Sitoutumiskammoinen exä satuttaa yhä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja BrokenHearted~
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

BrokenHearted~

Vieras
Tiedän, että exäni lukee myös tätä palstaa, mutta haluan kirjoittaa tästä koska tämä asia satuttaa minua kovin. (Ja sinäkin tiedät sen.)

Olen tuntenut exäni 8 vuotta, josta 4 vuotta olimme suhteessa. Erosimme kahdesti, ensimmäisellä kerralla exäni jätti minut koska häntä ahdisti asua yhdessä. Toisella kerralla erosimme koska masennuin eikä hän jaksanut olla tukenani, päätös oli yhteinen.
Tästä huolimatta jäimme toisiimme riippumaan ja roikkumaan, tiedetään, hyvin epätervettä. Meillä oli ikäänkuin "parisuhde", kävimme yhdessä ulkona, vietimme aikaa ja harrastimme seksiä. Erona oli ettemme "seurustelleet" virallisella termillä, ja että päivän päätyttyä tiet erosivat omiin koteihimme.

Monesti asia repi minuakin rikki, huusin miksemme voi seurustella kun kerta elämämme oli seurustelunomaista. Exä sanoi useitakin syitä, monet olivat käytännön ongelmia ja jotkut viittasivat menneisyyteen joka oli liian ongelmallinen. Silti mm. sukuloimme yhdessä, monet ulkopuoliset luulivat meidän olevan pari koska liikuimme jatkuvasti yhdessä.

Lopulta neljän vuoden "avosuhteen" jälkeen päätin repäistä ja menin harrastamaan seksiä toisen miehen kanssa. Tähän mennessä olimme edelleen olleet toisillemme uskollisia. Siihen päättyi tämä epäterve suhteemme, ja aloin hakeutua uuteen seuraan sekä exä alkoi katsella itselleen uutta naista. Olin tapaillut aiemminkin muita miehiä, ja jokaisen (epäonnistuneen) tapailun aikana exäni itki sitä, miten olen hänen elämänsä nainen ja miten hän haluaisi yrittää uudelleen kanssani. Kun tilaisuus hänelle suotiin, hän ei siihen tarttunutkaan.

Nyt hän on löytänyt uuden naisen ja aloittaa tämän kanssa suhdetta. Samanaikaisesti kuitenkin käymme myrskyisästi läpi minun katkeruuttani ja vihaani häntä kohtaan, koska exäni kertoi että hän on ollut sitoutumiskammoinen eikä tämän vuoksi ole halunnut seurustella kanssani vaikka monet asiat muuten hänelle kelpasivatkin ja on hakenut tähän ammattiapua.
Minua asia suoraan sanottuna v*tuttaa, varsinkin kun monet muutkin exän sanomisista ovat muuttuneet puolen vuoden sisällä. 8 vuotta hän vakuutti minulle ettei halua lapsia, mutta nyt kun uusi kumppaniehdokas näyttäisi haluavan lapsia joskus niin jopas jotakin, jopa lasten hankinta on hänelle mahdollista omien sanojensa mukaan. Sen lisäksi ihmettelen, että sitoutumiskammoinen mies alkaa tapailemaan uutta naista vaikkei ole saanut edes edellisiä ongelmiaan käsiteltyä.

Olen todella vihainen, pettynyt, aggressiivinen ja loukattu. Exäni haluaa minun pysyvän edelleen ystävänään, mutta itse en usko siihen kykeneväni. Ja uusi kumppaniehdokas ei tietenkään tiedä menneisyydestämme kaikkea, kuten sitä että seksi oli kuulunut siihen vielä muutamia kuukausia takaperin.
En usko että ystävyydellämme on tulevaisuutta, koska tällainen "sitoutumiskammoinen" paskanjauhanta on kuluttanut kaikilta liian monta vuotta. Olen varma, että exältäni puuttuu ainoastaan henkinen selkäranka todeta, että olin hänelle väärä nainen. Silti hän halusi pitää minusta kiinni kaikki nämä vuodet, muttei halunnut seurustella kanssani. Ja silti hän haluaisi säilyttää minut nyt ystävänään, vaikka on uusi kumppaniehdokas jo katseltuna.

Tiedän, että omassa itsetunnossani oli myös parantamisen varaa, koska kovin monikaan ei olisi suostunut tällaiseen.

Onko kukaan jäänyt roikkumaan tällaiseen epäterveeseen suhteeseen, ja miten olette siitä päässeet eteenpäin? Varmasti suurin syy jäädä "ystäväksi" exän kanssa on ollut se, ettei minulla ole perhettä eikä muutakaan taustajoukkoa. Henkisesti olemme samalla tasolla, ymmärrämme toisiamme ja ystävyyteen olisi kaikki eväät mutta olemme ryssineet sen harrastamalla seksiä keskenämme erojen jälkeen ja eläneet kuin pariskunta.
Miksi hänelle oli niin vaikeaa tunnustaa että "seurustellaan"? Ja miksi se seurustelun aloittaminen on nyt hänelle niin helppoa, uuden kumppanin kanssa?
 
