyt on aika tehdä uusia muistoja.

Sinun pitää miettiä tilannetta koko perheenne kannalta, ei vain omalta kannaltasi. Perhe kun on yksikkö johon kuuluu useampia henkilöitä. Ja se mikä sinusta tuntuu parhaalta ei välttämättä ole hyväksi toisille. Elämä on kompromisseja.

 

["mie"]

Olisiko mitään mahdollisuutta olla muuttamatta ja ostaa se silti? Laittaa vaikka vuokralle ja maksaa vuokrarahalla lainaa pois.

 

["vieras"]

[QUOTE="mie";23186006]Olisiko mitään mahdollisuutta olla muuttamatta ja ostaa se silti? Laittaa vaikka vuokralle ja maksaa vuokrarahalla lainaa pois.[/QUOTE]

Peesaan tätä!

 

[peesi]

[QUOTE="nalle";23185993]Unohda se mummon talo, muistot säilyy sydämmessä.[/QUOTE]

!

 

[Kultaiset muistot]

Pitäkää nykyinen talonne. Teillä on elämä oikein hyvällä mallilla; talo laitettu, lyhyt matka työpaikoille ja kouluun jne. Ymmärrän että mummosi talolla on sinulle tunnearvoa, mutta siinä voisi käydä niinkin että ne ihanat taloon liittyvät muistot alkaa haaleta, kun mummolasta tuleekin arkinen koti. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Uskon että kaikki mukavat muistot säilyvät parempana, kun mummola pysyy ajatuksissakin mummolana. Pakko vielä kysyä, että eikö kukaan muu sukulainen olisi kiinnostunut ostamaan paikkaa kesämökiksi tms?

 

[maalaistollot]

Pitäkää nykyinen talonne. Teillä on elämä oikein hyvällä mallilla; talo laitettu, lyhyt matka työpaikoille ja kouluun jne. Ymmärrän että mummosi talolla on sinulle tunnearvoa, mutta siinä voisi käydä niinkin että ne ihanat taloon liittyvät muistot alkaa haaleta, kun mummolasta tuleekin arkinen koti. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Uskon että kaikki mukavat muistot säilyvät parempana, kun mummola pysyy ajatuksissakin mummolana. Pakko vielä kysyä, että eikö kukaan muu sukulainen olisi kiinnostunut ostamaan paikkaa kesämökiksi tms?

Lapsia on monta ja jokaisella jo omakotitalo muualla, kukaan ei ole kiinnostunut tuosta projeksitsta. Olen liian tunteellinen ihminen, mutta minun sydän vuotaa verta, kun heistä jokainen on vain rahan perään ja äkkiä pitäisi saada mummola myytyä ja eurot taskuun . Tuntuu, että ketään ei kiinnosta yrittää pitää sitä suvulla. Talon on pappa aikoinaan omin käsin rakentanut ja skuten sanottua, siellä on NIIN paljon niitä maailman rakkaimpia muistoja.

Tämä paikka, missä nyt asumme, on ihan O.K. Eläimille tässä vain ei ole mitään vapautta, aina on kuletettava hihnassa. Takapihaa on pieni tilkku, etupihaa ei sitäkään.
En ole kyllä koskaan mikään viherpeukalo ollutkaan.

En ole koskaan tätä nykyistä taloamme ajatelut minään loppuelämän kotina muutenkaan, ei tämä ole se paikka, jossa tahdon loppuelämäni viettää muutenkaan.

Ei, meillä ei ole varaa pitää kahta taloa kuten joku tuolla edellä ehdotti, että ostaisimme mummolan ja laittaisimme vuokralle. Olisikin! Ei olisi kahta sanaa, ostaisinko tuon mummolan kesäpaikaksi! Mutta nyt kun rahaa ei ole, on tehtävä ratkaisuja...

 

["hmmm"]

Riippuu vähän siitä, oletko itse yhtä kädetön kuin miehesi. Itse puhuisin miehen kyllä ostamaan tuon mummolan, mutta olisin kyllä valmis itse aika paljon tekemään sitä remonttia siellä.

