Seksittömyys parisuhteessa on ihan OK?

[Xy1]

Miksei muka voi luvata?? Täytyy vain itse haluta toista. Tämä taas asettaa itselle vaatimuksia panostaa suhteeseen niin paljon, että haluaa tuottaa toiselle seksinautintoja. Meidän yli 30v suhteessa haluttomia kausia ei ole ollut ollenkaan, kummaltakaan puolelta. Tai jos on esiintynyt jotain siihen viittaavaa, niin asiasta on keskusteltu ja jotain on myös sen eteen tehty. Lapsia on 4, muttei ne ole koskaan vähentäneet seksikertoja, koska parisuhteeseen on molemmat panostaneet eniten. Joku viisas on aikoinaan sanonut, että parasta mitä lapsilleen voi tehdä, on rakastaa heidän äitiään. Tämä on toteutunut meidän parisuhteessa. Jos kerran lupaa jotain, niin totta kai sen pystyy myös pitämään, jos itse niin haluaa. Itsestä tuo on kiinni. Tietysti jos ei ole kanttia pitää lupaustaan, niin se on toinen juttu.

 

[Ärtynyt]

mutta täyttää lupauksia voi vain jos niiden täyttäminen on omassa vallassa.

Voi luvata, ettei valehtele, mutta ei voi luvata, että on aina oikeassa. Voi luvata, että pitää teveydestään huolta, mutta ei, että on aina terve.

20-vuotias voi luvata upeat erektiot loppuiäksi, mutta jo puolella 50-vuotiaista lerputtaa, jne.

Ja haluun tai sen puutteessen ei ihmisen tahdolla ole mitään sijaa. Moni haluton haluaisi epätoivoisesti haluta, mutta kun ei haluta...

 

[no]

Jos elämä menisi käsikirjoituksen mukaan, niin olisiko se enää edes kiinnostavaa?

Jos huominen on joulupaketti, niin jotain voisi aavistella, jos se on pehmeä...

kannattaa iloita tämän päivän paketista, vaikka lenkillä...

 

[Dite]

Minusta Xy1 puhuu täyttä asiaa.
Näen asian siten, että tuollaisilla lupauksilla sitoudutaan omasta vapaasta tahdosta panostamaan suhteeseen, eikä niinkään siihen, että hampaat irvessä harrastetaan seksiä tai tehdään mitään muutakaan. Jos toista rakastaa, niin pitäisi olla välillä valmis tekemään asioita, jotka eivät välttämättä itseään sillä hetkellä huvita (rajansa tälläkin tottakai).

Nykypäivän parisuhteita/avioliittoja vaivaa muutenkin se, että ollaan ihan pirun itsekkäitä. Parisuhde on yhteispeliä, eikä se toimi ilman molemminpuolista panostusta.

Mielestäni ei ole oikein, jos toinen osapuoli yhtäkkiä "vetää liinat kiinni" seksin tai muun hellyyden suhteen. Parisuhteen aikana voi toki tapahtua sairastumisia, kriisejä tai muuta myllerrystä, mutta näissä tilanteissa pitäisi aina kuitenkin pystyä puhumaan ja ratkomaan ongelmat yhdessä. Vaikka esim. sairauden takia ei jaksaisi/pystyisi seksiä harrastamaan (tarkoitan tässä yhdyntää), niin kyllä sitä voi silti osoittaa hellyyttä toista kohtaan ja näyttää muilla tavoin (hyväilemällä toista käsin jne.), että edelleen on kiinnostunut myös toisen tarpeista, vaikka itse ei sillä hetkellä (olosuhteiden takia) pystyisikään panostamaan suhteeseen 100%:sesti.
Uskoisin, että niin kauan kuin kommunikaatio pelaa ja molemmilla on sellainen olo, että toinen panostaa suhteeseen parhaan kykynsä mukaan, seksistäkään ei tule kynnyskysymystä niin helposti.

