Serkku otti ja suuttui mulle todella kovasti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Serkkuasi ehkä loukkasi se, että kertomasi mukaan olitte sopineet, että kerrotte toisillenne plussaamisista heti. Sinä kerroit hänelle kuitenkin vasta paljon myöhemmin, samaan aikaan kuin muillekin, eli hänen näkökulmastaan petit lupauksen. Kohtuuton reaktio häneltä kumminkin: kenellekään ei pitäisi toivoa pahaa, vaikka itseä kuinka suututtaisi.

Lämpimät onnittelut plussasta ja onnellista odotusta! :flower:
 
jospa serkkusi on hormonihoidossa? silloinhan ainakin mulla menee aivan itsehillintä ja järkikin muusiksi ja se ois saattanut purkautua noin?
kai se siitä viisastuu, koeta sinä ymmärtää, ´vaikka oletkin nyt loukkaantunut, ei kannata pilata välejä loppuelämäksi (paitsi siis jos se jatkaa ääliö käytöstään ) ehkä sillä oli käynnissä joku "kilpailu" ja nyt se hävis, kun sä raskauduit ekaksi?? ihmiset on aika kummallisia...
 
Lapsellinen ja keskenkasvuinen on serkkusi. Ei tuollaista käytöstä selitä mikään, tuohan on aivan törkeää ja moraalitonta. Tulee melkein mieleen, että onkohan hänellä jotain mielenterveydellisiä ongelmia?

Itse kärsin lapsettomuudesta 3 vuotta ja tiedän mikä tuska se voi olla kun toiset tulevat raskaaksi ja itse ei mitenkään. Silti en koskaan olisi sanonut kenellekään pahasti sen takia, sillä eihän se muiden vika ole. Yksinään tuli kyllä itkettyä monetkin itkut.

Ole vain iloinen kun tällaisesta ihmisestä pääsit.
 
Paljon onnea haikaraviestistä!

Mulla kävi kanssa niin inhottavasti, että aloin odottamaan toista lastani ja jouduin kertomaan siitä minun parhaalle ystävälleni, joka oli miehensä kanssa odottanut haikarapostia pari vuotta. Pelotti reaktio ja vaikeeksihan ystäväni meni. Yhteydenpito jäi joksikin aikaa häneltä ja minun mieleni oli maassa hänen takiaan.

Ajastaan kaikki normalisoituivat ja hekin saivat onnellisia uutisia sitten muutama kuukausi myöhemmin.

Serkultasi oli kyllä todella ilkeää. Minusta ystävyys punnittaan juuri tämmöisissä asioissa. On helpompi ottaa osaa suruun kuin iloon varsinkin, jos asia olisi juuri se mitä haluaisi itse eniten elämässään.

Voimia sinulle ja onnea odotukseen.
 
minulla on kaveri, joka on yrittänyt raskautumista pari vuotta. ei vielä missään testeissä tai hoidoissa. ei ole varaa. olen miettinyt että on varmasti hänelle kipeä paikka, että minä olen tullut pari kertaa vahingossa raskaaksi ja saanut suloisia lapsia. ei olla tavattu moneen vuoteen.asutaan eri paikkakunnilla ja aina kun voisin päästä sinne, hänellä on jotain, miksei voida tavata. ja hänellä aina jotain menoa ettei voi käydä meillä. pari kk sitten olin junamatkalla ja vaihdoin junaa hänen kaupungissaan. otin sellaiset junat että voin olla pari tuntia siellä shoppailemassa, ehkä tavata häntä. ensin hänelle sopi, mutta sitten juuri edellisenä iltana tuli viesti että onkin töissä juuri silloin. no satuttiinpa ostoksille siihen kauppaan missä hän on töissä eikä häntä näkynyt. oltiin siellä melkein tunti. meinasin ensin loukkaantua, mutta ajattelin sitten taas sitä, että olisi varmasti ollut kipeä paikka hänelle nähdä meidän vauva. koitan olla myötätuntonen, mutten voi olla ajattelematta, että on hän toisenkin kaverinsa vauvaa hoitanut...kaikista eniten tuossa inhottaa, että sen piti valehdella olevansa töissä. eikö muka arvannut että se oli suosikki kauppojani siellä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja cucumber:
minulla on kaveri, joka on yrittänyt raskautumista pari vuotta. ei vielä missään testeissä tai hoidoissa. ei ole varaa. olen miettinyt että on varmasti hänelle kipeä paikka, että minä olen tullut pari kertaa vahingossa raskaaksi ja saanut suloisia lapsia. ei olla tavattu moneen vuoteen.asutaan eri paikkakunnilla ja aina kun voisin päästä sinne, hänellä on jotain, miksei voida tavata. ja hänellä aina jotain menoa ettei voi käydä meillä. pari kk sitten olin junamatkalla ja vaihdoin junaa hänen kaupungissaan. otin sellaiset junat että voin olla pari tuntia siellä shoppailemassa, ehkä tavata häntä. ensin hänelle sopi, mutta sitten juuri edellisenä iltana tuli viesti että onkin töissä juuri silloin. no satuttiinpa ostoksille siihen kauppaan missä hän on töissä eikä häntä näkynyt. oltiin siellä melkein tunti. meinasin ensin loukkaantua, mutta ajattelin sitten taas sitä, että olisi varmasti ollut kipeä paikka hänelle nähdä meidän vauva. koitan olla myötätuntonen, mutten voi olla ajattelematta, että on hän toisenkin kaverinsa vauvaa hoitanut...kaikista eniten tuossa inhottaa, että sen piti valehdella olevansa töissä. eikö muka arvannut että se oli suosikki kauppojani siellä...

