V
vain tätä pyydän
Vieras
Olin kaupassa pienen uhmaikäisen lapseni kanssa, joka on ("liiankin") reipas, utelias, omatoiminen, erittäin vahvatahtoinen jne. No tapahtui siis seuraavaa; lapsi työnsi pieniä kärryjään ja innostuttuaan lisäsi vauhtia ja esitteli ylpeänä että kato äiti liukuessaan pitkin käytävää. Vastasin, että varmaan kivaa, mutta kaupassa ei voi tehdä noin. Tähän sitten eräs täti-ihminen hyvin närkästyneenä vastasi, että onhan tässä tilaa kun on leveä käytävä (luulen, että katsoi minun olevan vain ja ainoastaan ilkeä ja nalkuttava äiti sillä myönnän olevani väsynyt ja ärtynytkin toisinaan...). Mutta joo, totta, sillä käytävällä olisi juuri silloin ollutkin tilaa ko. "tempulle", mutta selitäpä se niin pienelle, joka ei vielä ymmärrä miksi "jossain kohtaa ehkä voisi ja toisaalla ei".
No, nyt tietysti voisi kysyä että mitä sitten, älä välitä. No sitä sitten, että pitäkää PLIIS turpanne kiinni kun ette a) tunne/tiedä lastani b) minulla on jo tarpeeksi huono ja riittämätön olo ilman kommenttejannekin c) mitä se teille kuuluu? d) ette tiedä tilanteestamme mitään jne. Olen kokenut elämässäni sellaisen helvetin että ihme että olen edes hengissä eli olisiko liikaa vaadittu, että muut ihmiset olisivat vähän armeliaampia? Lapseni on minulle rakas ja minä hänelle, enkä ole huono äiti eli antaisitteko meidän olla ja minun huolehtia lapsestani omalla tavallani ja omilla resursseillani.
Niin ja vielä, en käytä mitään päihteitä, en ole lihava tmv. mistä minut voisi muka helposti tuomita eli yritän parhaani mukaan huolehtia lapsestani ja itsestäni (olen älykäs ja järkevä ihminen joka tietää mitä terveelliseen elämään ja hyvään kasvuun ja kehitykseen kuuluu). Huonoksi onnekseni vain olen kasvanut henkisesti väkivaltaisessa ympäristössä ja ajauduin parisuhteeseen narsistin kanssa. Nyt yritän vihdoin toipua tuosta kaikesta, joten antakaa meidän olla. Miettikää ihmiset oikeasti seuraavan kerran ennenkuin tuomitsette toisianne!!!! Toisaalta sehän kertoo vain omasta typeryydestänne mutta silti se voi joskus jopa melkein ns. katkaista kamelin selän joten PLIIS antakaa olla...
No, nyt tietysti voisi kysyä että mitä sitten, älä välitä. No sitä sitten, että pitäkää PLIIS turpanne kiinni kun ette a) tunne/tiedä lastani b) minulla on jo tarpeeksi huono ja riittämätön olo ilman kommenttejannekin c) mitä se teille kuuluu? d) ette tiedä tilanteestamme mitään jne. Olen kokenut elämässäni sellaisen helvetin että ihme että olen edes hengissä eli olisiko liikaa vaadittu, että muut ihmiset olisivat vähän armeliaampia? Lapseni on minulle rakas ja minä hänelle, enkä ole huono äiti eli antaisitteko meidän olla ja minun huolehtia lapsestani omalla tavallani ja omilla resursseillani.
Niin ja vielä, en käytä mitään päihteitä, en ole lihava tmv. mistä minut voisi muka helposti tuomita eli yritän parhaani mukaan huolehtia lapsestani ja itsestäni (olen älykäs ja järkevä ihminen joka tietää mitä terveelliseen elämään ja hyvään kasvuun ja kehitykseen kuuluu). Huonoksi onnekseni vain olen kasvanut henkisesti väkivaltaisessa ympäristössä ja ajauduin parisuhteeseen narsistin kanssa. Nyt yritän vihdoin toipua tuosta kaikesta, joten antakaa meidän olla. Miettikää ihmiset oikeasti seuraavan kerran ennenkuin tuomitsette toisianne!!!! Toisaalta sehän kertoo vain omasta typeryydestänne mutta silti se voi joskus jopa melkein ns. katkaista kamelin selän joten PLIIS antakaa olla...