Tietysti on niitäkin parisuhteita, joissa ei seksiä harrasteta ollenkaan tai erittäin harvoin, ja sekin on täysin ok, kunhan päätös on ollut molemminpuolinen.

 

[Ärtynyt]

kai joku vain yhtä-äkkiä vetää liinat kiinni. Silloin luultavasti on parisuhteessa jokin muu kuin seksuaalinen kriisi. Pihtaamllahan on hyvä osoittaa mieltä, rankaista, kiristää yms.

Yleisempää on kai halujen eritahtisuus ja jommankumman osapuolen seksuaalisen aktiviteetin hiipuminen (tämän päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa oli ihan hyvä tosielämän kuvaus tästä tilanteesta).

En tiedä, millaista olis tuo käsihoito, jos tietäisi, että toinen siinä vain täyttää velvollisuuttaan ilman että tuntee tilanteen kiinnostavana tai kiihottavana. Luulisin, että pitemmän päälle tuo tilanne söisi suhdetta aika lailla.

Pirullista itsekkyyttä voi olla myös tuo Xy1:n asenne. "Jos et akka halua, niin joku muu haluaa". Näin minä tulkitsen tuon luvan mennä hakemaan seksiä mmualta, jos itä ei (tarpeeksi) vaimolta saa.

 

[eräsperäs]

Oman kehonsa itsemääräämisoikeus ei pääty pariisuhteen aloitukseen. Itse sanoisin suhteen välittämästi irti, jos joku muu kuin minä itse alkaisi määritellä miten ja millalailla minun tulisi kehoani käyttää.

Jos huomaisin olevani tilanteessa, että minun on aina haluttava jos ja kun toistakin haluttaa, tai seksuaalista mielihyvää haetaan kolmannelta osapuolelta, niin olisin kiitos mieluummin yksin kuin suhteessa jossa minun itseni ulkopuolelta määritellään miten minun tulisi siinä tilanteessa toimia.

Jos parisuhteessa lähdetään oletuksesta, että seksuaalisten halujen täyttäminen on velvollisuus, johon on suostuttava, tai seksuaalista mielihyvää haetaan muualta, niin jotain on lähtökohtaisesti pielessä.

Oikeus sanoa ei, on jokaisella ihmisellä. Ihan tilanteesta ja toisen halukkuudesta riippumatta.

 

[Sivupersoona]

No varmaan olisi mielekkäämpää luvata suhteenalussa rakastavansa puolisoa siitä huolimatta vaikka toinen välillä kieltäytyisi seksistä. Tulee se seksipäivä joskus kuitenkin.

Muuten kyllä ne käsityöt voi hyvin korvata yhdynnät. Pelkät ihokosketukset usein riittävät. Hellät sanat on myös tärkeitä.

Jos valita pitäisi pelkän yhdynnän ja kaikenmuun välillä, niin valitsisin sen kaikenmuun, siis mitä tehdään ennen yhdyntää, vaikka yhdyntä jäisi kokonaan hoitamatta.

 

[eräsperäs]

No varmaan olisi mielekkäämpää luvata suhteenalussa rakastavansa puolisoa siitä huolimatta vaikka toinen välillä kieltäytyisi seksistä.

Harvinaisen samaa mieltä. Mutta tämä kertoo siitä kuinka tärkeänä kukin pitää seksuaalista tyydytystä ja kuinka tärkeänä kaikkea sitä muuta mikä rakastavaan parisuhteeseen liittyy.

Eli ollaanko yhdessä ensijaisesti sen takia, että saadaan seksiä säännöllisesti, vai ensisijaisesti sen takia, että haluaa jakaa elämänsä myötä- ja vastamäessä sen valitsemansa rakkaan ihmisen kanssa.

 

[no]

Niin, mutta, jos seksi on kauppatavaraa, siivouksen jälkeinen tai jotakin muuta hyväksymistä. Entä , jos seksistä kieltäytyminen koetaan henkilökohtaisena torjuntana. Silloin ei kauniit sanat eikä ajatukset riitä pelastamaan tilannetta?

