Taas on mies 12 tuntia töissä ja minä uhmiksen kanssa kotona.

[Aamuäree]

Mä pyyhin kuule 'one' perseeni ihan ite!

JA teen työtäkin, kunhan olen katsellut josko sattuis löytyä jotain vähän inhimillisempää duunia työaikojen yms puolesta.


En mä ymmärrä miks sä nyt mulle räyhäät, mä vain yritin sanoa että ei se nyt aina niin vain se töihinmeno onnistu.
Mulla ainakin on siten että ns 'paskaduuniin' mennäkseni (enkä tarkoita että mikään työ olis toista huonompi) mun pitäis ensin käydä uus koulu. Eikä sekään ole mulle mikään ongelma, että älä siihen nyt takerru.
Ei sitä sille työtarjonnalle aina mitään voi , eikä kaikkien tarvitse asua jossain muurahaispesässä.
Työmatkat on yks mistä saattaa koitua hankaluuksia, julkisia ei kulje, ei välttämättä ole sitä omaa autoa millä kulkis, kaikista töistä ei makseta kilometrikorvauksia- kaikenlaisia asioita joutuu laskeskella.

Ei kaikki jotka työnhaun hankaluudesta valittaa, suhtaudu automaattisesti siten että oikein lasketaan ja kaivetaan niin kauan että ei kertakaikkiaan voi mennä töihin.

 

[köyhä]

Tulemme kyllä ihan hyvin mieheni palkalla toimeen ajattelin että olisi vaihtelua jos olisi töitä.

 

[Kirsikka]

Nii-in? Meillä mies tekee kans 12h päiviä, menee vain aamulla aiemmin että jää aikaa iltaisin perheelle. Meillä 5 lasta, vanhin täytti just 8v ja nuorin tulee ens viikolla 3kk. Rahaahan se vain tietää

 

[Tsirpukka]

:wave: ,tiällä kans eräs joka on päivät uhmiksen kanssa kotosalla ja jottei varmasti ois tylsää niin kinaan siinä samalla teinin kanssa,ja teen kaikki kotihommat :ashamed: ,yritän kovasti ainakin.

 

[vieras]

Onko ap sulla nyt ongelmana se, että et vaan enää viihdy sen lapsen kanssa kotona? Vai se, että et löydä oman alasi töitä?

 

[one]

Pitääkö vääntää rautalangasta?

Jos haluaa töitä, niin töitä on. Se, että joutuu muuttamaan tai ajamaan pitkää matkaa on aivan oma valinta sen kautta missä haluaa asua. Ja jos työ kuin työ ei kelpaa kannattaa miettiä ennen lasten hankkimista mihin kouluttautuu ja se TODELLISUUS mikä on edessä, että ei siitä unelmakotiäidin työstä välttämättä pääse siihen unelma(ammatti)työhön.

Että mä olen tyytyväinen omaan elämääni kun vertaa näihin valittajiin täällä. Mutta kotona onkin opetettu nämä elämän realiteetit eikä vaan paijattu päähän

 

[Maine Coon/]

Tulemme kyllä ihan hyvin mieheni palkalla toimeen ajattelin että olisi vaihtelua jos olisi töitä.

Onko opiskelu merkonomiksi jo loppunut?

 

[meimi]

Miksi täällä ei voi tuollaista kirjoitusta kuin ap kirjoittaa kirjoitella vähän niinkuin sen lausuisi ystävälle kahvipöydässä?
Sellaistahan moni äiti kaipaa jos ei niitä live-ystäviä juuri silloin saa paikalle tai puhelimeen. Tuollaista samantapaistahan juttua päiväkahvipöydissä puhutaan ympäri maata tänään äiti äidille, mutta erona on se että kun sen kirjoittaa tänne saa niskaansa kaamean kakkasateen ja hyökyaallon.
Ihminen suorastaan paloitellaan osiin ja joka osasta tehdään raportti minkälainen tämä henkilö on, analysoidaan ja tiedetään mitä henkilön pitäisi tehdä, eihän hän tahdo edes mitään neuvoja. Käyttäydytte kuten miehet, ettekö ole lukeen miehet on marsista ja naiset venuksesta?
Ettekö naisihmiset ymmärrä mitä tämä nainen tahtoo? lohtusanoja ja vertaistukea!
Sitä kai antaisit kahvipöydässäkin vai latelesitteko sielläkin masennus,sairaseläke ja työttömyystilastoja, olisiko sinulla käsilaukussa mukana työttömän työnhakijan esiteapakettikansio jonka lätkäisit pöytään kera psykiatrien käyntikorttien?
Koittakaa joskus täällä vastaillessa miettiä miten vastaisitte ystävälle kahvipöydässä ja kirjoittakaa siten tänne?

