Sukupuolineutraali kasvatus

[Tyttö tai poika]

Vaaleanpunainen on tyttöjen väri ja vaaleansininen on poikien väri.

 

[kunhan kasvatan]

En varsinaisesti ole koskaan pitänyt kasvatusmetodejani millään lailla sukupuolineutraalina: ostan tytölleni vaatteita mustana,pinkkinä,vihreenä,sinisenä,ym jos vaate sattuu miellyttämään. Leluja on autoista nukkeihin ja rakennuspalikoihin. Kehun lastani oli hän pirteän iloinen tai tai rohkea ja reipas. Kerro, että siellä se isi imuroi/tekee autoremonttia tai että äiti tasottaa seiniä tai tiskaa. Mielestäni aivan luonnollista enkä ole siis pitänyt sitä mitenkään erikoisena sukupuolineutraaliutena.

Minun mielestäni on liian pitkälle vietyä, ettei voi sanoa, että katsos tuolla setä korjaa aitaa vaan että ihminen korjaa. Kyllähän pienikin lapsi näkee että se on setä. Saahan sitä sanoa,että isi imuroi, silloinhan lapsi huomaa, että on normaalia,että isikin tekee kotitöitä ja äiti muita töitä.

Kuten tuossa yllä sanottiin, vaaleanpunainen on tyttöjen väri ja vaaleansininen poikien, niin valtaosahan asian niin ajattelee. Ja lienee jossain määrin jopa hyväkin (eihän pienistä vauvoista näe kumpaasukupuolta ne ovat) että on edes jonkin lainen tunniste vaatteiden perusteella kumpi on kyseessä. Ja suotakoon se heille jotka haluaa pukea lapsen pinkkiin tai vaaleansiniseen.

 

[No mutta?]

Miksi on hyvä, että pienestä vauvasta tietää heti, kumpaa sukupuolta hän edustaa - jotta voisi aloittaa hänen kohtelemisensa "sukupuolensa mukaisesti" jo siinä vaiheessa? Eihän sillä oikeasti ole mitään merkitystä, onko vauvalla jalkovälissään pieni uloke vai ei. Näistä kommenteista mielestäni juurikin paistaa läpi se, että ihmiset todellakin suhtatuvat eri tavalla poikiin ja tyttöihin, monet varmasti tiedostomattaan. Juuri sitä ainakin minä haluan karsia minimiin, nimenomaan sukupuolineutraalilla kasvatuksella.

 

[miks ei??]

Miks hemmetissä ei sais tietää kumpaa sukupuolta vauva on??

Se nyt vaan yksinkertaisesti on niin että toiset on tyttöjä ja toiset poikia, miks pitää väkisin tehdä "kolmas" sukupuoli ?

 

[kunhan kasvatan]

Miksi on hyvä, että pienestä vauvasta tietää heti, kumpaa sukupuolta hän edustaa - jotta voisi aloittaa hänen kohtelemisensa "sukupuolensa mukaisesti" jo siinä vaiheessa? Eihän sillä oikeasti ole mitään merkitystä, onko vauvalla jalkovälissään pieni uloke vai ei. Näistä kommenteista mielestäni juurikin paistaa läpi se, että ihmiset todellakin suhtatuvat eri tavalla poikiin ja tyttöihin, monet varmasti tiedostomattaan. Juuri sitä ainakin minä haluan karsia minimiin, nimenomaan sukupuolineutraalilla kasvatuksella.

Jos joku tahtoo pukea pojat siniseen ja tytöt pinkkiin niin eihän se tarkoita, että pitäisi alkaa kohtelemaan sukupuolen mukaisesti? Kuten sanoin se on jossain määrin hyvä: poika saa olla pojan näköinen ja tyttö tytön ken niin haluaa ja ken haluaa toistenkin sen näkevän. Itse en sitä käsitä, että (kuten osa haluaa) karsitaan KAIKKI omaan sukupuoleen viittaava pois. Ite olen huomannu, että pukipa tyttöni päälle mitä tahansa niin viimeistään siinä vaiheessa kun toiset tajuaa että kysessä on tyttö niin tyttönä he sitä kohtelevat. Tai jos näyttää pojalta, eikä erhettä korjaa niin jopa on poikamainen kohtelu.