 

[eräsperäs]

Niin, mutta, jos seksi on kauppatavaraa, siivouksen jälkeinen tai jotakin muuta hyväksymistä. Entä , jos seksistä kieltäytyminen koetaan henkilökohtaisena torjuntana. Silloin ei kauniit sanat eikä ajatukset riitä pelastamaan tilannetta?

Omasta suhteestani käsin vastaan, ettei ole ollut tapana vaihtaa seksiä mihinkään palveluksiin. Käsittääkseni on olemassa vain tietty ammattiryhmä joka tavoittelee hyötyä seksin avulla.

Kypsä aikuinen ihminen osaa tai opettelee hyväksymään torjunnan itsessään aiheuttamat tunteet. Jos seksiä pitäisi antaa säälistä, jottei pahoittaisi toisen mieltä, se tarkottaisi että lähtökohtaisesti kuvittelee seurustelevansa hyvin epäkypsän ihmisen kanssa.

Oikeus päättää omasta kehostaan ja sen käytöstä on tärkeämpää kuin pohtia pääseekö kumppani mahdollisen kieltäytymisen aiheuttaman pettymyksen yli.

 

[Vanha Noita]

Oman kehonsa itsemääräämisoikeus ei pääty pariisuhteen aloitukseen. Itse sanoisin suhteen välittämästi irti, jos joku muu kuin minä itse alkaisi määritellä miten ja millalailla minun tulisi kehoani käyttää.

Jos huomaisin olevani tilanteessa, että minun on aina haluttava jos ja kun toistakin haluttaa, tai seksuaalista mielihyvää haetaan kolmannelta osapuolelta, niin olisin kiitos mieluummin yksin kuin suhteessa jossa minun itseni ulkopuolelta määritellään miten minun tulisi siinä tilanteessa toimia.

Jos parisuhteessa lähdetään oletuksesta, että seksuaalisten halujen täyttäminen on velvollisuus, johon on suostuttava, tai seksuaalista mielihyvää haetaan muualta, niin jotain on lähtökohtaisesti pielessä.

Oikeus sanoa ei, on jokaisella ihmisellä. Ihan tilanteesta ja toisen halukkuudesta riippumatta.

Tästä tekstistä kaiken kaikkiaan huokuu jotain oudon itsekästä, vastenmielistä ja jopa jyrkkää.

Aina, kun mieheni haluaa, minun ei ole annettava, mutta useimmiten haluan antaa, koska mieheni on anatamiseni arvoinen. Aina, kun minä haluan, mieheni ei halua, mutta haluaa antaa, koska minä olen hänelle antamisen arvoinen.

 

[Ärtynyt]

...puhui eräsperäs.

Se, mitä ainakin kirkkohäissä julkisesti luvataan toiselle, on tahtoa rakastaa toista. Mielestäni tuo tahto rakastaa merkitsee mm. sitä, että toista kuunnellaan ja kunnioitetaan eikä tahallaan loukata tai haavoiteta, vaan pyritään toisen hyvään.
Se on eri asia, kuin jotkut uhkavaatimuksenoloiset "sopimukset", koskivat ne sitten seksiä, rahankäyttöä, yhteistä aikaa, omaa aikaa yms.

Seksissä se merkitsee, ettei pihtausta käytetä aseena toisen haavoittamiseen, mutta myös toisaalta toisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.

Ei rakastava puoliso voi vaatia toiselta seksuaalisia suorituksia, jos tällä ei ole halua eikä himoa. Eikä se rakkaus toisaalta voi loihtia sitä himoa esiin, jos sitä vain toisella ei kertakaikkiaan ole.
Ihmisten seksuualinen halu vaihtelee sekä yksilöiden kesken että itsekunkin eri elämänvaiheissa, ja on harvinainen sattuma, että pariskunnan halut ja kyvyt aina ja joka hetki ovat yhdensuuntaiset.

