Suhteen alkuvaiheessa oli puhetta... myöhemmin mies perui puheensa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Tsirp"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minusta kyllä mies on tässä tapauksessa lapsellinen. Ensin oltiin sovittu että hankitaan koira, ja yhtäkkiä "Emmää haluukkaa". Siis mit vit??! Ei noin voi tehdä!

Mitä syitä mies sitten on keksinyt? Millä tavalla vaikka joku puudeli voi hankaloittaa hänen elämää??

Hän ei halua mitään hössöttäjää sinne pyörimään jaloissa.
Ei jaksa viedä lenkille ( ei tarvitsisikaan)
ja haluaa matkustella (ei koskaan matkustella)
 
alkaisin jankata..kyl se siitä varmaan vielä muuttais mieltänsä:D voihan siitä keskustella? vai onko se vaan tökstöks "ei tule koiraa!"

Jankkaaminen ei toimi lapsilla eikä puolisolla. Vaihtokauppa voisi toimia jos on joku asia jonka ap on kieltänyt mieheltään. Tai sitten vain tuoda asian hyviä puolia esiin aina silloin tällöin luonnollisissa yhteyksissä.

Voi kokeilla salakavalampaa ja pitkäjänteistä taktiikkaa. Eli katselemalla koiraohjelmia ja koirien kuvia välillä huokaillen haaveksivasti ja lukien koirakirjoja. Mennä kavereiden mukaan koiraharrastuksiin jos kavereilla on koiria yms. :D
 
[QUOTE="Tsirp";25259463]Hän ei halua mitään hössöttäjää sinne pyörimään jaloissa.
Ei jaksa viedä lenkille ( ei tarvitsisikaan)
ja haluaa matkustella (ei koskaan matkustella)[/QUOTE]

Miten ois pari ulkokoiraa tarhassa? Ei taatusti hössötä jaloissa.
 
[QUOTE="Tsirp";25259463]Hän ei halua mitään hössöttäjää sinne pyörimään jaloissa.
Ei jaksa viedä lenkille ( ei tarvitsisikaan)
ja haluaa matkustella (ei koskaan matkustella)[/QUOTE]

No ette hanki sitte mitään hössöttäjää! Voi luoja, miten tollasesta pikkujutusta saa aikaseks tommosen ongelman?

Itte olen henkeen ja vereen koiraihminen, joten tällä hetkellä miehesi kuvottaa minua, sori :D Hän vaikuttaa (tän ketjun perusteella) todella itsekkäältä ja lapselliselta.
 
Meillä puhuttiin ja sovittiin suhteen alussa ja ennen naimsiiinmenoa et halutaan monta lasta. Kun naimisiin mentiin ja lasten saaminen ei ollutkaan helppoa, mies meinasi alkaa luistaa, yksi kuulemma riittää.
Silloin suutuin, mulle tuo oli kynnyskysymys, en ikinä olis menny naimisiin jos mies olisi noin sanonut ennen avioliittoa (meillä oli se yksi jo ennen naimisiinmenoa, eli ei lapsi-arki tms yllättäny).

No nyt meillä on useampi lapsi mutta suurperhehaaveet olen saanut unohtaa, mies ei enempää halua. Vaikka miten oli puhuttu aiemmin isosta perheestä.

On hyvä isä ja ihana mies, joten olen tyytyväinen ja onnellinen nykyiseen elämäntilanteeseen, enkä aio katkeroitua vaikken sitä suurperhettä saanutkaan. Sain ihanan perheen kuitenkin:)

Eli ap, jospa alkaisit ajatella ettet saanut ihan sitä mitä aikoinaan sovitte mut aika ihanan elämän kuitenkin vaikka koiratta jäisitkin? Ja ei musta ihan ole verrattavia lapset ja koirat mut noin niinkun näkökulmaa tuomaan tuo oma kokemus;)
 
[QUOTE="vieras";25259602]Meillä puhuttiin ja sovittiin suhteen alussa ja ennen naimsiiinmenoa et halutaan monta lasta. Kun naimisiin mentiin ja lasten saaminen ei ollutkaan helppoa, mies meinasi alkaa luistaa, yksi kuulemma riittää.
Silloin suutuin, mulle tuo oli kynnyskysymys, en ikinä olis menny naimisiin jos mies olisi noin sanonut ennen avioliittoa (meillä oli se yksi jo ennen naimisiinmenoa, eli ei lapsi-arki tms yllättäny).

No nyt meillä on useampi lapsi mutta suurperhehaaveet olen saanut unohtaa, mies ei enempää halua. Vaikka miten oli puhuttu aiemmin isosta perheestä.

On hyvä isä ja ihana mies, joten olen tyytyväinen ja onnellinen nykyiseen elämäntilanteeseen, enkä aio katkeroitua vaikken sitä suurperhettä saanutkaan. Sain ihanan perheen kuitenkin:)

Eli ap, jospa alkaisit ajatella ettet saanut ihan sitä mitä aikoinaan sovitte mut aika ihanan elämän kuitenkin vaikka koiratta jäisitkin? Ja ei musta ihan ole verrattavia lapset ja koirat mut noin niinkun näkökulmaa tuomaan tuo oma kokemus;)[/QUOTE]

Teillä on useampi lapsi muttet saanut suurperhettä? Kuinka valtavan lapsikatraan sitten halusit? Nykymittapuun mukaan yli 3 lasta on jo paljon.
 
