Se fiilis, kun...

[vierailija]

nauspuolinen tuttava on kateellinen, ulkonäöstä, vaikka hän on upea ja itse olet ihan ok, ihan sievä. En oikeastaan ole kiinnostunut edes olenko paremman näköinen, tuskin olen, eikä tarvitsekaan.
Mutta tää tuttava, joka on siis hyvin täydellisen näköinen ja kaikinpuolin viehättävä, kokee uhaksi kaikki vähänkin kivan näköiset naiset. Järjestää kauheaa mustasukkaisuusdraamaa ja on koko ajan epävarma. Exäänsä kiusaa ja minuakin siis pitää jonain kilpailijanaan vaikken ole ikinä hänen exän kanssa puuhannut, olemme tuttuja kyllä lapsesta saakka. Uusia miehiäkin hänellä ollut, mutta silti vaan exässä roikkuu ja exän tyttöystäviäkin koko ajan häiriköi.

Jotenkin. Tää tunne on oikeastaan hyvin voitonriemuinen. Ei ole väliä minkälaiselta näytän, kun kerran hän on niin epävarma että olen hänelle ongelma. Tietysti moni muukin sievä nainen on. Tai ehkä minkänäköinen nainen tahansa.
Ehkä hän olisi onnellisimmillaan silloin, kun muita naisia ei olisi olemassa vaan kaikki miehet tappelisivat hänestä ja tottelisivat hänen vainoharhojaan.

Tunnetteko tälläisiä naisia?

 

[vierailija]

On hyvinkin tuttua. Enkä voisi kuvailla paremmin.

 

[vierailija]

On myös eräs tapaus, joka kiinnostuu mieheistä vain kun ne ovat varattuja. Osaa jopa olla niin röyhkeä, että kertoo avoimesti miten kieroilee ja ujuttautuu tällaiseen porukkaan jossa kiinostava mies on. "ystävystyen" näiden naisiin ja sitä kautta iskemään kiinni. Jos mies kiinostuu lemppaa tämä samantein uroon kun on "saanut sen".
Jos juurikin exät alkavat seurustella iskee kauhea himo ottaa "oma miehensä" takaisin.

Jaksaa pyöriä tunteja netissä kyyläämässä mitä exän uudelle suhteelle kuuluu ja koska ja mihin iskeä.