Toggle sidebar

Sattui erehdys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ritva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kävin ihan sattumalta tänään katsomassa olisiko ""rakkausprofessori"" Kaarina Määtän nimihaulla jotain uutta luettavaa. Kaarina Määttä on Lapin yliopiston professori, ja tutkinut rakstumista jo useiden vuosien ajan ja kirjoittanut useita kirjoja aiheena rakkaus, rakastuminen.

Syötä Googlelle hakusanaksi >kaarina määttä<. Ekalla sivulla näytti olevan kolmen kirjan lyhennelmä. Nyt en muista otsakkeita, mutta niissä käsiteltiin hänen kirjojaan ""Rakastumisen lumous"" ja ""Rakkaus lumoaa ja haavoittaa"". Kolmannella sivulla näytti olevan otsake City. fi Kaverille ei jätetä.
Kirjoituksia ja artikkelita löytyy varmastikin kymmeniä, jos ei satoja.

Niinhän ne naiset yleensä selittävät ""En mahtanut tunteilleni mitään, minulta vaan lähti jalat alta"". Kaitpa se on niin ihmis-kuin eläinnaaraallakin sisäänrakennettu koodattu vietti päästä parittelemaan. Johtuuko tuo sitten hormonikierrosta, ovulaatiosta, vai mistä. Olen jostakin lukenut, että naisen elimistö huutaa progestrogeeniä, joka ilmeisestikin liittyy kuukautiskiertoon. Tämän progestrogeenivajauksen tasapainottamiseen nainen (naaras) tarvitsee spermaruiskeen siäänsä, joilloinka hän rauhoittuu kummasti.

Kannattaa katsoa telkkarista luonto-ohjelmia ja eläinten parittelukäyttäytymistä, niin ihmisnaaraan, kuin ihmisuroksenkin. Olennainen ero ihmisnaaraan ja eläinnaaraan välillä on se, että eläinnaaraalla kiima-aika on kerran vuodessa, mutta ihmisnaaraalla se on jatkuva valmiustila.

Kannattaa lukea myös Desmond Morrisin kirjoja kuten ""Eläin nimeltä ihminen"", sekä dosentti Jussi Viitalan kirjat ""Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen"", sekä ""Vapaasta tahdosta"". Niistä voi löytää syyn omaan käyttäytymiseen. Jotkut meistä ovat eläimiä ja jotkut taasen elukoita. Oman käyttäytymisen kotrolli ja säätely vaatii ponnisteluita ja moraalia, jottei tarvitse myöhemmin potea morkkista.
 
Jos minä yrittäisin selittää vaimolleni limakalvokontaktin toiseen naiseen poikkeukselliseksi sielujen kohtaamiseksi, niin sukupuolella ei olisi mitään merkitystä. Hän ei varmaankaan ymmrätäisi asian kauneutta, vaikka nainen onkin.

Puuttuuko vaimoltani tämä mainitsemasi toinen aivopuolisko? Jos sen puuttuminen ehkäisee vieraissakäynnin hyväksymisen itselleen, muttei minulle, niin toivon, että se puuttuu häneltäkin...
 
Muista kuitenkin, että hyvä tahto huoran tekee ja paha ei anna paljollakaan!

Tuo on hyvä sanonta. Vai on ystäväsikin huoria? No seurahan tekee kaltaisekseen. Toivottavasti ukkosi nussii sun kavereitasi selkäsi takana. Se on aika yleistä. Mitä sitä vieraisiin menemään kun on kaikki tututkin läpi käymättä!

Mutta älä huoli, yhteinen velka yhdistää!

Nyt jo kiihkolla odottelet ""seuraavaa sielujen kohtaamista luonnollisine yhdyntöineen""...
 
Ihanaahan tuo on ollut...
Senpä takia varmaan ap:kin jälkihehkussaan tänne kirjoittaa jakaakseen kokemuksensa vaikka laittoikin otsikoksi ""Sattui erehdys"" :)

ap, kumpi sinua enemmän satuttaisi miehesi puolelta: Vieraan naisen kanssa tapahtunut poikkeuksellinen sielujen kohtaaminen vai kännissä sohellettu pikapano?
 