Kun vielä muistaa, että rakastumisvaiheessa seksuaalinen aktiviteetti on yleensä huipussaan eikä välttämättä ilmaise eri osapuolten todellista seksuaalista halukkuutta, niin ei ketään myöskään voi syyllistää väärästä valinnasta tai toisen harhaanjohtamisesta (tyyliin: "mitäs alunperinkään valitsit haluttoman/kyvyttömän, häh, häh").

 

[Sivupersoona]

No, jos ehtona on siivouksenjälkeen, niin siinä samallahan voi jo esileikitellä. Eikä silloin työkään maistu työltä.

Tuossa kieltäytymessä on suurena apuna se, kun kertoo syyn miksi ei kiinnosta seksi tälläkertaa. Kuten senkin voi kertoa milloin seuraavankerran voisi kiinnostus herätä.

Muuten viettekö aina seksin loppuunasti?

Meillä se jää puolitiehen melkousein. Eikä se ole huonoasia ollenkaan. Onhan siinä alussakin jo jonkinlaista seksuaalista virittäytymistä ollut. Pienet alutkin on riittäviä, kunhan niitä on usein. Ilmeisesti tässäkin asiassa kasvaa pienistäpuroist iso virta.

 

[en tykkäis]

Muuten viettekö aina seksin loppuunasti?

Meillä se jää puolitiehen melkousein. Eikä se ole huonoasia ollenkaan. Onhan siinä alussakin jo jonkinlaista seksuaalista virittäytymistä ollut. Pienet alutkin on riittäviä, kunhan niitä on usein. Ilmeisesti tässäkin asiassa kasvaa pienistäpuroist iso virta.

[/quote]

Siis mitä tää tarkoitta?? jätetään kesken, no eikö siitä jää paha mieli. Vähän kuin imisi tikkaria ja sit toinen vetäis namin suusta pois..yyh.

 

[lupasin en luvannut]

Miksei muka voi luvata?? Täytyy vain itse haluta toista. Tämä taas asettaa itselle vaatimuksia panostaa suhteeseen niin paljon, että haluaa tuottaa toiselle seksinautintoja. Meidän yli 30v suhteessa haluttomia kausia ei ole ollut ollenkaan, kummaltakaan puolelta. Tai jos on esiintynyt jotain siihen viittaavaa, niin asiasta on keskusteltu ja jotain on myös sen eteen tehty. Lapsia on 4, muttei ne ole koskaan vähentäneet seksikertoja, koska parisuhteeseen on molemmat panostaneet eniten. Joku viisas on aikoinaan sanonut, että parasta mitä lapsilleen voi tehdä, on rakastaa heidän äitiään. Tämä on toteutunut meidän parisuhteessa. Jos kerran lupaa jotain, niin totta kai sen pystyy myös pitämään, jos itse niin haluaa. Itsestä tuo on kiinni. Tietysti jos ei ole kanttia pitää lupaustaan, niin se on toinen juttu.

rakasteletko joka päivä, vaikka tulisi taivaalta vettä ja räntää. On se aikamoista lupausta, mutta ei voi kuitenkaan koskaan olla satavarma, mutta silti voi luvata. Niin se pappi kysyy, että tahdotko rakastaa tätä...ei tarkoita oikeasti, kun vain tahtoo. Ketään ei pakoteta. Sitten käsitystä venytetään kulloinkin tilanteen ja selitys voi olla niin ja näin. Kun oltaisiin rehellisesti fiksuja, etten voi kaikkea luvata ja tilanteen mukaan toimitaan toivottavasti yhteisymmärryksessä. Kuitenkin tiedän, ettei asiat mene niinkuin itse kuvittelisin. Minä ajattelen omilla aivoilla, mutta entä toinen osapuoli. Nyt menen ihan sekaisin, kun yritin miettiä elämäntilannetta 30v aikana..huh.