 

[one]

Mä pyyhin kuule 'one' perseeni ihan ite!

JA teen työtäkin, kunhan olen katsellut josko sattuis löytyä jotain vähän inhimillisempää duunia työaikojen yms puolesta.


En mä ymmärrä miks sä nyt mulle räyhäät, mä vain yritin sanoa että ei se nyt aina niin vain se töihinmeno onnistu.
Mulla ainakin on siten että ns 'paskaduuniin' mennäkseni (enkä tarkoita että mikään työ olis toista huonompi) mun pitäis ensin käydä uus koulu. Eikä sekään ole mulle mikään ongelma, että älä siihen nyt takerru.
Ei sitä sille työtarjonnalle aina mitään voi , eikä kaikkien tarvitse asua jossain muurahaispesässä.
Työmatkat on yks mistä saattaa koitua hankaluuksia, julkisia ei kulje, ei välttämättä ole sitä omaa autoa millä kulkis, kaikista töistä ei makseta kilometrikorvauksia- kaikenlaisia asioita joutuu laskeskella.

Ei kaikki jotka työnhaun hankaluudesta valittaa, suhtaudu automaattisesti siten että oikein lasketaan ja kaivetaan niin kauan että ei kertakaikkiaan voi mennä töihin.

En mäkään asu muurahaispesässä enkä omista autoa. Työmatka on 20 km suuntaansa ja kuljen julkisilla ja aikaa kuluu.

Niin, ja kaikista töistä maksaa yhteiskunta kilometrikorvaukset linja-auton, oman auton, moottoripyörän tms. käytöstä.

 

[köyhä]

Kertokaas miten mä voisin muuttaa esim.100-250km päähän että jotain töitä löytäsin?sittenhän mun pitäisi jättää perheeni tänne.

 

[Aamuäree]

Miksi täällä ei voi tuollaista kirjoitusta kuin ap kirjoittaa kirjoitella vähän niinkuin sen lausuisi ystävälle kahvipöydässä?
Sellaistahan moni äiti kaipaa jos ei niitä live-ystäviä juuri silloin saa paikalle tai puhelimeen. Tuollaista samantapaistahan juttua päiväkahvipöydissä puhutaan ympäri maata tänään äiti äidille, mutta erona on se että kun sen kirjoittaa tänne saa niskaansa kaamean kakkasateen ja hyökyaallon.
Ihminen suorastaan paloitellaan osiin ja joka osasta tehdään raportti minkälainen tämä henkilö on, analysoidaan ja tiedetään mitä henkilön pitäisi tehdä, eihän hän tahdo edes mitään neuvoja. Käyttäydytte kuten miehet, ettekö ole lukeen miehet on marsista ja naiset venuksesta?
Ettekö naisihmiset ymmärrä mitä tämä nainen tahtoo? lohtusanoja ja vertaistukea!
Sitä kai antaisit kahvipöydässäkin vai latelesitteko sielläkin masennus,sairaseläke ja työttömyystilastoja, olisiko sinulla käsilaukussa mukana työttömän työnhakijan esiteapakettikansio jonka lätkäisit pöytään kera psykiatrien käyntikorttien?
Koittakaa joskus täällä vastaillessa miettiä miten vastaisitte ystävälle kahvipöydässä ja kirjoittakaa siten tänne?

Peesi.

Ja heti ollaan arvailemassa ja 'tietämässä' että kuka tämä henkilö nyt sitten on..

 

[Aamuäree]

Kertokaas miten mä voisin muuttaa esim.100-250km päähän että jotain töitä löytäsin?sittenhän mun pitäisi jättää perheeni tänne.

Joidenkin mielestä se kai oliskin ainut pätevä ratkaisu ja helppoakin vielä. Mutta oma vika, mitäs asut työpaikasta niin kaukana!!!!


Mun tuttu käy päivittäin töissä 90 km päässä, työmatkoihin kuluu päivästä aika paljon :/
Ei aina herkkua sekään vaikka mahdollista toki. Kimppakyytiin ei mahdollisuutta hällä, ei myöskään julkiset kulje siten että pääsis niillä.