Itse en tosiaan ole hirveän fanaattinen tuon kasvatuksen suhteen vaikka sitä jossain määrin näköjään noudatankin.

 

[kunhan kasvatan]

sen verran vielä, että itse en todellakaan pyri pukemisella ns. huijaamaan muita kohtelemaan tyttöäni kuten poikia vaan toivon että se tapahtuisi muutenkin. Mielestäni tytön saa pukea vaikka prinsessaksi ja iskeä vasaran kouraan ja sanoa että lähdetäämpä majan rakennus hommiin!

 

[Voi jösses on vaikea saada ajatusta perille]

Ite olen huomannu, että pukipa tyttöni päälle mitä tahansa niin viimeistään siinä vaiheessa kun toiset tajuaa että kysessä on tyttö niin tyttönä he sitä kohtelevat. Tai jos näyttää pojalta, eikä erhettä korjaa niin jopa on poikamainen kohtelu.

Tavoitteena tässä onkin se, että ei olisi mitään tyttö-kohtelua ja poika-kohtelua, vaan lapsi-kohtelua. Miksi tyttöjä ja poikia tulisi kohdella eri tavalla?

 

[Cuzco]

Minusta termi "sukupuolineutraali kasvatus" tarkoittaa pääsääntöisesti ihan tavallista kasvatusta, johon pitäisi pyrkiä. Jos sukupuolineutraliudella lähdetään kasvattamaan SUKUPUOLETTOMIA ihmisiä, niin sitten mennään liiallisuuksiin. Miksi siis tytöllä ja pojalla pitäisi olla täsmälleen samanlaiset hiusten leikkaukset eikä ikinä saisi pukea tyttärelleen mitään tyttömäistä eikä pojalle mitään veikeän poikamaista? Eihän sellaisella ole mitään merkitystä, eikä se ole millään lailla oleellista!!!

Oleellista on se, että lapset kasvatetaan yhdenvertaisesti parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan selviytymään elämästä. Jokaisen pojan tulisi osata myös kotitaloustöitä ja ompelua, jotta osaa kiinnittää irroneet paidannapit jne. Ihan yhtä lailla tytön tulisi osata paikata polkupyörän kumia tai porata tauluja varten seinään ruuvit.

Vielä oleellisempaa on se, että lapset oppivat vanhemmiltaan sellaiset käytöstaidot, joilla pärjää mies- ja naisporukassa sekä ennen kaikkea ihan oman itsensä kanssa. Tuskinpa kukaan tarkoituksella haluaa kasvattaa lapsestaan narsistin kaltaista ihmistä, joka ei ajattele mitään muuta kuin itseään.

Minusta siis tärkeintä tässä asiassa on se, mikä vähiten näkyy: oletko empaattinen, välittävä, otatko toiset huomioon, osaatko toimia ryhmässä, oletko saanut kodista sellaiset eväät, että pysyt tarhassa leikkimään lasten kanssa, pärjäät koulussa, osaat pitää itsestäsi huolta, osaat arvostaa itseäsi niin paljon, että pystyt kieltäytymään päihteistä, pidät itsestäsi, itsetunto on vahva, kykenet antamaan rakkautta ja kykenet vastaanottamaan rakkautta, olet ylpeä naisellisuudestasi/miehekkyydestäsi jne.