 

[Kermakakku]

Unohda mummon talo hankintamielessä. Antaa mennä, kun sen hankinta ei toiminnallisesti parantaisi perheen tilannetta, päinvastoin. Lisäksi tulis remonttistressit ja muut. Se on onneksi sen verran kaukana, ettei ole silmissä harmittamassa.

 

[maalaistollot]

[QUOTE="hmmm";23186127]Riippuu vähän siitä, oletko itse yhtä kädetön kuin miehesi. Itse puhuisin miehen kyllä ostamaan tuon mummolan, mutta olisin kyllä valmis itse aika paljon tekemään sitä remonttia siellä.[/QUOTE]

Meillä on kavereissa ja sukulaisissa remonttitaitoista porukkaa, he ovat auttaneet tämän nykyisenkin talon kanssa.
Mummola vaatii heti sen kylpyhuoneen ja saunan laiton, myöhemmin keittiöremontin, vessan ja tapettia, lattioiden uusimista jne, eli samoj hommiaa, joita olemme tähän nykyiseenkin taloomme tehneet/teetättäneet.

Ainahan taloa remontoitava on, oli se sitten missä tahansa ja minkäikäinen tahansa, tapeteiden uusimista, maalausta, ulkovuoren fiksausta, ulkokivien laatoitusta ymymym, eli omakotitaloa kun asut ja yhden kulman olet saanut valmiiksi, vaatii toinen työtä. En vaadi luksusta ja tiedän, että muuttamalla mummolaan me muutamme ihan selvästi hyvästä tyydyttävään. Mutta kun kaikkea ei voi ajatella niin, meillä on elämä aikaa remontoida mummolaa, huone kerrallaan, kuten tätä nykyistäkin taloa, pikkuhiljaa. Sieltä ei kuitenkaan tee mieli pois, niinkuin tästä nyt. Tässä missä nyt asumme ei ole kuin se kymmenen vuoden historia, eikä paikka niineen ole ollenkaan niin rakas, naapurit ovat aivan vieressä ja sitä OMAA rauhaa ei ole...

Ja sitten, tätä mahdollisuutta ei saa enää koskaan takaisin.
Tämä on vaikeaa.

 

[Kultaiset muistot]

Lapsia on monta ja jokaisella jo omakotitalo muualla, kukaan ei ole kiinnostunut tuosta projeksitsta. Olen liian tunteellinen ihminen, mutta minun sydän vuotaa verta, kun heistä jokainen on vain rahan perään ja äkkiä pitäisi saada mummola myytyä ja eurot taskuun . Tuntuu, että ketään ei kiinnosta yrittää pitää sitä suvulla. Talon on pappa aikoinaan omin käsin rakentanut ja skuten sanottua, siellä on NIIN paljon niitä maailman rakkaimpia muistoja.

Tämä paikka, missä nyt asumme, on ihan O.K. Eläimille tässä vain ei ole mitään vapautta, aina on kuletettava hihnassa. Takapihaa on pieni tilkku, etupihaa ei sitäkään.
En ole kyllä koskaan mikään viherpeukalo ollutkaan.

En ole koskaan tätä nykyistä taloamme ajatelut minään loppuelämän kotina muutenkaan, ei tämä ole se paikka, jossa tahdon loppuelämäni viettää muutenkaan.

Ei, meillä ei ole varaa pitää kahta taloa kuten joku tuolla edellä ehdotti, että ostaisimme mummolan ja laittaisimme vuokralle. Olisikin! Ei olisi kahta sanaa, ostaisinko tuon mummolan kesäpaikaksi! Mutta nyt kun rahaa ei ole, on tehtävä ratkaisuja...

Ymmärrän kyllä tunteesi, mutta kuten joku tuolla jo sanoi, kyseessä ei ole pelkästään sinun elämäsi vaan myös miehesi ja lastesi. Jos "pakotat" miehesi muuttamaan taloon, ennustan kaikenlaisia hankaluuksia. Jokainen remontti ja niihin käytetyt rahat saattavat laukaista riitoja jne. Olisin ehdottanut että ostatte mummosi talon teille itsellenne kesämökiksi, mutta ilmeisesti se on aivan liian kallis kun sanoit ettei sellainen ole mahdollista edes vuokratuloilla.