 

[tialstofriikki]

Tiivistys Haavio-Mannilan ja Kontulan tutkimuksista

Haluttomuus on suhteellista:
Voimakkaasti seksuaalista halua ilmaisseista miehistä ja naisista joka toinen koki sukupuolielämän merkityksen parisuhteensa onnellisuuden kannalta hyvin tärkeäksi.
Vähäistä halukkuutta osoittaneista miehistä ja naisista vain reilu kymmenesosa piti sukupuolielämää parisuhteelleen hyvin tärkeänä. à
Seksuaalinen halukkuus yhdistyi siis yksilön seksuaaliasioihin liittämiin arvoihin ja pyrkimyksiin.
Seksuaalisesti erittäin halukkaat miehet ja naiset olivat arvioineet itsensä huomattavasti muita useammin varsin taitaviksi seksuaaliasioissa.
Naiset vs. miehet:
Naiset olivat maininneet miehiä useammin seksuaalisen haluttomuuden esiintymisestä viimeksi kuluneena vuonna (1992, 1999).
Oma tai kumppanin ainakin melko usein ilmennyt seksuaalinen haluttomuus:
* 20 % miehistä vuonna 1992 ja 31 % vuonna 1999
* 30 % naisista v. 1992 ja 39 % v. 1999
->
Haluttomuudesta raportointi oli siis lisääntynyt 1990-luvun aikana ja erityisesti alle 45-vuotiaiden joukossa.
Naiset ovat melko usein peittäneet haluttomuutensa miehiltään ja miehet olivat aliarvioinneet kaikissa ikäryhmissä kumppaneidensa haluttomuuden.
Ikä:
Seksuaalista haluttomuutta ilmeni kaikenikäisillä, vaikka se olikin yleisintä ikäihmisillä.
Miesten kertomukset ongelmallisesta seksuaalisesta haluttomuudesta yleistyvät vähän myöhemmässä ikävaiheessa kuin naisilla.
Ikä ei kuitenkaan ollut seksuaalista haluttomuutta ehdottamasti määrittävä tekijä.
Haluttomuus erilaisissa suhteissa:
Haluttomuus on lisääntynyt 1990-luvulla sekä avio- ja avoliitoissa että erillissuhteissa.
Avio- ja avoliitoissa naisten haluttomuus oli lisääntynyt noin 10 % sekä miesten että naisten vastausten perusteella. Naisten vastausten mukaan miesten usein toistuva haluttomuus ei ollut lisääntynyt missään parisuhdetyypissä, mutta miesten ilmoitusten mukaan sitä oli tullut kuitenkin vähän lisää avoliitoissa ja vakituisissa suhteissa.
Suhteet, joissa kumpikaan osapuoli ei ollut haluton, olivat selvänä vähemmistönä kaikissa ikävaiheissa (noin 20 % suhteista).
Haluttomuutta vähiten erillissuhteissa, siten avoliitoissa ja eniten avioliitoissa.
Muita tekijöitä:
Kumppanin seksuaalinen haluttomuus ei liittynyt juuri millään tavalla siihen, oliko vastaaja harrastanut suu-ja käsiseksiä kumppaninsa kanssa tai siihen missä asennossa yhdyntä oli tapahtunut.
Arvioitiin suhteessa ilmenevää koskettelua ja fyysistä läheisyyttä:
Naiskumppanin haluttomuus liittyi miesten kokemaan parisuhteen puutteelliseen hellyyteen. Seksuaalisesti haluton nainen näyttää pidättäytyvän usein muustakin fyysisestä läheisyydestä.
Kumppanin halun puutetta kokeneet naiset olivat usein itsekin haluttomia.
Psyykkiset oireet lisäsivät tuntuvasti seksuaalista haluttomuutta.