Olennaisin asia lienee se, että me ollaank aikki erilaisia, toinen ei pidä tuota minään ongelmana, toiselle se voi ihan oikeasti olla isompi asia ja muodostua ihan ongelmaksi asti.

 

[one]

Miksi täällä ei voi tuollaista kirjoitusta kuin ap kirjoittaa kirjoitella vähän niinkuin sen lausuisi ystävälle kahvipöydässä?
Sellaistahan moni äiti kaipaa jos ei niitä live-ystäviä juuri silloin saa paikalle tai puhelimeen. Tuollaista samantapaistahan juttua päiväkahvipöydissä puhutaan ympäri maata tänään äiti äidille, mutta erona on se että kun sen kirjoittaa tänne saa niskaansa kaamean kakkasateen ja hyökyaallon.
Ihminen suorastaan paloitellaan osiin ja joka osasta tehdään raportti minkälainen tämä henkilö on, analysoidaan ja tiedetään mitä henkilön pitäisi tehdä, eihän hän tahdo edes mitään neuvoja. Käyttäydytte kuten miehet, ettekö ole lukeen miehet on marsista ja naiset venuksesta?
Ettekö naisihmiset ymmärrä mitä tämä nainen tahtoo? lohtusanoja ja vertaistukea!
Sitä kai antaisit kahvipöydässäkin vai latelesitteko sielläkin masennus,sairaseläke ja työttömyystilastoja, olisiko sinulla käsilaukussa mukana työttömän työnhakijan esiteapakettikansio jonka lätkäisit pöytään kera psykiatrien käyntikorttien?
Koittakaa joskus täällä vastaillessa miettiä miten vastaisitte ystävälle kahvipöydässä ja kirjoittakaa siten tänne?

Pystyin kyllä sanomaan asian päin naamaakin. Eikös sitä ihmistä juuri pitäis saada sinne kouluun tai työhön ja hieman kyseenalaistaa niitä ajatuksia. Pitääkö elämässä lähteä siitä, että ihmisen tukeminen on ainoastaan sitä, että nyökytellään päätä. Mitäs jos joku ei uskalla tehdä ratkaisuja ja kaipaa juuri sitä, että joku potkii persuuksille. Sitä tarttis aina moni nuori ja urautunut äiti

 

[vieras]

Pitääkö vääntää rautalangasta?

Jos haluaa töitä, niin töitä on. Se, että joutuu muuttamaan tai ajamaan pitkää matkaa on aivan oma valinta sen kautta missä haluaa asua. Ja jos työ kuin työ ei kelpaa kannattaa miettiä ennen lasten hankkimista mihin kouluttautuu ja se TODELLISUUS mikä on edessä, että ei siitä unelmakotiäidin työstä välttämättä pääse siihen unelma(ammatti)työhön.

Että mä olen tyytyväinen omaan elämääni kun vertaa näihin valittajiin täällä. Mutta kotona onkin opetettu nämä elämän realiteetit eikä vaan paijattu päähän

juu.

Mutta jos viettää liikaa aikaa palstalla kuten mä :ashamed: kun odottaa raporttien ajoa, niin aapeen kirjoitustyylin tunnistaa ja tietää että ehdottaa MITÄ VAAN niin mitään ei voi tehdä ja mikään ei sovi.

Että tässä tapauksessa 'one' kannattaa perääntyä pari askelta Ihan oikeasti viattomasti todettuna

 

[one]

Kertokaas miten mä voisin muuttaa esim.100-250km päähän että jotain töitä löytäsin?sittenhän mun pitäisi jättää perheeni tänne.

Tai sitten sä otat sen perheesi mukaan!

pyhä yksinkertaisuus!

 

[mustis]

Meillä on sama tilanne muuten, mutta meillä on yksi kiukutteleva lapsi enemmän ja mun meis ei todellakaan raada vaan se nauttii pitkistä päivistään.
Itse olen ihan loppu tämän tilanteen kanssa.

