Taas tätä...Kotiäitiydestä.

["vieras"]

Varmasti elämä kantaa, tavalla tai toisella. Itsekin olen kiinnostunut mainitsemistasi ajatuksista ja arvoista. Mutta olen nähnyt myös sen verran elämää, että on mielestäni oikeasti vähän epäkypsää todeta "muahahhaa" kun joku kantaa huolta kotihoidontuella elävien naisten eläkekertymistä. Kun me olemme eläkkeellä, voi elämä olla varsin toisenlaista, sairaanhoito/laitoshoito kallista, yhteiskunta tyystin toisenlainen. Eivätkä ne lapsetkaan välttämättä muista, hoidettiinko heidät kolmivuotiaiksi kotona, kun äidin vaippa pitäisi vaihtaa.

Olet oikeassa. Olisi mielestäni tärkeää parantaa kotivanhempien tukia ja eläkekertymiä ja työllitymistä. Lähinnä mua ärsyttää tämä "taloudellinen" näkökulma, joka tässä tutkimuksessa on ainoa näkökulma. Ja sen mukainen uutisointi. Niin kuin nyt raharaharaha olisi tärkeintä pienten lasten perheissä. Eikö aina puhuta, että työn ja perheen yhdistäminen on vaikeaa jne. (ja varmasti onkin!) Miksei siis näistä puhuta yhdessä siis kotivanhemmuus JA perhe+työ-vaikeus?

 

[-]

[QUOTE="vieras";23299877] Eikö aina puhuta, että työn ja perheen yhdistäminen on vaikeaa jne. (ja varmasti onkin!) Miksei siis näistä puhuta yhdessä siis kotivanhemmuus JA perhe+työ-vaikeus?[/QUOTE]

Nyt en kyllä yhtään käsitä pointtiasi. Mitä niistä pitäisi yhdessä puhua?

 

["vieras"]

En istu työkseni toimistossa, matkustelen paljon ja tapaan erilaisia ihmisiä. (ja älkää nyt hyvät kotiäidit hiiltykö ja alkako selittää, kuinka tekin matkustatte ihan koska ja minne vaan haluatte ja tapaatte ihan solkenaan ihmisiä...)

Varmasti jokaiselle oman lapsen tarpeet ovat ne tärkeimmät. Mutta jos henkilö, jota kommentoin, väittää pitävänsä ammattitaitoaan yllä kotiäitinä ja vieläpä kasvavansa samalla ihmisenä, niin kai minä saan ilmoittaa ettei minun ammatissani ammattitaito pysy ihan samalla tavalla yllä, ja että ihmisenä kasvukin on kovin subjektiivinen juttu.

Anteeksi, mutta en osaa olla kateellinen "mielenkiintoisesta elämästäsi " matkusteluineen. Olen ehtinyt elämäni aikana matkustaa ja varmasti ehdin tulevaisuudessakin. Nyt vain koen, että paikkani on olla lasteni kanssa, viettää aikaa heidän kanssaan,opettaa heille asioita ja arvoja. En tahdo heidän kasvavan päivähoidossa! (äläkä siinäkään nyt hiilly: sinä et millään voi ehtiä kasvattaa lastasi ja viettää hänen kanssaan aikaa yhtälailla kuin kotiäidit ,kun matkustat ympäri maailmaa tapaamassa mielenkiintoisia ihmisiä.) Ja kyllä väitän tapaavani paljon ihmisiä, me emme kuitenkaan vietä kaikkea aikaamme kotona neljän seinän sisällä..
Lapset ovat kuitenkin niin pienen hetken pieniä ja riippuvaisia meistä vanhemmista. Varmasti minäkin ehdin kartuttaa eläkettä ja toimia työelämässä vielä montamonta vuotta lasteni hieman kasvettua..

 

[Keittiönoita]

Eiköhän tuo ole jokaisen omavalinta, miten lapsensa hoitaa. Kyllä jokaiselle varmasti on selvää, että jos hoidat lapsia kotona niin työura siitä kärsii. Jokainen voi sitten omalla kohdallaan tämän valinnan tehdä oman arvomaailmansa mukaisesti, eikä siinä tarvita mitään tutkijoita ja tohtoreita pohtimaan asiaa.

Henkilökohtaisesti ei vähempää voisi kiinnostaa mikään työura. Työ on mielestäni elämistä varten eikä elämä työtä varten.