On myös tärkeää, että osaa kummallekin sukupuolelle kuuluvia taitoja, joita siis perinteisesti on pidetty ns. miesten tai naisten töinä. Toisaalta voin kyllä heti suoraan sanoa, että tämäkin on kiva teoria, sillä en vieläkään osaa esim. vaihtaa autooni renkaita, vaan vaihdatan ne rengasliikkeessä kahdesti vuodessa (olen tällä hetkellä YH), sillä huonot käsivoimat + inho autoja kohtaan tarkoittavat sitä, että tuskinpa myöhemminkään aion opetella kyseistä taitoa (tosin olisi kauhean kiva, jos poika ja tytär sen taidon oppisivat ja vaihtaisivat jatkossa minunkin renkaani... heh heh).

Miksi tästä sukupuolineutraaliudesta nostetaan niin kauhea haloo? Jos ajattelee järkevästi, niin tietenkin lapsesta kannattaa kasvattaa sellainen, joka pärjää aikuisena omillaan ja tulee toimeen yhtä lailla sinkkuna kuin parisuhteessa elävänäkin. Pahimmassa tapauksessa sukupuolineutraalius tarkoittaa sitä, että ei löydä paikkaansa sen paremmin oman sukupuolen edustajien kuin vastakkaista sukupuolta edustavien kanssa!!!

 

[emmuli71]

poika haluaa lukea putkimieheksi

Lukea putkimieheksi? Lukea? Ai että sain hyvät naurut.

Naura myös sitten kun tarviit putkimiestä ja se esittää sulle laskun))

 

[maalaisjärki kunniaan]

Minä en tarvitse mitään sukupuolineutralia ajatusmaailmaa kasvattaakseni lapsistani tasapainoiset ihmiset, jotka osaavat tehdä erilaisia asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Mun tyttöni on aina puettu tytöiksi. Kaikki ovat hyvin sosiaalisia, osaavat tehdä hommia isän ja äidin kanssa. Osaavat leikkiä molempaa sukupuolta olevan lapsen kanssa. Eli vaaleanpunaiset mekot ja saparoletit eivät ole tuhonneet ainakaan minun tyttöjeni avoimmuutta. Osa on koululaisia osa kotona vielä äidin kanssa.

Taidatte neutraalit nyt tehdä kärpäsestä härkäsen...

 

[Ainu_]

Oikea termi sille kasvatukselle, josta suurin osa täällä puhuu suu vaahdossa on 'normaali kasvatus'. Juuri näinhän suurin osa nykyajan vanhemmista kasvattaa lapsiaan.

Uskaltaisin kyllä väittää, että suurin osa nykyajan vanhemmista ei kasvata lapsiaan neutraalisti ilman yhteiskunnan asettamia sukupuolirooleja. Miksi muuten lastenvaatekaupat pursuaisivat lähes ainoastaan sinisiä ja punaisia vaatteita? Miksi muuten uuden äitiyspakkauksen vaatteet kirvoittaisivat kommentteja kuten "esim. tuo uusi oloasu on niin tyylin jostain 80-luvulta. (eikä muuten kyllä sovi pojalle.) voi höh..." tai "Makuupussi on musta aika kauhea, edellisessä paaljon kivampi, tosin ehkä hieman poikamainen."? Nämä kommentit on muuten lähetetty odottajien palstalle noin kuukausi sitten...

Luulen, että juuri näin onkin. Valtaosa vanhemmista varmasti kasvattaa lapsensa ihan terveellä maalaisjärjellä varsin "sukupuolineutraalisti" (erityisesti menneisiin vuosikymmeniin verrattuna), mutta ellei asia aktiiviesti tiedosta, tai siihen pyri, siirtää varmasti myös huomaamatta paljon valmiita rooleja, sekä sukupuolirooleja että muitakin, lapsilleen.

Juuri siitä syystä tämä palsta olisi tärkeä kanava keskustella sukupuolineutraalin kasvatuksen onnistumisesta ja toteutumisesta käytännössä. Kysyin jo aiemmin ketjussa esim. muiden vanhempien ja ympäristön vaikutuksesta ja miten sen saa sopimaan niihin arvoihin, joita lapselle opettaa kotona. Täällä on kuitenkin sen verran "hyökkäävästi" käyty tätä keskustelua, että todella mietityttää miten käy.