Ymmärrän Ritvaa. Hänen kokemuksensa saadaan näyttämään rumalta, kun hänen siitä irroitetaan vain yhdynnät. Tuo on hyvin miesmäinen näkökulma. Ymmärrän Ritvan kokemuksen olleen kokonaisvaltainen, johon yhdynnät kuuluivat vain yhtenä, kylläkin tärkeänä osana. Itsekin olen sellaisen joskus kokenut. Silti mieheni en haluaisi olevan toisen naisen kanssa, koska miehen ajatusmaailma on niin toisenlainen, siinä vain pannaan ja naidaan, sellaisesta puhuminen Ritvan kokemuksen yhteydessä kuulostaa rivolta.
 
Ap: ""...Juuri sielujen kohtaamisesta oli kysymys. Se ei ollut mitään raakaa panemista, vaan sukupuoliyhdynnät olivat luonnollinen osa kohtaamistamme...""

Vanha sanonta tuli taas todistetuksi:

""Ennen maa repee, kuin huora häpee!""
 
Pirkko: ""koska miehen ajatusmaailma on niin toisenlainen, siinä vain pannaan ja naidaan, sellaisesta puhuminen Ritvan kokemuksen yhteydessä kuulostaa rivolta""

-Noi voi sun perse!
Eikös siinä Ritvan sileujen kohtaamisessa ollut toisena osapuolena mies? Sekö sitten vaan rivosti pani ja nai, mutta Ritva kohtasi sielun?
 
sielujen kohtaaminen...

Ulkomaan matkalla pitääki mennä vissii ilotaloon ja silmät kirkkaina väittää eukolle useista ""sielujen kohtaamisesta"" ettei peräti ""sielujen vaelluksesta"" :)

heh
 
Mielenkiintoista kuinka sinä jaat sukupuolielämän osa-alueet eri sektoreihin. On se (hyi-hyi-)likainen pano ja toisaalta sielujen kohtaaminen.

No mitäs sanot siihen, että meillä on miehen kanssa sielut kohdanneet, ja silti naidaan kuin elukat? Oikein likaisesti ja raa-asti silloin tällöin.
Onko se ""vain "" raaka pano sitten, ja jossain on olemassa joku herkä ja kaunis pano, tai sielu joka ei koskaan pane eikä nussi, on vain ""sukupuoliyhdynnässä"" joka on ""olennainen osa sielujen kohtaamista.""
:D:D

Tuo on niin hauskaa, nimittäin nähdä kuinka joku naisparka on niin aivopesty, että ei voi sallia itselleen seksielämää ilman älyttömiä verukkeita.

Jos oma mies ei kiinnosta, se johtuu ""kosketuksen puutteesta"" tai jostain joka on vain miehen vika, vaikka suhteessa on kaksi. Sitten kun tapahtuu sielujen kohtaaminen, niin ei sitäkään voi millään myöntää että se oli vain seksiä-

tiedätkös, se ""vain seksiä"" tuntuu juuri siltä kuin taivaat aukeaisivat ja sielut kohtaisivat...kun ihminen on kauan PUUTTEESSA hän huumaantuu juuri kuvailemallasi tavalla. Sinuna en ihmettelisi vaikka niin olisi käynyt sinun miehellesikin selkäsi takana, kun ottaa huomioon että seksissä harvoin vain toinen osapuoli on tyytymätön.

Joillakin siitä ""panohimosta"" eli ns. sielujen kohtaamisesta kehittyy oikea suhde, joillakin se menee ohi parissa kuukaudessa. Pieni vinkki, jos haluat kerätä vähän uskottavuutta takaisin : Sinuna en enää puhuisi sielujen kohtaamisesta, nimittäin se uppoaa ainoastaan itsensä kieltäjiin ja aivopestyihin naisiin. Ne jotka tämän asian tietävät nauravat vain paskaisesti hirnuen että : Puutteessa olit ja annoit pillua!
Vaikka kuinka vakuuttelisit sieluista.
 