Peesi tähän. Ja on myös aloja, joissa työura ei kärsi, vaikka olisikin lasten kanssa kotona. Itse asiassa aika moni naisvaltainen ala on sellainen, että asiat eivät työpaikalla muutu niin nopeasti, etteikö hoitovapaan jälkeen pääsisi taas riville työtehtävistään.

 

["vieras"]

Nyt en kyllä yhtään käsitä pointtiasi. Mitä niistä pitäisi yhdessä puhua?

No esim. siis sitä, että jos työn ja perheen yhdistäminen on hankalaa ja kotivanhempanakin olo on hankalaa, niin eikä olisi kaikille hyväksi, jos vanhempien työtaakkaa vähennettäisiin ja kotivanhemman työllistymistä tuettaisiin. Osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa nykyistä paremmin ehdoin jne.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23300140]No esim. siis sitä, että jos työn ja perheen yhdistäminen on hankalaa ja kotivanhempanakin olo on hankalaa, niin eikä olisi kaikille hyväksi, jos vanhempien työtaakkaa vähennettäisiin ja kotivanhemman työllistymistä tuettaisiin. Osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa nykyistä paremmin ehdoin jne.[/QUOTE]

Ja lisään vielä, että laadukkaammat päivähoitopaikat sekä pienille että isoille (hoitajamäärä, hoitajien vaihtuvuus, laadukas ruoka, laadukas sisäilma, tukea kotiin jne.). Aika tärkeä syy kotona olemiseen on myös se, että päivähoito koetaan huonoksi.

 

[-]

[QUOTE="vieras";23300103]Anteeksi, mutta en osaa olla kateellinen "mielenkiintoisesta elämästäsi " matkusteluineen. Olen ehtinyt elämäni aikana matkustaa ja varmasti ehdin tulevaisuudessakin. Nyt vain koen, että paikkani on olla lasteni kanssa, viettää aikaa heidän kanssaan,opettaa heille asioita ja arvoja. En tahdo heidän kasvavan päivähoidossa! (äläkä siinäkään nyt hiilly: sinä et millään voi ehtiä kasvattaa lastasi ja viettää hänen kanssaan aikaa yhtälailla kuin kotiäidit ,kun matkustat ympäri maailmaa tapaamassa mielenkiintoisia ihmisiä.) Ja kyllä väitän tapaavani paljon ihmisiä, me emme kuitenkaan vietä kaikkea aikaamme kotona neljän seinän sisällä..
Lapset ovat kuitenkin niin pienen hetken pieniä ja riippuvaisia meistä vanhemmista. Varmasti minäkin ehdin kartuttaa eläkettä ja toimia työelämässä vielä montamonta vuotta lasteni hieman kasvettua..[/QUOTE]

Jotenkin sinusta tulee mieleen vanha sanonta ketuista ja pihlajanmarjoista

Täytyy tuottaa pettymys, ammuit taas harhaan arvailuissasi. Teen tällä hetkellä päivisin ihan samaa kuin sinäkin, ja tunnustan yhtä lailla tekemisieni arvon. Ainoa ero on, että minä en väitä ammattitaitoni ja ihmisyyteni kasvavan joka päivä kohisten En tiedä, kertooko se enemmän sinun ylivertaisuudestasi vai ehkä ammattiemme vaativuuden tietyistä eroista...

 

[-]

[QUOTE="vieras";23300140]No esim. siis sitä, että jos työn ja perheen yhdistäminen on hankalaa ja kotivanhempanakin olo on hankalaa, niin eikä olisi kaikille hyväksi, jos vanhempien työtaakkaa vähennettäisiin ja kotivanhemman työllistymistä tuettaisiin. Osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa nykyistä paremmin ehdoin jne.[/QUOTE]

Tuosta olen ihan samaa mieltä. Ja varsinkin siitä, että päivähoidon pitäisi olla nykyistä laadukkaampaa. Samalla voitaisiin päästä eroon tästä tietyissä paikoissa esiin puskevasta uuskonservatiivisesta asenteesta, jonka mukaan joka ainoan lapsen pitäisi olla kotihoidossa kolmivuotiaaksi, riippumatta perheen kokonaistilanteesta.

 

["vieras"]

Jotenkin sinusta tulee mieleen vanha sanonta ketuista ja pihlajanmarjoista

Täytyy tuottaa pettymys, ammuit taas harhaan arvailuissasi. Teen tällä hetkellä päivisin ihan samaa kuin sinäkin, ja tunnustan yhtä lailla tekemisieni arvon. Ainoa ero on, että minä en väitä ammattitaitoni ja ihmisyyteni kasvavan joka päivä kohisten En tiedä, kertooko se enemmän sinun ylivertaisuudestasi vai ehkä ammattiemme vaativuuden tietyistä eroista...