Minä olen ollut juuri tuollaisessa tilanteessa kuin sinä. Siitä on aikaa jo yli 15 vuotta. Minä tutustuin nykyiseen aviomieheeni sen repivän ex-suhteeni loputtoman eipäs-juupas-pallottelun (jota kesti pari vuotta) lopppumetreillä ja vain yksinkertaisesti "valitsin tämän nykyiseni" ja katkaisin välit exääni vihdoin ja viimein. Onneksi muutin nykyisen mieheni työn vuoksi ulkomaille pian. Sieltä palattuamme muutimme toiseen kaupunkiin, enkä kuullut exästä kuin vasta kaksi vuotta sitten, joilloin hän otti minuun yhteyttä luokkakokousjärjestäjän ominaisuudessa. Ja heti tuli tunne, että hän taas yrittää jotain... no sitä samaa jauhantaa taas ja kuinka hän on minua ajatellut kaikki nämä vuodet jne. En mennyt luokkakokoukseen.

Päästä irti, todella. Anna tuon miehen mennä. Lupaan sinulle, ettet muutaman vuoden kuluttua taaksepäin katsoessasi voi ymmärtää, mikä ihme piti sinua tuon miehen pauloissa. Been there, done that. Tiedän ilmeisesti aika tarkkaan, mitä käyt läpi juuri nyt. Riuhtaise itsesi vapaaksi, ÄLÄKÄ katso taaksesi. Sinä tapaat jonkun itsellesi sopivamman ja sitten ymmärrät. Olen itse erittäin onnellisessa suhteessa ja nyt tajuan, mitä onni on.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Aloita uusi vuosi ihan symbolisesti uudistuksella, irtiotto entisestä!
 
Pahoillani, mutta ymmärän miksi exä ei halunut sitoutua sinun kanssasi. Monet miehet keksivät selityksiä kun kokevat ettei tapailtu henkilö ole se oikea, mutta haluavat olla jonkun kanssa. Sinä olit se "joku". ihan kiva, mutta et niin kiva kenen kanssa lapsia tehdään ja naimisiin mennään.
Uusi kumppani tuntuu miehestä sopivalta koska hän on rakastunut siihen.
 
Sitoutumiskammoinen eksä satuttaa sinua yhä - koska annat hänen satuttaa!

Toisen pään sisäinen järjestely olisi kivaa. Toisten asiat olisi niin paljon helpompi saada kuntoon jotta ne vastaisivat omaa todellisuuttani.

Päästä irti. Aloita sillä, että poistat numeron puhelimestasi. Älä vastaa puheluihin, tai yhteydenottoihin. Se tekee sinullekin hyvää, vaikka tuntuu ilkeältä sydämessä asti. Sinä olet rakastanut, jossain vaiheessa se vaan meni vikaan ja kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Mahdoton, onneton rakkaussuhde on aina luotettavampi kuin onnellinen. Onneton rakkaussuhde tarjoaa sen mitä lupaa: sydänsurua, tuskaa, ikävää sieluun. Onnellisuus voidaan viedä pois, ja se on pelottavaa.
 
Ihan samaa mieltä kuin muutkin. Olit se "kunhan on edes joku ihan kiva" tyttö. Mies sai rusinat pullasta: seksiä, ehkä rakkautta, vapauden etsiä "sitä parempaa"... Ja sinä sait särkyneen sydämen. Näitä miehiä on paljon. Itsekäs paskiainen, joka ei osannut olla yksin, muttei yhdessäkään, koska ei välittänyt tarpeeksi. Ja nyt olisi niin mukava olla ystävä, koska on "uusi onni". Ja koska jos uusi onni ei kestä, niin sitten sä oot siellä odottamassa. Varavaimona, jota voi höylätä kunnes taas löytää paremman.

Itsesi vuoksi älä suostu ystävyyteen. Äläkä suostu yhteydenpitoon. Sun pitää nyt hoitaa itsesi irti hänestä henkisesti. Ja kuten edellä sanottiinkin, muutaman vuoden päästä ihmettelet, että mitä ikinä koko jätkässä edes näit.

Olihan mieheltä kuitenkin reilu teko se, ettei alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa, josta ei oikeasti välittänyt. Kaikessa kieroutunuudessaan. Se on lopulta sinullekin helpompi, vaikkei nyt siltä tunnukaan.
 
Älä masennu, vaan tee kuten edellisetkin sanoivat; poista numero puhelimesta, älä pidä yhteyttä, älä seuraa hänen tekemisiään. Poissa silmistä, poissa mielestä toimii yllättävän hyvin. Se on vain hyväksi itsellesi, anna miehen olla ja tehdä mitä haluaa. Tee jotain muutoksia elämääsi, muuta tai hae jonnekin uuteen kouluun tai jotain ihan mitä vaan, missä on uudet ympyrät ja uudet ihmiset. Pääset yli tuosta, mutta ennen kaikkea on oltava itsekin aktiivinen.