Ja toinen HYVÄ vinkki:

Aivojen kemia toimii siten, että jos maltat pari kolme viikkoa pitää asiasta turpasi kiinni, niin pian se alkaa haihtua päästäsi. Olet vielä feromonien vallassa ja kuvittelet että se suurinpiirtein haisee sinusta, ninkuin kyllä tekeekin. Mutta aivot eivät jaksa samaa asiaa jauhaa montaa viikkoa. Tulet turvautumaan jatkossa unelmaan sielujen kohtaamisesta silloin , kun tunnet itsesi yksinäiseksi tai muuten tarvitset pakoa arjesta. Muuten, suosittelen pipon löysentämistä ja oman seksuaalisuuden löytämistä ja myöntämistä, ehkä jopa aviomiehen kanssa.

 
Onpas hyödyllinen keskustelu. Naisvastaajien kommenteista saan uusia, loistavia ideoita tulevaisuutta varten! Siispä jos joskus narahdan vieraissa käymisestä vaimolleni, niin minulle on hahmottunut tämän keskustelun perusteella idioottivarma selitys:

""Kultaseni. Koska sinulla on toinen aivopuolisko, joka ymmärtää sielujen kohtaamisten päälle, ymmärtänet ja hyväksynet myös varmaan, että ""erehdykseni"" ei suinkaan ollut mikään likainen pano vaan kaunis, välttämätön asiaankuuluva yhdyntä.""
 
Katsotaanpas asiaa hetkisen siltä kantilta, että kyseessä ei todella ole ollut vain rivo pano vaan kokonaisvaltainen sielujen kohtaaminen:

Tämä näkökulma itseasiassa pahentaa tilannetta entisestään. Kyseessä ei siis ollut ainoastaan fyysinen pettäminen vaan myöskin henkinen. Siinä vaiheessa kun toisen sielun kohtasi, loukkasi sen rakkaimman sielua törkeällä tavalla. Miten ihmeessä tämä tekee asiasta mitenkään kauniimman tai paremman? Miten sielujen kohtaamisella voi kuvitella kaunistelevansa omaa tekoaan, kun se tekee siitä asteen verran rumemman?

Paitsi että parisuhteessa yleensä luvataan fyysistä uskollisuutta, luvataan myös rakastaa ja kunnioittaa toista niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. Tämä kokonaisvaltainen sielujen kohtaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat lupaukset on rikottu, ei ainoastaan toista. Pelkkä rivo pano yksinään rikkoisi fyysisen uskollisuuden lupaukset. Kun mukaan otetaan vielä nämä kokonaisvaltaiset tunteet, on jo petetty lupaukset rakkaudesta ja kunnioittamisestakin.

Jos nyt ap haluat vielä liittosi jatkuvan, niin älä herran tähden edes ajattele enää sielusi kohtaamisia, keskity vaikka vaihteeksi sen miehesi sieluun. Hekumoimalla oman pettämisesi kauneudella, et vie asiaa yhtään eteenpäin, pitkität vain kokonaisvaltaista kärsimystä. Äläkä ainakaan miehellesi kerro mitään pettämisen kauneudesta. Jos asetut hetkeksi petetyn asemaan, huomaat kuinka rumalta se näyttääkin.

Älä myöskään kaunistele uskottomuuttasi edes itsellesi. Silloin et opi mitään, jos käännät asian itsellesi parhain päin. Sinun täytyy tuntea tietty määrä tervettä syyllisyyttä ja huonoa omatuntoa, ja ymmärtää oman tekosi vääryys, jotta osaat olla toistamatta sitä. Jos vielä haluat rakastaa ja kunnioittaa omaa miestäsi, sinun täytyy tehdä se vilpittömästi. Keskity kohtaamaan miehesi sielu uudestaan, ja unohda ne toiset sielujen kohtaamiset kokonaan, niihin keskittymällä et vie asiaa millään tavoin eteenpäin.