 

[Palmuhiiri]

Tänään 5.5. oli Hesarin D-osassa todella hyvä juttu lapsen sukupuolisuuden kehityksestä biologisesta näkökulmasta. Siinä oli myös toimittajan erillisenä kommenttina kirjoittama teksti siitä, kuinka hän häpesi ja oli jatkuvasti epävarma ja piiloutui koulussa vessaan itkemään, kun vanhemmt olivat houkutelleet hänelle hameen sinisten housujen sijaan. Hän oli itsevarma vasta, kun sai olla oma poikamainen itsensä.

Kannattaa lukea koko artikkeli. Oli todella hyvä, ajatuksia herättävä ja perusteellinen.

 

[voi hyvää päivää]

Tänään 5.5. oli Hesarin D-osassa todella hyvä juttu lapsen sukupuolisuuden kehityksestä biologisesta näkökulmasta. Siinä oli myös toimittajan erillisenä kommenttina kirjoittama teksti siitä, kuinka hän häpesi ja oli jatkuvasti epävarma ja piiloutui koulussa vessaan itkemään, kun vanhemmt olivat houkutelleet hänelle hameen sinisten housujen sijaan. Hän oli itsevarma vasta, kun sai olla oma poikamainen itsensä.

Kannattaa lukea koko artikkeli. Oli todella hyvä, ajatuksia herättävä ja perusteellinen.

Ja "sukupuoli neutraalisti" kasvatettu lapsi ei koskaa ole tyytymätön vaatteisiin, jotka vanhemmat on hänelle hankkineet..??

Mitenköhän ihmeessä meistä "tavis-fossiilisen ajatusmaailman" omaavien vanhempien lapsista on kukaan edes elossa, mulle -TYTTÖLAPSELLE- kun on puettu peräti VAALEANPUNAISIA vaatteita... :O en ilmeisesti ainakaan osa olla oma itseni kun minut on niin vääristyneesti kasvatettu , HEH

 

[Tehotyttö.]

Minä en tarvitse mitään sukupuolineutralia ajatusmaailmaa kasvattaakseni lapsistani tasapainoiset ihmiset, jotka osaavat tehdä erilaisia asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Mun tyttöni on aina puettu tytöiksi. Kaikki ovat hyvin sosiaalisia, osaavat tehdä hommia isän ja äidin kanssa. Osaavat leikkiä molempaa sukupuolta olevan lapsen kanssa. Eli vaaleanpunaiset mekot ja saparoletit eivät ole tuhonneet ainakaan minun tyttöjeni avoimmuutta. Osa on koululaisia osa kotona vielä äidin kanssa.

Taidatte neutraalit nyt tehdä kärpäsestä härkäsen...

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
Itsellä myös koululaisia ja pieniä lapsia, sekä tyttöjä että poikia.

Meidän perheessä iskä silittää paitansa, ompelee äidinkin napit vaatteisiin. Äiti kaivaa pihamaalla lapiolla, tarpeen mukaan järeämpiäkin aseita käytössä raksaillessa ym. Pääasiassa silti arkiset askareet käytännön vuoksi pyörii äidin käsissä, koska äiti on kotona. Ja iskällä se vasara kuitenkin pysyy hiukan paremmin käsissä kuin äidillä... Akkuporalla kyllä ollaan tytön kanssa yhdessä yritetty touhuta Perheen koululaistyttö onkin kätevä vasaran ym. työkalujen kanssa ja tykkää kovin niistä puuhista. Koululaispoika 13v. taas ei niinkään, koska ovat LUONTEELTAAN niin erilaisia..
Näistä asioista ei ole koskaan tehty mitään numeroa, yritetty kasvattaa luonteiden mukaan ja antaa osallistua mahdollisimman monenlaisiin hommiin kotona. Ja vaikka itse kuulun "lukeneisiin" ihmisiin, niin en koe, että tarvitsisin tähän nyt jotain -ismiä