 

[Maine Coon/]

Miksi täällä ei voi tuollaista kirjoitusta kuin ap kirjoittaa kirjoitella vähän niinkuin sen lausuisi ystävälle kahvipöydässä?
Sellaistahan moni äiti kaipaa jos ei niitä live-ystäviä juuri silloin saa paikalle tai puhelimeen. Tuollaista samantapaistahan juttua päiväkahvipöydissä puhutaan ympäri maata tänään äiti äidille, mutta erona on se että kun sen kirjoittaa tänne saa niskaansa kaamean kakkasateen ja hyökyaallon.
Ihminen suorastaan paloitellaan osiin ja joka osasta tehdään raportti minkälainen tämä henkilö on, analysoidaan ja tiedetään mitä henkilön pitäisi tehdä, eihän hän tahdo edes mitään neuvoja. Käyttäydytte kuten miehet, ettekö ole lukeen miehet on marsista ja naiset venuksesta?
Ettekö naisihmiset ymmärrä mitä tämä nainen tahtoo? lohtusanoja ja vertaistukea!
Sitä kai antaisit kahvipöydässäkin vai latelesitteko sielläkin masennus,sairaseläke ja työttömyystilastoja, olisiko sinulla käsilaukussa mukana työttömän työnhakijan esiteapakettikansio jonka lätkäisit pöytään kera psykiatrien käyntikorttien?
Koittakaa joskus täällä vastaillessa miettiä miten vastaisitte ystävälle kahvipöydässä ja kirjoittakaa siten tänne?

Lohtusanoja ja vertaistukea...hänelle on annettu neuvoja, yritetty auttaa jne, mutta kun mikään ei ole tähän asti onnistunut ja kaikki on ollut niin vaikeaa ja sama valitus on jatkunut jatkumistaan.Ei monikaan jaksa enää yrittää jelppiä, olla tukena.

 

[qwen]

Pitääkö vääntää rautalangasta?

Jos haluaa töitä, niin töitä on. Se, että joutuu muuttamaan tai ajamaan pitkää matkaa on aivan oma valinta sen kautta missä haluaa asua. Ja jos työ kuin työ ei kelpaa kannattaa miettiä ennen lasten hankkimista mihin kouluttautuu ja se TODELLISUUS mikä on edessä, että ei siitä unelmakotiäidin työstä välttämättä pääse siihen unelma(ammatti)työhön.

Että mä olen tyytyväinen omaan elämääni kun vertaa näihin valittajiin täällä. Mutta kotona onkin opetettu nämä elämän realiteetit eikä vaan paijattu päähän

No en usko,että kukaan pienen lapsen äiti haluaa esim grilleille notkumaan viikonloppu öiksi sen takia, että saa vaihtelua. Tai jakamaan lehtiä tai ottamaan osa-aikaisen työn vastaan kahvilassa. Jos mies on hyvätuloinen ne hoitomaksuthan on tyhjää sitten pilvissä Järkihän niissä töissä pitää olla , ei voi olla mahkuja päästä farmaseutiksi jos ei ole koulutusta. Nyt kannattaa olla kouluihin yhteydessä nehän ottaa kouluavustajan sinne 1 vuodeksi kerrallaan ja on suht hyvä palkkakin.

 

[vieras]

Pitääkö vääntää rautalangasta?

Jos haluaa töitä, niin töitä on. Se, että joutuu muuttamaan tai ajamaan pitkää matkaa on aivan oma valinta sen kautta missä haluaa asua. Ja jos työ kuin työ ei kelpaa kannattaa miettiä ennen lasten hankkimista mihin kouluttautuu ja se TODELLISUUS mikä on edessä, että ei siitä unelmakotiäidin työstä välttämättä pääse siihen unelma(ammatti)työhön.

Että mä olen tyytyväinen omaan elämääni kun vertaa näihin valittajiin täällä. Mutta kotona onkin opetettu nämä elämän realiteetit eikä vaan paijattu päähän

Elämä nyt ei aina mene niin kuin on etukäteen suunnitellut. Mutta ilmeisesti sinulla sitten on mennyt. Mua niin ärsyttää, että ne joiden elämä sujuu suunnitelmien mukaan, tulevat tänne opastamaan toisia.

 

[camomilla]

kuule nimimerkki "one" painu nyt vaan sinne norsunluutorniisi takaisin löyhyttelemään omahyväistä pärstääsi joka varmaankin jo punottaa bambunlehdellä.
Ihmisten elämät nyt vaan ei ole identtisiä sun elämäs kanssa, kuvittelet olevasi joku arkielämän sankari, no ei ole varaa tulla mitään puhumaan jos et pakkasessa taivalla 50km kävellen lapioimaan paskaa tai kaivamaan ojaa 14h työpäivää ja eväänä yksi ruisleipä lauantaimakkara välissä.
Jos noin teet niin sitten, ole hyvä ja elvistele.

 

[one]

Pitääkö vääntää rautalangasta?