No tunnutpa sinä ylimieliseltä ja jotenkin ymmärrät asiat juuri niin kuin tahdot ymmärtää. En muistaakseni ole väittänyt ammattitaitoni ja ihmisyyteni kasvavan joka päivä kohisten. Sanoin, että kotiäitiys ei sulje itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä pois. Ja kyllä väitän näiden parin vuoden kehittäneen minua ihan eritavalla ihmisenä kuin työelämässä viettämäni vuodet. En koe myöskään olevani millään lailla ylivertainen, vaan ihan tavallinen tallaaja. Ja sovitaan vaikka niin, että sinun ammattisi on tosi vaativa ja minun ei! Jos se ajatus sinut onnelliseksi tekee

 

["Niinpä"]

Mä olen samaa mieltä että ehdottomasti pitäisi kehittää ja tukea joustavampia systeemejä kuin se että äiti jää kotiin vuosiksi. Onhan niitä, mutta realistiset mahdollisuudet niiden käyttöön on huonot, jo tulojenkin kannalta. Monesti työnantaja pistää viimeisen stopin asialle. Jotain sellaista että voisi tehdä esim 2 tai 3 päivää viikossa töitä tai vastaavaa. Sellainen ei olisi pienellekään iso juttu olla hoidossa ja vanhemmat pysyisivät paremmin kärryillä työjutuissa. Lisäksi väitän että lasten sairastelu vähenisi ja sitä kautta myös työpoissaolot kun hoidossa olisi vähemmän kuin joka arkipäivä.

Mun ala on sellainen että siinä tippuu kärryiltä todella nopeasti. Olin isäkuukauden töissä eli ehdin olemaan pois n 8 kk. Sinä aikana oli työpaikka muuttanut, tietokoneohjelmat muuttuneet ja henkilökuntaa vaihtunut. Huomasin -vaikka luen ammattilehdet säännöllisesti- että olin tippunut jo uusimmista jutuista auttamatta kärryiltä. Siis alle vuodessa! Mitä se olisi kolmessa vuodessa tai vielä useammassa?

 

[hoya bella]

Peesi tähän. Ja on myös aloja, joissa työura ei kärsi, vaikka olisikin lasten kanssa kotona. Itse asiassa aika moni naisvaltainen ala on sellainen, että asiat eivät työpaikalla muutu niin nopeasti, etteikö hoitovapaan jälkeen pääsisi taas riville työtehtävistään.

Näinpä. Ja ainakin mitä omaa työtäni (lastenhoitajana lasten omassa kodissa) ajattelen niin kotiäitiydestä ei mun mielestä ainakaan ole haittaa. Lapset kun menevät kouluun eivätkä enää tarvitse lastenhoitajaa niin se samassa perheessä lastenhoitajana oleminen ei ole kovin pitkäikäistä työtä, niin ei voi edes sen kummempaa uraa edes luoda. Sekä ei ne hoitajataidot nyt sen kummemmin muutu vaikka nyt olisikin useamman vuoden kotiäitinä ja sitten menisin taas hoitamaan muiden lapsia. Eri asia jos olisi jossain erikoisessa ammatissa jossa ne työkuviot muuttuvat jne.

 

["Neith"]

kuinka moni kth olevista jäisi kotiin riippumatta miehen tuloista jos mitään muita tukia ei maksettais?
jos kht olisi ainut mitä annetaan, ja jos on nostanut kht niin ei ole oikeutettu sitten esim. asumistukeen, toimeentulotukeen tai muihin vastaaviin sen jälkeen

naiset ovat itse aiheuttaneet huonomman aseman työelämässä, pätkätyöt, ja sen heikomman rahallisen aseman. ihan on omilla valinnoillaan ja mun mielestä yhteiskunnan ei pidä kannustaa siihen millään tasaolla, eikä varsinkaan maksaa mitään tukia siitä hyvästä

 

[-]