Ja vaikka ilmeisesti jollakin tavalla perheessämme ollaan sukupuolineutraalejakin, niin pojilla on pippelit ja tytöillä on pimpulat. Pojat puetaan poikien vaatteisiin ja tytöt tyttöjen vaatteisiin yrittäen tietysti kierrättää sen minkä pystyy. Minkäs sille teet, jos neiti 1,5v rakastaa yli kaiken pinkkejä popojansa tai pitsipipojansa Osa tytöistä on hyvin tyttöjä jo pienestä, vaikka miten samalla tavalla neutralismia toteuttaisi.. Meillä ainakin näkyy kahden tytön ero jo hyvin pienestä. Toinen on römppäiita ja toinen pitsipiipero.

 

[femakkoäitee]

Minä en tarvitse mitään sukupuolineutralia ajatusmaailmaa kasvattaakseni lapsistani tasapainoiset ihmiset, jotka osaavat tehdä erilaisia asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Mun tyttöni on aina puettu tytöiksi. Kaikki ovat hyvin sosiaalisia, osaavat tehdä hommia isän ja äidin kanssa. Osaavat leikkiä molempaa sukupuolta olevan lapsen kanssa. Eli vaaleanpunaiset mekot ja saparoletit eivät ole tuhonneet ainakaan minun tyttöjeni avoimmuutta. Osa on koululaisia osa kotona vielä äidin kanssa.

Taidatte neutraalit nyt tehdä kärpäsestä härkäsen...

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
Itsellä myös koululaisia ja pieniä lapsia, sekä tyttöjä että poikia.

Meidän perheessä iskä silittää paitansa, ompelee äidinkin napit vaatteisiin. Äiti kaivaa pihamaalla lapiolla, tarpeen mukaan järeämpiäkin aseita käytössä raksaillessa ym. Pääasiassa silti arkiset askareet käytännön vuoksi pyörii äidin käsissä, koska äiti on kotona. Ja iskällä se vasara kuitenkin pysyy hiukan paremmin käsissä kuin äidillä... Akkuporalla kyllä ollaan tytön kanssa yhdessä yritetty touhuta Perheen koululaistyttö onkin kätevä vasaran ym. työkalujen kanssa ja tykkää kovin niistä puuhista. Koululaispoika 13v. taas ei niinkään, koska ovat LUONTEELTAAN niin erilaisia..
Näistä asioista ei ole koskaan tehty mitään numeroa, yritetty kasvattaa luonteiden mukaan ja antaa osallistua mahdollisimman monenlaisiin hommiin kotona. Ja vaikka itse kuulun "lukeneisiin" ihmisiin, niin en koe, että tarvitsisin tähän nyt jotain -ismiä

Ja vaikka ilmeisesti jollakin tavalla perheessämme ollaan sukupuolineutraalejakin, niin pojilla on pippelit ja tytöillä on pimpulat. Pojat puetaan poikien vaatteisiin ja tytöt tyttöjen vaatteisiin yrittäen tietysti kierrättää sen minkä pystyy. Minkäs sille teet, jos neiti 1,5v rakastaa yli kaiken pinkkejä popojansa tai pitsipipojansa Osa tytöistä on hyvin tyttöjä jo pienestä, vaikka miten samalla tavalla neutralismia toteuttaisi.. Meillä ainakin näkyy kahden tytön ero jo hyvin pienestä. Toinen on römppäiita ja toinen pitsipiipero.

no niin, sinähän nimenomaan kasvatat lapsesi sillä "oikealla" sukupuolineutraalilla tavalla, pisteet siitä sinulle. Teet juuri niin, niinkuin pitääkin eli