 

[Xy1]

kai joku vain yhtä-äkkiä vetää liinat kiinni. Silloin luultavasti on parisuhteessa jokin muu kuin seksuaalinen kriisi. Pihtaamllahan on hyvä osoittaa mieltä, rankaista, kiristää yms.

.

Pirullista itsekkyyttä voi olla myös tuo Xy1:n asenne. "Jos et akka halua, niin joku muu haluaa". Näin minä tulkitsen tuon luvan mennä hakemaan seksiä mmualta, jos itä ei (tarpeeksi) vaimolta saa.

Mitä pirullista tuossa on. Lupaus koski molempia 50/50, joten ihan yhtä suuri oikeus on ollut vaimollani, jos olisin alkanut perusteettomasti pihtaamaan. Toisekseen pihtaamalla kiristämisen ja mielenosoituksen liittäminen sopimukseen on poistanut tuon aseen käytöstä. Voin sanoa kokemuksesta, että riidat ym. erimielisyydet ovat olleet huomattavasti helpommin ratkaistavissa, kun läheisyys on koko ajan pysynyt hyvänä. Kolmanneksi jo järkikin luulisi sanovan, että jo kerran haluaa toisen parasta, niin ei myöskään ole vaatimassa seksiä vasten toisen haluja. Kun kumpikin on halunnut toisen parasta on seksiä saaneet molemmat riittävästi, eikä kummankaan ole tarvinnut pahoittaa mieltään seksinpuutteen takia. Kysyn vaan arvon naiset, että onko teidän parisuhteissanne mies aina halunnut tehdä kaikkensa taatakseen teidän nautintonne, tai onko miehet teidän naisenne aina panostaneet teidän nautintojenne puolesta?
Parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä ja siksi siitä on hyvä sopia molempia sitovat pelisäännöt ennen vakinaistamista. Kun molemmat haluavat toisen puolesta, niin ei tule ongelmia ja parisuhde pysyy vireänä vaikka 30 vuotta. Jos kerran pystyy sopimaan tuollaisesta perusasiasta, niin toki pystyy silloin sopimaan muistakin parisuhteeseen liittyvistä asiosta.

 

[YYA-mies]

oli moinen 50/50 sopimus. Ihan yhtä reilu, kuin YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Siinähän oltiin ihan tasavertaisia sopimuskumppaneita...

Jos tuo haluttommusriski olisi miehillä ja naisilla yhtä suuri, niin tuollaisen sopimuksen voisi jotenkin niellä (teittekö sen muuten keskiyöllä pyhäinmiesten päivää vasten hautuumalla mustalle paperille ja verellänne allekirjoitettuna).

Kun nyt kuitenkin on paljon suurempi todennäköisyys sille, että halut vähenevät tai loppuvat naiselta kuin mieheltä, niin tuollainen sopimus on lähinnä seksin kiristystä.

 

[Sivupersoona]

Kyllä sekin mahdollista on, että yhdyntätarve vähenee molemmilla samassasuhteessa. Läheisyydestä ja hellyydestä tulee se tärkeämpi osa. Silloinkin molemmat ovat onnellisia.

Siitä on oikein tutkimuksia olemassa miten pitkissäliitoissa iänmyötä seksi muuttuu niin, että se hellyys on tärkeämpää. Ja selkeästi olen itsekin huomannut tuon.

 

[YYA-mies]

ja kaikenlaista tapahtuu.

Yleisempää näyttää kuitenkin tuo naisten seksihaluttomuus olevan.

Kyllä kai tuon hellyyden pitäisi sitäpaitsi olla ykkösasia alusta alkaen.

 

[Xy1]

Vaan onko suurempi todennäköisyys?? Nuorenpana ehkä, muttei enää vanhempana. Vaimon kautta olen kuullut paljonkin yli 40v naisten valittavan, ettei miestä enää kiinnosta seksi, saati sitten vaimonsa tyydyttäminen. Luuleeko joku, että on miehellekin helppoa naida aina vain saman naisen kanssa ja saada nainen nauttimaan seksistä yhä uudelleen. Sitä joutuu ihan tosissaan käyttämään mielikuvitusta ja improvisointia, että seksi säilyttää kiinnostuksen molemmin puolin. Sitä sopii yrittää 30v saman naisen kanssa, eikä vain vaihtaa naista kun eväät on syöty.