Ihan kuin olisit puhunut mun serkusta. Lapseni on kohta 2v ja kertaakaan hänelle ei ole sopinut nähdä, kun olen tullut hänen kótikaupunkiinsa. Ei ole puhunut mulle lapsettomuudesta, mutta olen vähän miettinyt, josko syy on se , kun ei mua halua nähdä. Muuten välillä sähköpostia vaihdellaan.
 
Oman lapseni menettäneenä (rv 21), voin sanoa sen verran, että kun tuska oli suurin, en halunnut nähdä muita raskaana olevia. Kun vauvan kuolema oli kaikille tiedossa, loukkaannuin todella paljon anopille, joka sanoi sukulaisnaisella olevan "kivaa" asiaa, ja myöhemmin kävi ilmi, että heille tulee vauva. Minä en halua oman menetykseni jälkeen nähdä raskaana olevia sukulaisia, mutta koskaan ei mieleeni ole tullut huutaa kenellekään että toivon heille samaa mitä itselleni tapahtui tai lyödä välejä poikki. Kyllä minä haluan sukulaisvauvan nähdä, mutta raskaana olevan sukulaisen näkeminen on oman menetykseni jälkeen liian iso pala.
 
Mä sain miehen siskolta aikanaan kans ryöpytyksen. Odotin neljättä lasta ja miehen sisko toista, jota yrittäessään me oltiin saatu jo yksi välissäkin ja yksi jo ennen heidän esikoistaan ja yksi yhtäaikaa heidän esikoisensa kanssa.
Siinä jotain juteltiin odotuksesta ja raskautumisesta, mä kerroin että ennen tätä viimeistä raskautta laskettiin vain varmoja päiviä ehkäisyksi ja heti tärppäs, kun lakattiin laskemasta. No tämä nainenhan hermostui ihan vallan ja piti sellaisenkin luennon siitä, että me ei taideta ollenkaan tajuta, miten paljon hänen äitinsä meitä auttaa lastenhoidossa. Huusi siinä mulle, että tajuatteko te, tajuatteko!? Mä olin ihan suu auki, että mistä se hermostui.
Myöhemmin sitte kyselin, mikä ihmeen purkaus se oli, niin sain vastaukseksi, että hänen kävi kateeksi, kun meillä oli jo neljäs tulossa ja niin helposti, kun he eivät meinanneet saada toista millään, vaikka eivät käyttäneet ehkäisyä. Ihan kuin se mun anoppi olis meitä siinä lapsen teossa ollut auttamassa!
Olisivat voineet tajuta, että helpommin tärppäis, jos mies olis oikeaan aikaan kotona, eikä aina reissussa, eikä todellakaan ollut meidän syy, ettei heitä onnistanut.
 
Huhhuh mikä reaktio!
Olisi nyt vaan nieleskellyt kateutensa ja onnitellut, niin kuin on tapana tehdä.
Ainakin on rehellinen, jos jotain positiivistä täytyy keksiä. :|
 
mietin vaan että olisko mitään vaikutusta niillä lapsettomuushoidoilla serkkusi käytökseen. ne kun on tosi rankkoja ne hoidot. tiedän tapauksen joka oli melkoinen raivopää hoitojen aikana, kun oma hormonisysteemi meni ihan sekasin.

ps. onnea raskautumisesta ap!
 
Olen vihdoin taas raskaana (ensimmäinen lapsi 10v,) ja voin sanoa, että nämä viime vuodet ovat olleet tosi raskaita. En varmasti olisi suuttunut tai huutanut kenellekään, mutta olisi mieli tehnyt.
Minun yksi ystävyyssuhde loppui, kun en vain voinut nähdä lasta. Ei muuten, mutta tiesin kuinka monta yötä taas olisin yhden tapaamisen jälkeen itkenyt ja valvonut. Tuntuu tosi typerältä, ja usein kaduttaakin, mutta oma vointi oli valmiiksikin niin vaikea, että tämän näin ainoana vaihtoehtona:(
Eli vaikka on jo yksi lapsi, niin toisen saamattomuus voi olla aivan käsittämättömän vaikea asia.
 
Tää on mun mielestä jotenkin viime aikoina lisääntynyt, että lapsettomuudesta kärsivät saavat käyttäytyä ihan miten sattuu, "koska heillä on niin kamalan vaikeaa". Itsekin yritettiin pari vuotta lasta ja myönnän, että usein menin vessaan itkemään, kun työpaikalla juhlittiin vauvauutisia, mutta en olis voinu kuvitellakaan, että olisin alkanut odottajaa haukkumaan.

Ihmiset tekee itsestään niin suuria marttyyreita, vaikka tosiasia on, että lapsia saa muillakin keinoin, ja jos ihan rehellisiä ollaan, elämässä on vielä paljon pahempiakin murheita. Ja tämän siis sanon itsekin lapsettomuuden kokeneena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kati:
Onhan se kova paikka kun ei itse saa mutta toinen saakin :/ mutta en silti ymmärrä käytöstä serkultasi :(

Olethan loukkaantumisestasi huolimatta ymmärtäväinen siinä vaiheessa kun serkkusi huomaa olleensa kohtuuton ja lähestyy anteksipyydellen teitä =)

Erittäin viisaasti kirjoitettu! :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:
Mies teki kaiken heti! Kuukauden päästä sperma tutkittiin uudelleen ja siittiöiden liikkuvuus oli parantunut huomattavasti ja 12 viikkoa sitten tein positiivisen raskaustestin!! Vihdoinkin!!
Sivuhuomio, kuukaudessa ei elämäntapamuutokset vaikuta spermaan yhtään mitenkään, koska ne siittiöt on syntyneet jo pari kuukautta aiemmin, niiden vanhojen huonojen elintapojen aikana. Senpä vuoksi sperman kontrollitestien välillä pidetäänkin se kolme kuukautta...

Ja onnea plussasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja määä:
Tää on mun mielestä jotenkin viime aikoina lisääntynyt, että lapsettomuudesta kärsivät saavat käyttäytyä ihan miten sattuu, "koska heillä on niin kamalan vaikeaa". Itsekin yritettiin pari vuotta lasta ja myönnän, että usein menin vessaan itkemään, kun työpaikalla juhlittiin vauvauutisia, mutta en olis voinu kuvitellakaan, että olisin alkanut odottajaa haukkumaan.

Ihmiset tekee itsestään niin suuria marttyyreita, vaikka tosiasia on, että lapsia saa muillakin keinoin, ja jos ihan rehellisiä ollaan, elämässä on vielä paljon pahempiakin murheita. Ja tämän siis sanon itsekin lapsettomuuden kokeneena.

näin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja määä:
Tää on mun mielestä jotenkin viime aikoina lisääntynyt, että lapsettomuudesta kärsivät saavat käyttäytyä ihan miten sattuu, "koska heillä on niin kamalan vaikeaa". Itsekin yritettiin pari vuotta lasta ja myönnän, että usein menin vessaan itkemään, kun työpaikalla juhlittiin vauvauutisia, mutta en olis voinu kuvitellakaan, että olisin alkanut odottajaa haukkumaan.

Ihmiset tekee itsestään niin suuria marttyyreita, vaikka tosiasia on, että lapsia saa muillakin keinoin, ja jos ihan rehellisiä ollaan, elämässä on vielä paljon pahempiakin murheita. Ja tämän siis sanon itsekin lapsettomuuden kokeneena.

peesi.
Jos perhenäiti valitata väsymystä, se on vaan jotain banaalia ja pitää pirystyä mutta lapsettomat saa käyttäytyä itsekkäästi ja sikamaisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä:
Alkuperäinen kirjoittaja harmaana:
Mies teki kaiken heti! Kuukauden päästä sperma tutkittiin uudelleen ja siittiöiden liikkuvuus oli parantunut huomattavasti ja 12 viikkoa sitten tein positiivisen raskaustestin!! Vihdoinkin!!
Sivuhuomio, kuukaudessa ei elämäntapamuutokset vaikuta spermaan yhtään mitenkään, koska ne siittiöt on syntyneet jo pari kuukautta aiemmin, niiden vanhojen huonojen elintapojen aikana. Senpä vuoksi sperman kontrollitestien välillä pidetäänkin se kolme kuukautta...

Ja onnea plussasta.

Juuri näin. Sperma "uusiutuu" kokonaan vain 3 kuukauden välein. eli mitään radikaalia ei VOI tapahtua yhdessä kuukaudessa. Siellä on silloin vasta ne 3 kk vanhat siittiöt odottamassa.
 

Yhteistyössä