- annat lastesi olla yksilöitä ominaisuuksiensa mukaisesti (römppäiita/pitsipiipero)
- esimerkin voimalla teette kotityöt tasan ja myös ristiin (kaikki tekevät kaikkien töitä)
- lapsille opetetaan ns. molempien sukupuolten taitoja (porat, vasarat, parsinneulat jne)
- lapsia tuetaan ja kannustetaan eikä väkisin pakoteta mihinkään muottiin

tätä juuri on sukupuolineutraali kasvatus. Ei kukaan tosissaan ole väittänyt että sukupuolineutraali on sukupuoletonta - paitsi eräät kiihkomieliset asian vastustajat jotka eivät vaivaudu lukemaan kunnolla tänne kirjoitettuja tekstejä.

Sukupuolineutraali kasvatus sallii siis biologiset sukuupuolierot ja ihan jopa senkin että tyttö haluaa olla prinsessamekossa - kunhan vain sitä ITSE haluaa eikä niin että ulkopuolelta väkipakolla tuputetaan.

Eli siis tämän jutun kirjoittajalle hatunnosto hyvästä asenteesta ja kiihkottomasta suhtautumisesta asiaan.

 

[femakkoäitee]

äskeinen siis oli tarkoitettu tehtotyttö-nimimerkin kirjoitukseen vastineeksi, lainaus meni vähän väärin

 

[maru-maru,]

Tuli mieleen, että olisiko oikeampi nimitys sukupuolineutraalille kasvatukselle "sukupuoliroolineutraali kasvatus"? Menee kyllä jo hieman sanahirviöksi.

Itse olen koko tämän aiheen suhteen neutraali, mielenkiinnosta olen lukenut tästä ketjusta erilaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ainahan joka kommentista voi oppia jotain uutta ja poimia niistä ne itselle sopivat ajatukset.

Kysymys: Jos naapurin täti sahaa, niin sanotteko lapselle myös silloin, että aikuinen sahaa? Vai vain silloin kun on kyseessä ns perinteinen roolimalli?

 

[Emmuli71]

Femakkoäiteelle: Minä olen kyllä lukenut ihan tarkkaan kaikki tekstit täällä. Olen lukenut jopa lisää tästä mm. meidän perhe ja oliko se nyt Vauva-lehdestä. Ja niiden sekalainen soppa on hyvin mielessä.

Meidän perhe-lehden tyypit olivat aika kiihkoja kasvatuksessaan.. ei minusta tionut oikein hyvää mainosta uudelle hienolle kasvatuskokeilulle. Mikähän on kymmenen vuoden päästä in??

 

[maalaisjärki kunniaan]

Kyllä olen lukenu minäkin kaikki tekstit, jossain teksteissä oikein paistaa helottaa kuinka överiksi joillain menee tän "ihmeellisen kasvatuksen" kanssa

Emmuli: hyvä pointti... 10 v sitten oli vissiin vapaa kasvatus, nyt sukupuolineiuraalisuus, nähtäväksi jää mikä villitys silloin on valloillaan

 

[Tehotyttö.]

Ilmeisesti sitten meidän perheessä jollakin tasolla maalaisjärjellä tosiaan tätä sukupuoliroolineutraalia kasvatusta "harjoitetaan". Minäkin kyllä pidän kiihkoiluna sitä, että jos ei voida sanoa SETÄ SAHAA. Miksei, jos kerran kotona opetetaan, että ihan yhtä hyvin se VOISI olla tätikin???

Itse olen jonkin tason neutraaliudesta huolimatta sitä mieltä, että luonteenpiirteiden lisäksi sukupuolissa on eroja. Tietyissä asioissa. Ja tämä ei tarkoita sitä, että pojat ovat villejä, tytöt kilttejä, todellakaan. Meidän perheessä ainakin esikoispoika on aina ollut nuorempaa siskoaan paljon rauhallisempi. "B-sarjassa" taas poika on tyttöä vilkkaampi.
Nämä sukupuolien tuomat erot näkyvät erityisesti RYHMISSÄ. Ja varsinkin sitten vähän isommalla iällä... Tyttövaltaiset ryhmät ovat erilaisia kuin poikavaltaiset.