 
Hei kaikki miehet!
Tällä sivulla on ollut tosi uskollisia miehiä, jotka rakastavat ja antavat kaiken puolisolleen, ajattelevat, palvovat heitä.
Saisinpa yhden heistä.
Kukaan ei ole edes unelmoinut vieraasta , kuin vain omasta puolisosta.
 
Ottakaa nyt opiksenne te, joilla ei vielä ole ollut suhteenne aikana ""rivoja panoja"" eikä edes ""sielujen kohtaamisia"". Siis puhukaa parinne kanssa ENNEN kuin mitään sattuu. Ei kannata olla niin sinisilmäinen, että kuvittelee, että itse ei koskaan valitse pettämistä. Käytän sanaa ""valitse"", koska näitä ei satu, ne valitaan - aina.

Miettikää yhdessä, mitä tehdään. Joillekin paras on, että sovitaan, että jos jotain joskus tuleekin, niin sitä ei raportoida. Tai sitten voi valita raatorehellisyyden: aina kerrotaan kotona (meillä on näin).

Muuten hyvää suhdetta on turha rikkoa satunnaisten ""sielujen kohtaamisten"" takia. Mutta se sattuu - niin perkeleesti sattuukin, jos valehdellaan. Sattuu molempiin - ja vielä mahdollisiin lapsiinkin.

Suuri riski on, kun kaverit tietää. Ilmitulo on hyvin mahdollinen. Ja inhottavaa pitää miestään pellenä kavereiden tieten.
 
Oikein v**uttaa nämä naisia moralisoivat mieskirjoittajat. Luulenpa, että jokainen heistä olisi ""pannut"" ap:tä ilman katumusta ja tunnontuskia, jos olisivat sattuneet samaan aikaan lappiin.
 
Lempesi lapissa roihahti,kuin sädetikku, sammui samantien.

Sulattelet ja pyörittelet tapahtunutta, uskottelet itsellesi olevasi syytön tapahtuneeseen ja etsit syytä muista. Tuntosi painaa, ei ole hyvä olla. Mitenkähän syyllisyyden taakan saa pois.

Miehelläni oli aikopinaan ns. sielujen veljeys toisen naisen kanssa. Oli kuin tiskirätti olisi läiskätty naamaani (haiseva).
Mies kertoin tämän naisen olevan ihana.

Jokatapauksessa saat pelätä, jos kerrot, niin ei tiedä miten käy ja jos et kerro, saat pelätä miehesi joskus saavan tietää.
Ystävättärillä on joskus tapana vihjailla..
 
Juuri tästä ristiriidasta on kysymys. Minulla on huono omatunto, kun olen ollut uskoton miehelleni. Ja tiedän senkin, että jos hän tietäisi, hänkin ajattelisi kuin tänne kirjoitelleet miehet. Hänen vaimoaan on naitu, pantu tms. karkeaa. Lisäksi pelkään paljastumista, kun ystävättäret tietävät ja ehkä joku muukin näki, Saariselällä oli tuolloin paljon väkeä mja kuljimme avoimesti yhdessä.

Toisaalta koin sielujen kohtaamisen, jossa oli luontevaa olla mukana niin kuin toinen halusi. Hän halusi sukupuoliyhteyttä, annoin ja nautin itsekin. Kokonaisuus oli mielestäni ihan muuta kuin pano, siitä puhuminen madaltaa ja tekee likaiseksi koko ainutlaatuisen kohtaamisen. En silti hekumoi sen perään. Olen päättänyt olla uskollinen miehelleni. Pelkään hirveästi, että hän jättää minut, jos saa tietää. Rakastan miestäni - ja se on ihan eri asia kuin kokemukseni vieraan kanssa.
 