Minä olen "menettänyt" äitini suvun puolelta kesämökin, mihin liittyi ihania ja kauniita lapsuusmuistoja. Siellä vietin aikaa rakkaan mummini kanssa, joka on myös jo kuollut (mökki ei kuitenkaan ollut mummini koti). Aikanaan paikan hankkiessaan ukki oli -hiukan vanhahtavaan tyyliin- todennut että se tulee olemaan "lastenlapsien laulujen aihe". Sydäntä kirvelee, mutta kyllä sen kestää. Tsemppiä.

 

["joku"]

ainakin ennen mitään päätöksiä teettäisin kunnon kuntokartoituksen mummon taloon..koska jos siellä on jotain ikäviä yllätyksiä,vanhoissa taloissa voi olla,niin sitten luopuisin ainakin talosta...

 

[Kultaiset muistot]

Sieltä ei kuitenkaan tee mieli pois, niinkuin tästä nyt.

En sano pahalla, mutta et mitenkään voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Entä jos haluatte/joudutte muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle? On hiukan naiivia olettaa, että mummosi talo olisi teille koti koko loppuelämän ajan, vaikka toki se mahdollista on.

Mutta jos asia vaivaa sinua liiaksi, ei kai auta muu kuin puhua vielä asiasta miehesi kanssa. Antaa hänelle edes hiukan aikaa sulatella asiaa. Entä lapset, miten he suhtautuvat ajatukseen muuttamisesta?

 

[maalaistollot]

En sano pahalla, mutta et mitenkään voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Entä jos haluatte/joudutte muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle? On hiukan naiivia olettaa, että mummosi talo olisi teille koti koko loppuelämän ajan, vaikka toki se mahdollista on.

Mutta jos asia vaivaa sinua liiaksi, ei kai auta muu kuin puhua vielä asiasta miehesi kanssa. Antaa hänelle edes hiukan aikaa sulatella asiaa. Entä lapset, miten he suhtautuvat ajatukseen muuttamisesta?

Esikoinen on ihan mielissään ja kyseleekin, miksei osteta isomummolaa. Kuopus on vielä niin pieni, ettei tajua. Mietin tuota kuopuksen kasvamistakin. Nyt on autotie AIVAN talon vieressä, kesä kun tulee, saa koko ajan vahtia, että ulko-ovi on kiinni, ettei tuo elohopea kirmaa autojen alle. Mummola on suojaisassa paikassa. Toki sielläkin vaaranpaikat on, eikä lasta voi jättää valvomatta missään, mutta siellä voisin päästää lapsen hiukan vapaammin kulkemaan. Mummolaan kuuluu päärakennuksen lisäksi isoja ulkorakennuksia ja jänniä piiloutumispaikkoja ym lasten mielestä varmaan mukavaa puuhastelua.
Esikoine saa yläasteelle bussikuljetuksen ja kuopuksen kouluunmenoon on vielä aikaa, mutta koulu on muutaman kilometrin päässä sekin.

Voi kun saataisiin vielä vuosi-kaksi miettimisaikaa, mutta mummo kuoli kaikkien yllätykseksi todella äkisti ja asiat on päätettävä nopeassa iakataulussa kun lapset kyttäävät pankkitiliään, koska rahat mummolasta ja maista ja metsistä kilahtaa tilille .

 

[nooh]

Esikoinen on ihan mielissään ja kyseleekin, miksei osteta isomummolaa. Kuopus on vielä niin pieni, ettei tajua. Mietin tuota kuopuksen kasvamistakin. Nyt on autotie AIVAN talon vieressä, kesä kun tulee, saa koko ajan vahtia, että ulko-ovi on kiinni, ettei tuo elohopea kirmaa autojen alle. Mummola on suojaisassa paikassa. Toki sielläkin vaaranpaikat on, eikä lasta voi jättää valvomatta missään, mutta siellä voisin päästää lapsen hiukan vapaammin kulkemaan. Mummolaan kuuluu päärakennuksen lisäksi isoja ulkorakennuksia ja jänniä piiloutumispaikkoja ym lasten mielestä varmaan mukavaa puuhastelua.
Esikoine saa yläasteelle bussikuljetuksen ja kuopuksen kouluunmenoon on vielä aikaa, mutta koulu on muutaman kilometrin päässä sekin.