Tuo sukupuoliROOLIneutraali kasvatus onkin oikeastaan hyvä termi
Kultainen keskitie maalaisjärjellä minusta tässäkin kasvatuksessa on kuitenkin varmaan se varma valinta.

 

[---]

Kertokaapa neutralistit, miksi itse puhutte miesten ja naisten töistä?

Ja lohdutukseksi kauhistelijoille, kyllä se erottelu opitaan jo parivuotiaana ympäristöä seuraamalla. Meillä poika ilmoittaa kaikesta pinkistä, että "toi on tyttöjen."

 

[ModestyB]

Kertokaapa neutralistit, miksi itse puhutte miesten ja naisten töistä?

Ja lohdutukseksi kauhistelijoille, kyllä se erottelu opitaan jo parivuotiaana ympäristöä seuraamalla. Meillä poika ilmoittaa kaikesta pinkistä, että "toi on tyttöjen."

Se on helppo, aika yksiselitteinen tapa tässä verkkokeskustelussa ilmaista mistä puhuu, kun tiedämme kutakuinkin minkälaisia perinteisiä rooliodotuksia yhteiskunnassa on. En itse koskaan puhu näillä termeillä lapsilleni.

Kuten sanoit, lapsi *oppii* esim. vaaleanpunaisen luokittelun, se ei ole myötäsyntyistä. Yhtä hyvin hän voi oppia, että kuka vaan voi käyttää vaaleanpunaista.

Se, miten asiat nyt ovat ei ole aina se, mitä niiden parhaimmillaan voisivat olla, maailma ei ole valmis. "Aina on ollut näin" ei ole perustelu tulevaisuutta varten, se on historiankirjoitusta.

 

[Neutralisti]

Juuri luin huhtikuista Deko-lehteä, jossa lukija oli lähettänyt kysymyksen, miten sisustaa lastenhuone sekä tytölle että pojalle sopivaksi, ettei "pojan tarvitsisi katsella omassa huoneessaan liikaa vaaleanpunaisia huonekaluja ja tavaroita"! Kyllähän se poikarassu kärsii kun liikaa vaaleanpunaista joutuu katselemaan... Kuvassa olleessa huoneessa oli siis vaaleanpunainen kirjahylly ja tuoli. Kyseessä olivat pienet lapset, 1-vuotias tyttö ja vielä syntymätön vauva.

En todellakaan sanoisi että valtaosa ihan maalaisjärjellä kasvattaa sukupuolineutraalisti, vaan jo ennen vauvan syntymää asenteet ovat hyvinkin voimakkaasti sukupuolittuneita ja vauvan "muokkaus" näiden asenteiden mukaiseksi alkaa heti syntymästä. Oma poikani saa sukulaisilta lahjaksi autoja, traktoreita, rekkoja ja sinisiä vaatteita. Serkkutyttö ei mitään näistä. Jos haluaa nykyisessä kulttuurisessa ilmastossa tarjota lapselleen vaihtoehtoja niin kyllä se vaatii, että näkee vaivaa ja etsii niitä vaihtoehtoja (esim. muita kuin mustia, sinisiä ja harmaita vaatteita mörkökuvioilla pojalle). Toisin sanoen asian tiedostamista. Siksi minusta keskustelua sukupuolineutraalista todellakin tarvitaan.

 

[neutralisti]

Korjaan: ei ollut siis syntymätön vauva, mutta pikkuvauva kuitenkin se lehtijutun poika.

 

[eikös vaan]

mutta eikö ennemminkin tarvita keskustelua "maalaisjärjen" käytöstä kasvatuksessa eikä niinkään sukupuolineutraalin...