[QUOTE="vieras";25259654]Teillä on useampi lapsi muttet saanut suurperhettä? Kuinka valtavan lapsikatraan sitten halusit? Nykymittapuun mukaan yli 3 lasta on jo paljon.[/QUOTE]

Mulle suurperhe olisi ollut 5-6 lasta, ehkä enemmänkin. Kolme lasta on musta normaali perhekoko, neljä lasta samoin. Kaksi taas on aika vähän. Nämä asiat oli selviä miehellekin, joku muu kokee eri tavalla.
 
Ottakaa sika. Se on yhtä fiksu ja kiva kuin koira ja sen voi sitten teurastaa ja syösä ku ei jaksa pitää enää. Lisäksi sika on kasvissyöjä, joten sen ruokinta tulee halvemmaksi. Niitä saa minipossujakin nykyään. Ikävää, ettei halua koiraa. Älkää missään nimessä ainakaan ottako "ulkokoiraa". Koira on seurallinen eläin. Ei ole lapsillekaan kiva kuunnella kun koira haukkuu pakkasessa yksinään ja sääliä sitä...
 
Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en ymmärrä sinua.
Olen itsekin koiraihminen joten sinänsä ymmärrä koiran kaipuusi, mutta kuten joku jo totesikin niin onhan sulla elämässä muuten asiat kohdallaan ja sait mitä halusit, hyvä mies, talo maalta ja lapset. Joskus joistain toiveista joutuu luopumaan, ajattele jos se olisikin ollut lapset? Kaikkihan ei aina mene niinkuin suunnittelee ja valitettavastihan kaikkea ei voi aina saada.

Minusta ei ole hyvä ratkaisu että pakottaisit tai painostaisit miehen koiran hankintaan, olisitko onnellinen jos mies joutuisi vasten tahtoaan suostumaan? Kyllä kai toivot että halu koiran hankkimiseen tulisi ihan häneltä itseltäänkin. Eikä sitä koskaan tiedä vaikka hän muuttaisi oikeasti mieltään, tosin jos vänkäät ja ruinaat niin se saattaa vaan pahentaa asiaa ja miestä ärsyttää kahta kauheammin. Ymmärrän että haluat koiran nyt mutta ajatteleppa sitten kun lapset on isoja/muuttaneet kotoa niin mieshän voi suhtautua tyhjenevään kotiin vähän erilailla ja alkaakin haaveilla koirasta :)
 
Meillä vähän samaa, tai sinnepäin.. Minulla oli kolme lasta ja kaksi koiraa kun alettiin olemaan yhdessä miehen kanssa, olin luvannut lapsille että kun vanhasta koirasta aika jättää, teetämme nuoremmalla pennut ja jätämme itselle yhden. No tämäpä ei käykkään miehelle :( ja lapset itkeneet aikalailla. No toisaalta meillä on kumminkin vielä yksi koira.
Viime viikolla aloin puhumaan, että pitäisi sitten varmaan leikkauttaa tuo koira, kun ei pentujakaan teetetä (mitä mies on jo monesti ehdottanut) nyt sitten sitä mieltä ettei leikata että teetetään pennut sitten kun nuorin on isompi ja myydään kaikki pois.. Siitä lapsilla vasta riemu reipeis.. not
 
no on sulla murheet, kun ei yhtä rakkia saa. ehkä miehes ei tykkääkää piskeistä, ihmekö tuo, kauheeta kuolaavia kirppukasoja. niin ja niiden turvassa on enemmän bakteereja kuin vessanpöntössä! hyi saatana!
 
Meillä jos mies sais päättää niin täällä olis varmaan 10 koiraa. Tällä hetkellä löytyy vain 3, mutta lisää pitäis saada vaikka ymmärtää ettei aika riitä niiden kanssa touhuamiseen.
 
herrajjestas ap! "mutku mä haluuuuun sen koiran, haluuuun byyääähh!!!!" mitä hiton sopimuksia te oikein teette elämästänne suhteen alussa? eikö elämä anna sen mitä eteen sattuu kulloinkin tulemaan, teettekö te oikeesti jotain viisi- ja kymmenvuotissuunnitelmia mitä kaikkea tehdään, hankitaan ja koetaan? tilinpäätökset joka vuoden lopussa ja tavoitteet ensi vuodelle? ootte te ihme sakkia... :headwall:
 
Niin typerää kuin tämä minun henkilökohtainen kiukuttelu onkin niin harmistus on valtava ja tämä tuntuu niin kamalan suurelta asialta.
Ehkä ihmiset jotka eivät ole niin suuresti koiraihmisiä eivät voi tätä ymmärtää, mutta minulta on nyt vedetty matto jalkojen alta todella ikävästi :(
 
[QUOTE="vieras";25265079]kaatuuko elämä siihen että ei ole koiraa.. no huh huh... enpä paljon itkisi yhden rakin perään jos kaikki muu on ok.[/QUOTE]

En odottanutkaan ymmärrystä ihmisiltä, jotka eivät tiedä miltä koiran omistaminen tuntuu.
 

Yhteistyössä