 

[YYA-mies]

ja puhuivat lisää ruotsia.

Monenkos miehen olet kuullut valittavan vähäistä seksiä?

Mielenkiintoista muuten, että tuon ylläolevan tilaston mukaan monet miehet yliarvioivat naisensa halukkuutta. Taitaa tuo orkkujen feikkaaminen olla vieläkin yleinen tapa. Ihan perherauhan vuoksi...

 

[Taono]

oli moinen 50/50 sopimus. Ihan yhtä reilu, kuin YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Siinähän oltiin ihan tasavertaisia sopimuskumppaneita...

Eikö yhtä hyvin voesi soppie, että jos ei rouva enneä tykkeä seksistä yhtään sinne ykköseen. niin hanurie voesi antoa suhteessa 50/50 vonkaoskerroesta

 

[Kleopatra-]

Itse olen ainakin sen varran seksuaalinen nainen että tarvitsen seksiä.
Olen jo kauan seurustellut avomieheni kanssa ja asuttu eri paikkakunnilla niin että seksiä sain vain vkl ja silloin se piti vaan kestää.

Itse en voisi elää parisuhteessa ilman paljoa seksiä joten ymmärrän niitä jotka tarvitsevat seksiä.

On outoa sanoa että ei pidä seksistä jos ei ole ikinä edes saanut orgasmia yhdynnässä! Miten voi inhota jotain mitä ei ole koskaan kokenut?

Jos itse ei pysty tyydyttämään kummaninsa tarpeita niin kannattaa hyväksyä että hän saattaa hakea seksiä jostain muualta tai erota.

Eihän kukaan halua että kumppaninsa on onneton tai että itse on onneton. Kuitenkin suurin osa ihmisistä haluaa ja nauttii seksistä niin onhan se kumppanillekin ikävää jos ei saa puolisoltaan onnellisuutta seksin saralla.
Vanhana mummona ja pappana on kyllä ymmärrettävää jos halut eivät ole entisensä.

Seksi on monelle tärkeä asia!
T.seksuaalinen avovaimo

 

[YYA-mies]

"Seksi on monelle tärkeä asia!", on Kleopatra huomannut.

Vaan kun ei ole kaikille. Tuolta "Tilastofriikin" koosteesta voi poimia muutaman huomion:
"Voimakkaasti seksuaalista halua ilmaisseista miehistä ja naisista joka toinen koki sukupuolielämän merkityksen parisuhteensa onnellisuuden kannalta hyvin tärkeäksi.
Vähäistä halukkuutta osoittaneista miehistä ja naisista vain reilu kymmenesosa piti sukupuolielämää parisuhteelleen hyvin tärkeänä."
"Suhteet, joissa kumpikaan osapuoli ei ollut haluton, olivat selvänä vähemmistönä kaikissa ikävaiheissa (noin 20 % suhteista).Haluttomuutta vähiten erillissuhteissa, siten avoliitoissa ja eniten avioliitoissa."
"Kumppanin seksuaalinen haluttomuus ei liittynyt juuri millään tavalla siihen, oliko vastaaja harrastanut suu-ja käsiseksiä kumppaninsa kanssa tai siihen missä asennossa yhdyntä oli tapahtunut."

Eli tasan ei käy onnen lahjat. Vain vähemmistössä suhteista halut koko ajan menevät tasatahtiin kumppaneiden kesken.

Jos parin muodostaa kaksi halutonta tai kaksi halullista, niin silloin edellytykset harmonialle ovat olemassa. Enemmistössä tapauksista on siis vain koitettava sopeutua.