Voi kun saataisiin vielä vuosi-kaksi miettimisaikaa, mutta mummo kuoli kaikkien yllätykseksi todella äkisti ja asiat on päätettävä nopeassa iakataulussa kun lapset kyttäävät pankkitiliään, koska rahat mummolasta ja maista ja metsistä kilahtaa tilille .

tulisko teille myös ne maat ja metsät? niitähän voi muuttaa rahaksi.

 

[näin tekisin minä]

Pitäisin nykyisen talon ilman muuta. ostaisin mummolan vaikka kesäkäyttöön tai vuokralle

 

[maalaistollot]

En sano pahalla, mutta et mitenkään voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Entä jos haluatte/joudutte muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle? On hiukan naiivia olettaa, että mummosi talo olisi teille koti koko loppuelämän ajan, vaikka toki se mahdollista on.

Mutta jos asia vaivaa sinua liiaksi, ei kai auta muu kuin puhua vielä asiasta miehesi kanssa. Antaa hänelle edes hiukan aikaa sulatella asiaa. Entä lapset, miten he suhtautuvat ajatukseen muuttamisesta?

En tietenkään voikaan sanoa, voin kuolla huomenna. Mutta elämää ei vo suunnitella. Mitään ei ikinä voisi haaveilla tai toteuttaa, jos miettisi, että joskus VOI JOUTUA lähtemään vieraalle paikkakunnalle töiden perässä, joutua liikenneonnettomuuteen ja vammautua tmv. Aina voi tapahtua JOTAIN...

 

[Kultaiset muistot]

Esikoinen on ihan mielissään ja kyseleekin, miksei osteta isomummolaa. Kuopus on vielä niin pieni, ettei tajua. Mietin tuota kuopuksen kasvamistakin. Nyt on autotie AIVAN talon vieressä, kesä kun tulee, saa koko ajan vahtia, että ulko-ovi on kiinni, ettei tuo elohopea kirmaa autojen alle. Mummola on suojaisassa paikassa. Toki sielläkin vaaranpaikat on, eikä lasta voi jättää valvomatta missään, mutta siellä voisin päästää lapsen hiukan vapaammin kulkemaan. Mummolaan kuuluu päärakennuksen lisäksi isoja ulkorakennuksia ja jänniä piiloutumispaikkoja ym lasten mielestä varmaan mukavaa puuhastelua.
Esikoine saa yläasteelle bussikuljetuksen ja kuopuksen kouluunmenoon on vielä aikaa, mutta koulu on muutaman kilometrin päässä sekin.

Voi kun saataisiin vielä vuosi-kaksi miettimisaikaa, mutta mummo kuoli kaikkien yllätykseksi todella äkisti ja asiat on päätettävä nopeassa iakataulussa kun lapset kyttäävät pankkitiliään, koska rahat mummolasta ja maista ja metsistä kilahtaa tilille .

Onko niitä maita ja metsiä enemmänkin? Tuli vaan mieleen, että jos perikunta tyytyisi myymään maat ja metsät ja ottamaan rahat niistä? Vaikka toisaalta eipä sekään teitä auta, jos teillä itsellänne ei ole varaa ostaa sitä edes sitä taloa ilman "ylimäääräsiä" maita? Vai oletteko ajatelleet asiaa?

Onko sinulla varmaa tietoa tai realistista käsitystä paljonko se pelkkä talo pihapiireineen maksaisi? Kysyn tätä, kun en tiedä oletko koko ajan tarkoittanut isompaakin kokonaisuutta?

Jos tosiaan asia ei jätä sinua rauhaan, niin sitten sinun on kai käännettävä jokainen kivi löytääksesi keinon ostaa se talo. Jos sittenkään ei onnistu, sinun on vain luovutettava. Ainakin siinä tapauksessa et voi itseäsi asiasta syyttää.

 

[Kultaiset muistot]

Tai kuten tuossa edellä joku sanoi: voisitteko saada lainaa talon ostoon sillä keinoin, että myytte sitten metsää jolla kuittaatte velkoja?