Well hello! Luuletko että se parantaisi hänen mieltään vaikka hän osaisikin (ja miksi osaisi) ajatella ei-niin-karkeasti tästä kauniista sielujen kohtaamisesta? Oletko ihan tosissasi? Pystyisitkö itse samaan jos miehesi olisi kokenut yhtä jumalaisen kauniin ja luonnollisen kohtaamisen toisen naisen kanssa, ja mitä väliä sillä nyt on ylipäätänsä?

Pääasia on se että olet pettänyt miestäsi, ja sitä ei yhtään paranna kokemuksen kauneus sinulle. Mitä väliä sillä on? Miksi sitä korostat? Oli se kuinka taivaallista tahansa, oli se silti pettämistä ja miehesi varmasti mahdollisesti saadessaan asiasta tietää on varmasti oikeutettu loukattuihin tunteisiinsa eikä sinun todellakaan tule huolehtia siitä ymmärtääkö hän asian ""väärin"" tai ""karkeaksi"". Pettäminen on pettämistä, hyvä Ritva!
 
Sun Ritva on vain käristävä siinä synnintunnossasi ja toivottava parasta. Kunhan aikaa kuluu, riskisi pienenevät ja voit alkaa rauhoittua.

Mutta, pahasti teit! Voi perskules, kun olen monesti katsellut vierestä, miten hirveitä riskejä ihmiset ottavat hetken hekuman vuoksi. Kun pitää mielessä, että se on vain kemiallinen reaktio, joka kehossa tapahtuu, eikä pelasta seurauksilta ja vastuulta, niin ehkä se vähän hillitsee. Nyt kun tiedät heikkoutesi, älä saata itseäsi noihin tilanteisiin. Anna akkain tehdä reissunsa, sinä pysyt ukkosi vieressä visusti.

Tuo sielujen kohtaamiskappaleesi. Kyllä se oli lopultakin juuri sitä reaktiota, ei sielujen kohtaamista. Pano. Sellaisena mies siitä kertoo isojen poikien saunaillassa. Isot pojat onneksi kehuskelevat näitä juttuja nimettöminä. Tämä sielunkumppanisi saattoi olla kokenutkin konkari, tiesi varsin hyvin, mitä Saariselän villeillä viikoilla puuhastellaan ja jos ei natsaa, reissu olisi mennyt hukkaan.
Satun tietämään tämän tasan tarkkaan, olen pohjoisesta kotoisin, lasketellut rinnekeskuksissa, ottanut iltarockit monobaareissa ja illatsuissa ja perheeni jäseniä on ollut sikäläisissä hotelleissa töissä.

Ota opiksi äläkä kuvittele asian yhteyteen romantiikkaa, siitä siinä ei ainakaan ollut kyse. Oletko kuullut, että Saariselällä on nimikkoviikot:
Ykkösluokan reissu: Vieras vaimo varmistettuna
Kakkosluokan reissu: Vieras vaimo etsittävä, pääsi pukille
Kolmosluokan reissu: Ei päässyt pukille
Nelosluokan reissu: Oma akka mukana

Kolmosluokan reissu:

 
""Luuletko että se parantaisi hänen mieltään vaikka hän osaisikin (ja miksi osaisi) ajatella ei-niin-karkeasti tästä kauniista sielujen kohtaamisesta""

Sitähän tämä ap ei tunnu ymmärtävän ollenkaan että miehen kannalta jokin satunnainen kännipano olisi paljon helpompi niellä kuin tuo ""sielujen kohtaaminen"".

Jokainen sen tajuaa, ettei värkki käytössä kulu, mutta se että asiaan liittyy paljon enemmän voi olla hyvinkin vaikea kestää.
 
Hm Ritva. Toivottavasti muistit käyttää kondomia... se tahtoo unohtua näissä sielujen kohtamisissa ja rivoissa panoissa.

*mä sain klamydian* (joka on muuten huonompi homma jo selittää...)
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

S
Elämys vanhemman miehen seurassa
Viestiä
0
Luettu
51K
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
syys-sade
S

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa