sinkkuäidin muutos?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sinkkuäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sinkkuäiti

Vieras
Olen yh, sainpa tässä kuulla juuri ikäviä uutisia, en pysty kertomaan, liittyy
lapsen isään.
Tuli vaan ajatus että tässä mä oon, loppuelämän yksin.
Se on jättänyt meidät.
Ajatuksissa vain on.
Kannattaako mun olla yksin vai osaisko sitä hakea ja tutustua miehiin?
Mitä miehet ajattelee kun naisella on lapsi, kuinka suuri este se on?

Olisin halunnut olla lapsen isän kanssa, mutta minkäs teet.
Sillä on oma elämä.

Ja missä niitä miehiä sitten tapaa? Kun en käy missään ja lastenhoitoapua
en saa. Lapseni tosin ei ole ihan pieni enää.
 
No, ei ole kyllä kukaan tullut ovelle! Pelottaa nuo ihmissuhteet ja erityisesti miessuhteet.
Siinä on työmaata edessä, pelkään hylätyksi tulemista ja vaikka mitä.
Ja sitten vielä sekin miten poikani suhtautuu..
 
hei höpöhöpö, pää pystyyn! Täällä on jokaiselle meille joku! Tollaset rentut jotka ei halua juuri Sinun kaltaistasi naista jätät aivan omaan arvoonsa. Varmasti löydät jonkun paremman sinulle ja lapsellesi elämänne jakamaan.
Minä tapasin mieheni 2 vuotta sitten, lapseni oli tuolloin 3v. Me elämme yhtenä onnellinena perheenä ja kaikki on paremmin kuin koskaan olisin uskonut. Hymyile elämälle niin se varmasti hymyilee sinulle!!

Tsemppiä ja ihanaa syksyä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No, ei ole kyllä kukaan tullut ovelle! Pelottaa nuo ihmissuhteet ja erityisesti miessuhteet.
Siinä on työmaata edessä, pelkään hylätyksi tulemista ja vaikka mitä.
Ja sitten vielä sekin miten poikani suhtautuu..

Lapsi sopeutuu 110% varmasti kun antaa hänelle tarpeeksi aikaa eikä ehdoin tahdoin tuputa ketään ihmistä vaan antaa lapsen itse tutustua. Minun mieheni tapasi lapsen MUKA sattumalta paikallisessa mäkkärissä (oltiin sovittu että mies tulee sinne ja muka alkaa vaan juttelemaan) ja mies alkoi kertomaan miten kiva koira hänellä on ja koira tykkää niin ja niin paljon lapsista mutta voi voi kun hänellä ei ole lasta. Tuossa vaiheessa lapsi istui jo vyö kiinni autossa menossa katsomaan tätä koiraa :) Nyt me olemme perhe, minä lapsi, mies ja ihana koira <3
 
Kiitos sulle ylläoleva, kannustuksesta!! Uskoisin että vois löytyä joku hyvä mies.
Lapseni isässä on paljon hyvää, mutta aika tempun teki kun jätti pojan ilman isää...
En tiedä tarkkaan mitä hälle kuuluu, enkä haluakaan tietää.
Ainoa muistutus on elatustuki ja joku aika sitten tuli puhelu, jossa pahoitteli tilannetta..
Jotenkin tiedän että kivoja miehiä on jossain, jotka oikeasti välittävät(tai sitten ei).
 
miten ois suomi24. reffit ?? sillä tapasin omani. tee kuvallinen tai kuvaton hakemus. niin alkaa miehiä löytyä. mielellään kuvallinen. ei tule sitten reffeillä pettymyksiä jos mie ei pidä ulkonäöstäsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No, ei ole kyllä kukaan tullut ovelle! Pelottaa nuo ihmissuhteet ja erityisesti miessuhteet.
Siinä on työmaata edessä, pelkään hylätyksi tulemista ja vaikka mitä.
Ja sitten vielä sekin miten poikani suhtautuu..

Lapsi sopeutuu 110% varmasti kun antaa hänelle tarpeeksi aikaa eikä ehdoin tahdoin tuputa ketään ihmistä vaan antaa lapsen itse tutustua. Minun mieheni tapasi lapsen MUKA sattumalta paikallisessa mäkkärissä (oltiin sovittu että mies tulee sinne ja muka alkaa vaan juttelemaan) ja mies alkoi kertomaan miten kiva koira hänellä on ja koira tykkää niin ja niin paljon lapsista mutta voi voi kun hänellä ei ole lasta. Tuossa vaiheessa lapsi istui jo vyö kiinni autossa menossa katsomaan tätä koiraa :) Nyt me olemme perhe, minä lapsi, mies ja ihana koira <3

Hienosti tehty tuo!! Upea suunnitelma.
Mä oon poikkeuksellinen ihminen, en ole koskaan asunut miehen kanssa.
Mua ahdistaa kaikki menneisyyden haamut ja kaipa ne pitäs saada alta pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
Kunhan et katkeroidu tai masennu niin vaan taivas on rajana!

Kieltämättä olen vähän katkerakin... en saa tuota ihmistä pois mielestäni.
Kaikki oli toisin, aika hyvin meni vielä odotusaikana ja nyt ukko on painunut
maan alle.
Ja masennusta pukkaa.
Onneks on sisarukseni perhe olemassa, läheisenä.

En ole vielä ikäloppu, vaikka en niin nuorikaan kuin joskus, mutta
elämä menee hukkaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja esim::
miten ois suomi24. reffit ?? sillä tapasin omani. tee kuvallinen tai kuvaton hakemus. niin alkaa miehiä löytyä. mielellään kuvallinen. ei tule sitten reffeillä pettymyksiä jos mie ei pidä ulkonäöstäsi.

Olen käynyt joskus katsomassa kuvia, omaa kuvaa en kehtaa laittaa.
Voinhan laittaa ilmoituksen kun uskallaudun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ja hei muistappas tämä. Kaikille meille tulee tappioita elämässä mutta jos mies ei sinua halua niin se on HÄNEN menetys, ei sinun :)

Varmaan monelle tulee tappioita. Mun menneisyys osittain vaikuttanut tähän,
olin yhdessä vaiheessa ihan kipsissä meidän suhteessa.
Tiedän että olen hänen sydämessään, tietenkään hän ei puhu suoraan
näistä asioista enää.
Joskus kylä petyin häneen, käytös oli salailevaa aikoinaan.
 
Hei, kokemuksesta tiedän, jätin lapseni isän 10 vuotta sitten, pakon edessä. Olen suunnanut kaiken energiani lapseen, työhön ja lisäkoulutukseen, ota vain itsellesi aikalisä. Oikea ihminen tulee kohdallesi, vaikka ei tänään kaupankassalla, mutta ennemmin tai myöhemmin. Lapsi on ykkönen, käy rauhassa läpi erostanne tulevat tunnetilat ja työstä ne ensin alta pois. Selviät varmasti.
 
Niin, tässä on vaan se että en ole häntä päättänyt jättää, olen kiinni hänessä henkisesti ja
kun on lapsikin.
Mutta nyt on näin, ei voi mitään. Mun lapsuusjutut vaikuttaa taustalla että pelkään,
pelkään miehiä ja kaikkea mitä voi tapahtua. Menin joskus ihan paniikkiin kun seurustelimme,
pienestä asiasta kaikki leimahti päälle.
Mutta jos tapaisin sellaisen ymmärtäväisen ihmisen, voisin selvitä.
En siis ole aina paniikisssa, mutta jos tulee takaumia...
Tai sitten elän nunnana loppuelämän ja keskityn omaan ja sisarusten lapsiin.
 

Yhteistyössä