Synnytyksen jälkeinen olotila

[:(]

Synnytin 2½ viikkoa sitten.
Minulla on myös 2 isompaa lasta.
Nyt huomaan että olen koko ajan väsynyt. Mies on kysynyt monena päivänä että 'taasko on huonopäivä?' tms. Ja huomaan että taas ehkä on. Itkettää, väsyttää vaikka saan aamuisin nukkua vauvan kanssa niin pitkään kuin vain nukutta ( mies hoitaa isommat lapset ). Vauva ei valvota juurikaan öisin.

Etsin tietoa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja nyt kun huomasin että moni asia täsmää ja luin siitä miehellenikin niin nyt mies onkin sitä mieltä että minulla ei ole yhtään niistä oireista.
Vaikka mielestäni monikin täsmää ja listalla olevat asiat olivat juuri niitä joista ollaan miehen kanssa jopa puhuttu että minulla on monena päivänä jo ollut.

Miksi mies nyt väittääkin muuta kuin tähän asti? Ehkä hän ei halua että hänen vaimollaan on masennusta? Erokohan siitä sitten tulee jos joku masennus minulta löytyy?

 

[mä vaan]

Luulisin että johtuu siitä että miehesi joutuu ottamaan enemmän vastuuta arjen pyörittämisesta kunnes sinä pääset jaloillesi taas.
Ja kannattaa ottaa heti yhteyttä neuvolaan jotta saat asiat rullaamaan, oikein lääkityksen ym.
Kahdelle mun ystävälle tuli tuo ja kunhan he saivat oiketa lääkkeet niin kummatkin alkoivat tervehtyä todella nopeasti ja ovat jo kunnossa. Kummankin vauvat ovat nyt noin 7kk.

 

[miä]

Soita neuvolaan ja varaa lääkääriaika, sieltä myös ohjaavat neuvolapsykologille, jossa todellakin kannattaa käydä...
Synnytyksen jälkeinen masennus ei ole leikinasia. Itselläni oli ja pääsi aika pahaksi, en muista esikoisen vauva-ajasta juuri mitään. Nyt kakkosta odottaessa pelottaa, että toistuuko sama...

 

[Anne]

Veikkaisin että tuo menee ohi. Itse pillahdin itkuun suunnilleen lampun näkemisestä kuukauden verran lapsen syntymän jälkeen.
Tietysti jos kyseessä on masennus tai sitä epäilet, niin mainitse asiasta neuvolassa tai neuvolan tädille jos tulee käymään. Kysy onko mitään testiä mitä voit tehdä tai voiko neuvolan täti ohjata sut jollekkin lääkärille. :hug:

 

[vieras]

Mutta toisaalta just syntymän jälkeen on ihan normaalia tuntea itsensä masentuneeksi ja väsyneeksi, se on vähän niin kuin laskua siitä odotuksesta ja synnytyksen isosta tapahtumasta. Baby blues sitä kutsutaan. Mutta voihan se masennukseksikin kehittyä, joten pidä itsestäsi huolta!

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Synnytyksen jälkeen tuo voi johtua ihan hormooneistakin eli on se babyblues. Jos tuo jatkuu pidempään niin voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta. Itsellä tuo olo meni puolessa toista viikossa ohi.

Mutta jännä suhtautuminen miehellä..

 

[sanv]

ei nyt kannata välttämättä eroa ensimmäisenä pelätä. ihan hyvin mahdollista että syn.jälk.masennusta. ihanaa että miehes hoitaa isompia että saat nukutuks. sitä varmaan ahdistaa, että mitä siitä seuraa. jos ei ole ennen ollut tekemisissä masentuneen kanssa voi ehkä "pelottaakin". Puhu neuvolassa väsymyksestä. kyllä muakin väsytti ja välillä mies lähti töihin niin että jäin itkien kotiin ja välillä olin yhtä hymyä(kaikki hyvin kulta, hyvää työpäivää!). mutta rauhottu siinä ensimmäisen kuukauden aikana. ja kyllä se mieskin sen luultavasti ymmärtää.

Ja ei välttämättä halua että vaimolla on masennusta, mutta ei se sitä tarkota ettei sua enään huolis jos tulis masennusta. meillä oli vähän samaa ongelmaa, mutta aikaa se ukko tarvi, toivottavasti teilläkin asiat selviää.

 

[AP]

Minun oireet ovat toki sellaisia että niitä on varmaan kaikilla äideillä toisinaan joilla perheessä 3 alle kouluikäistä lasta ja yksi niistä vastasyntynyt.
Oireina lähinnä tuo väsymys. Mutta toisinaan ei oikein ruokakaan maistu ja tuntuu että olen välillä hirmuisen äreä.
Kaikki päivät eivät suinkaan kulu 'masennellessa' mutta tunnen syyllisyyttä melkein kaikesta. Tunnen syyllisyyttä kaikista eniten tuon meidän 2 vuotiaan, temperamenttisen uhmaikäisen kanssa. Hän on muuttunut entistä voimakastahtoisemmaksi vauvan syntymän myötä. Enkä oikein tiedä mikä olisi oikea tapa toimia hänen kanssaan. Ja se syyllisyys saa olotilan alakuloiseksi.

Eniten asiassa siis nyt harmittaa tuo miehen reaktio Kun ensin hän itsekin sanoi että turhaan tunnen joka asiasta syyllisyyttä, että minun pitäisi syödä enemmän ja pitää huolta myös itsestäni jne. ja nyt kun noita asioita löytyikin tuosta synnytyksen jälkeisen masennuksen oirelistalta niin miehen mielestä ne eivät täsmääkään minuun ollenkaan.

Jospa meinaakin laittaa vaimon vaihtoon :/

 

[sanv]

ja jotkut miehet vaan on tuollasia, mutta iteppä valitsin, enkä kadu vaikka joihinkin asioihin suhtautuu ensin "kummasti".

 

[nuu]

niin, ei minun mielestäni voisi vielä sanoa että olisi ihan synnytyksen jälkeistä masennusta. tuo baby blueshan kestää joitakin viikkoja synnytyksen jälkeen ja todellakin sitä on itkuinen, väsynyt ja alakuloinen ja pienetkin asiat itkettää. muistatko muista synnytyksistäsi, millaista oli sen jälkeen? ja puhuminenhan ei koskaan mitään ainakaan haittaa, päinvastoin! miehesi ehkä säikähti, kun alettiin puhumaan masennuksesta ja hänenkin olisi ehkä hyvä olla mukana puhumassa näistä asioista

lähde vaikka pienelle kävelylle ihan itseksesi, pääsee pää tuulettumaan kun on sisällä möhiny päivät

 

[sanv]

mä luulenettä sun mies vaan pelkää, jos ei oo ennen ollu tekemisissä masentuneen kanssa niin voi se pelottaa että nytkö kaikki leviää käsiin, vaikka niin ei käviskään!