Teillä on ollut hyvin pitkä suhde, siis 4 vuotta seurustelitte ja 4 vuotta olitte avosuhteessa. Hmm.. Jotain tuossa on kyllä ollut, ei kukaan ole noin kauan yhdessä jos ei ole jotain tunteita. Mies on varmaankin menettänyt kunnioituksensa sinuun, koska suostuit niin vähään "avosuhteessa". Suhde olisi kannattanut lopettaa jo paljon aikaisemmin, eikä "pettämisen" kautta. Joskus on oltava tiukka ja asetettava rajat. Mutta vielä ei ole myöhäistä. Sano miehelle suoraan ettet pysty olemaan ystävä koska se sattuu liian paljon. Sano, ettet pysty pitämään enää häneen yhteyttä. Että se on nyt tässä. Ja tarkoita sitä, ja lähde pois.
 
Älä suostu mihinkään "ystävänä" olemiseen. Se tarkoittaisi käytännössä, että hän saisi virallisesti paneskella muita ja sinä olisit "ystävänä" varalla joka hetki, jos ei sattuisikaan olemaan sopivaa muuta panopuuta käsillä. Äklä suostu enää mihinkään tällaiseen!

Poikki vaan ja katkaise yhteydet. Unohdat tyypin ja alat elää omaa elämääsi. Saattaa mennä puoli vuotta ennenkuin olet kuivilla, jopa vuosi noin pitkän suhteen jälkeen. Älä odota, että heti irtaudut henkisestikään. Mutta taistele itsesi vapaaksi, se kannattaa!
 
"Satuttavat, jos annat heidän satuttaa."

= ap on itse vastuussa omista päätöksistään ja on turha yrittää täällä vingata muiden päätöksistä.

"En sano mitään mieleipidettä asiasta, koska en kuitenkaan tiedä kaikkea asiaan vaikuttavaa."

= ap jatkakoon omaa elämäänsä ottamatta kantaa muiden elämään ... kun ei kuitenkaan tiedä kaikkea asioista.

"Ei koskaan kahta päällekkäin, peräkkäin jos on tullakseen".

= ap etsiköön itselleen oman kumppanin ja lopettaa sen ruikittamisen täällä elleissä exänsä perään.

Hyvää uutta vuotta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja elämän viisauksia;10360829:
"Satuttavat, jos annat heidän satuttaa."

= ap on itse vastuussa omista päätöksistään ja on turha yrittää täällä vingata muiden päätöksistä.

"En sano mitään mieleipidettä asiasta, koska en kuitenkaan tiedä kaikkea asiaan vaikuttavaa."

= ap jatkakoon omaa elämäänsä ottamatta kantaa muiden elämään ... kun ei kuitenkaan tiedä kaikkea asioista.

"Ei koskaan kahta päällekkäin, peräkkäin jos on tullakseen".

= ap etsiköön itselleen oman kumppanin ja lopettaa sen ruikittamisen täällä elleissä exänsä perään.

Hyvää uutta vuotta!


ps. siis lopettaa sekä ruikuttamisen että ruikkimisen ... :D
 
Hmm, tuon tyyppiset viisaudet ovat aina ihmetyttäneet sivuunkirjoittanutta. Siis pitääkö pääsääntöisesti varautua siihen, että parhaat kaverit ja rakastetutkin etsivät vain tilaisuutta loukata ja satuttaa. Onpa surkeaa!

Kirjoittamastasi asiasta tiukkaa omakohtaista kokemusta. Veivausta täälläkin jatkunut 9 vuotta. Kas kun monet miehet ovat varsinaisia vuorovetten prinssejä. Kun tulee ongelmia rakkaussuhteessa hivuttaudutaan exän kylkeen ja siitä sitten ehkä edellisen exän ja ping-pong ping-pong kunnes aina vihdoin heille löytyy se elämän nainen.

Voimmehan toki ajatella kiinalaisittain, että jos sinulla on lintu kädessäsi päästä se vapaaksi. Jos se palaa luoksesi se on sinun. Ellei se ei milloinkaan sinun ollutkaan. Jep jep, mutta nämä mukavuutta rakastavat varpuset kyllä palaavat yhä uudestaan, jos annamme sen tapahtua. Eli tässä itse kunkin on aika sulkea ikkuna - lopullisesti.
 
Minä jätin tuollaisen 20 vuotta sitten. Exäni on sitoutumiskammoinen edelleen. Nykyisensä kanssa, sitä edellisen kanssa, sitä edellisen kanssa, minun kanssani. Tapasin kerran hänen suulaan äitinsä ostoskeskuksessa ja hän kertoi, miten se K. vain etsii edelleen. Lapsiakin oli jo siunaantunut, mutta sitä oikeaa vain etsittiin, eikä kukaan oikein tahtonut kelvata.
 

Similar threads

V
Viestiä
6
Luettu
2K
K
T
Viestiä
23
Luettu
2K
N
E
Viestiä
1
Luettu
363
G

Yhteistyössä