Jos haluaa töitä, niin töitä on. Se, että joutuu muuttamaan tai ajamaan pitkää matkaa on aivan oma valinta sen kautta missä haluaa asua. Ja jos työ kuin työ ei kelpaa kannattaa miettiä ennen lasten hankkimista mihin kouluttautuu ja se TODELLISUUS mikä on edessä, että ei siitä unelmakotiäidin työstä välttämättä pääse siihen unelma(ammatti)työhön.

Että mä olen tyytyväinen omaan elämääni kun vertaa näihin valittajiin täällä. Mutta kotona onkin opetettu nämä elämän realiteetit eikä vaan paijattu päähän

Elämä nyt ei aina mene niin kuin on etukäteen suunnitellut. Mutta ilmeisesti sinulla sitten on mennyt. Mua niin ärsyttää, että ne joiden elämä sujuu suunnitelmien mukaan, tulevat tänne opastamaan toisia.

Ei se ole mennyt niin kuin olen suunnitellut, kun en ole suunnitellut, mutta elämässä on ollut tavoitteita ja tahtotilaa.

 

[qwen]

Kertokaas miten mä voisin muuttaa esim.100-250km päähän että jotain töitä löytäsin?sittenhän mun pitäisi jättää perheeni tänne.

Tai sitten sä otat sen perheesi mukaan!

pyhä yksinkertaisuus!

No HALOO!!! MIES jättäis vakkari duunin, että ap saa tehdä siivoojan töitä. Enpä usko. Tai jos mies jää toisella paikkakunnalle he maksavat hoitomaksuja ja 2 asuntoa. HALOOO ihan oikeesti!!!

 

[one]

kuule nimimerkki no ei ole varaa tulla mitään puhumaan jos et pakkasessa taivalla 50km kävellen lapioimaan paskaa tai kaivamaan ojaa 14h työpäivää ja eväänä yksi ruisleipä lauantaimakkara välissä.
Jos noin teet niin sitten, ole hyvä ja elvistele.

näitä ei taida muutenkaan löytyä..

 

[äiti]

täällä minä kotona kuumeisen 2v uhmiksen kanssa ja 7-vuotiaan joka valittaa koko ajan kuinka on tylsää ja ei-mitään-tekemistä , no menee se ulos jossain vaiheessa.
Mutta 2v on niin kuumeinen että häntä ei voi varmaan koko päivänä ulos viedä, onneksi isompi voi mennä itsekin jo.
Mies on kurssilla iltapäivään asti mutta lähtee heti siitä harrastukseensa.
Mulla olisi sata kotityötä odottamassa tekijää mutta 2v vinkuaa syliin heti kun yritän jotain tehdä, olisi saatava perjantaiksi asunto siivotuksi, ymmärrän juu että sairas lapsi ensin ja sitten kaikki muu ja niin teenkin.
mutta olen vain ihminen ja tekemättömät kotityöt raastavat silti takaraivossani ja kun lapsi nukkuu niin koitan niitä tehdä.
Saatan myös olla niin koomassa että istunkin päikkäreiden ajan palstalla ja imeskelen jäätelöpuikkoja.
Ei ole mullakaan töitä tiedossa, eikä miehelläkään, no on sillä se kurssi.
voimia sulle ja mulle, eiks juu

ja nää on näitä elämän valintoja, että jos haluaa lapsia, niin sitten välillä on vaikeeta, vai luulitko, että ruusuilla tanssimista?

Ja töitä kyllä löytyy, kun katsoo MOLin sivuja, vai eikö pysty menemään, jos ei ole tarpeeksi "hienoa" ja hyväpalkkaista työtä.

Mä en tän ja ap:n kirjoitusten jälkeen yhtään ihmettele, että Suomessa on ihan sikana alle 30-kymppisiä sairaseläkkeellä olevia ja näitä työttömiä, kun ei mikään kelpaa ja sitten masennutaan, kun elämä ei olekaan sitä auvoa mitä pitäis. Jotenkin tuntuu siltä, että sellaiset elämän perusrealiteetit on ihan hukassa.

voi lapspikkuinen kun huomaa että sinulla ne näyttää olevan elämän perusrealiteetit aivan poskellaan

 

[one:lle]

Siinä olet oikeassa että suunnitella voi mutta tilanteet muuttuu ja niihin on itse sopeuduttava. :flower:

Tavoitteista; päätä ensin mitä haluat ja sitten mietit miten ne saavutat. Ei se sen hankalampaa ole.