[QUOTE="vieras";23300257]No tunnutpa sinä ylimieliseltä ja jotenkin ymmärrät asiat juuri niin kuin tahdot ymmärtää. En muistaakseni ole väittänyt ammattitaitoni ja ihmisyyteni kasvavan joka päivä kohisten. Sanoin, että kotiäitiys ei sulje itsensä ja ammattitaitonsa kehittämistä pois. Ja kyllä väitän näiden parin vuoden kehittäneen minua ihan eritavalla ihmisenä kuin työelämässä viettämäni vuodet. En koe myöskään olevani millään lailla ylivertainen, vaan ihan tavallinen tallaaja. Ja sovitaan vaikka niin, että sinun ammattisi on tosi vaativa ja minun ei! Jos se ajatus sinut onnelliseksi tekee [/QUOTE]

En tiedä, missä asioissa koet eniten kehittyneesi, mutta olet ainakin aika kova vetämään ihmisistä hätiköityjä johtopäätöksiä

Ammattini vaativuus ei tee minua onnelliseksi, mutta se tekee, että koen olevani kutsumusalallani. Olen huolissani siitä, että ammatissani täytyy jatkuvasti pysyä ajan hermolla. Eikä tätä huolta suinkaan helpota se, että joku mammapalstalainen rehentelee että hänen ei ainakaan tarvitse minun laillani istua toimistossa/kiitää ympäri maailmaa/laiminlyödä lapsiaan/mitä milloinkin ylläpitääkseen ammattitaitoaan.

Meitä on erilaisia ihmisiä erilaisissa ammateissa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Neith";23300459]kuinka moni kth olevista jäisi kotiin riippumatta miehen tuloista jos mitään muita tukia ei maksettais?
jos kht olisi ainut mitä annetaan, ja jos on nostanut kht niin ei ole oikeutettu sitten esim. asumistukeen, toimeentulotukeen tai muihin vastaaviin sen jälkeen

naiset ovat itse aiheuttaneet huonomman aseman työelämässä, pätkätyöt, ja sen heikomman rahallisen aseman. ihan on omilla valinnoillaan ja mun mielestä yhteiskunnan ei pidä kannustaa siihen millään tasaolla, eikä varsinkaan maksaa mitään tukia siitä hyvästä[/QUOTE]

Minä saan kotihoidotukea ja lapsilisät tietysti päälle. Mies ei ole suurituloinen, ei edes keskituloinen. Näillä mennään..Lasten kasvettua hiukan menee sitten rahallisesti hiukan paremmin. Ja aikalailla lapsellista tekstiä henkilöltä joka ilmeisesti katselee maailmaa mustavalkoisten lasien läpi. Jotkut pitävät lapsiaan tärkeämpinä kuin työtä ja omaa uraansa.

 

["bbb"]

[QUOTE="kotimamma";23299248]Kotihoidontuki voi olla naiselle ansa | Taloussanomat

Hohhoijaa. Eli töihin ilmeisesti pitäisi mennä ja pieni vauva/taapero hoitoon. Kuka ajattelee lapsen etua?[/QUOTE]

No oletpas yksipuolisesti lukenut tuon jutun. Aika vahvasti siinä kyllä tuotiin esiin sitä, että sen sijaan että äiti on sen kolme vuotta kotona, se kotonaoloaika jaettaisiin isän ja äidin kesken.

 

[-]

[QUOTE="vieras";23300540] Ja aikalailla lapsellista tekstiä henkilöltä joka ilmeisesti katselee maailmaa mustavalkoisten lasien läpi. Jotkut pitävät lapsiaan tärkeämpinä kuin työtä ja omaa uraansa.[/QUOTE]

Älä nyt unohda toisten äitien kivittämistä. Se on arvokasta työtä, jossa voi kehittyä ihan kotona ollessaankin

 

["bbb"]

[QUOTE="Neith";23300459]
naiset ovat itse aiheuttaneet huonomman aseman työelämässä, pätkätyöt, ja sen heikomman rahallisen aseman. ihan on omilla valinnoillaan ja mun mielestä yhteiskunnan ei pidä kannustaa siihen millään tasaolla, eikä varsinkaan maksaa mitään tukia siitä hyvästä[/QUOTE]

Olen kyllä samaa mieltä. En tajua, mikesi suomessa oteta käyttöön mallia, jossa tuo hoitovapaa-aika on selkeästi jaettu kahteen, niin että äiti voi käyttää puolet, isä puolet. Tämä olisi ainoa keino tasa-arvoistaa edes vähän naisten ja miesten asemaa työelämässä. Osa isistä varmaan jättäisi tuon oman osuutensa käyttämättä, mutta käsittääkseni esim. ruotsissa isät kyllä käyttävät enemmän noita vapaita kuin suomessa, kun siellä järjestelmä on tuonsuuntainen.

 

[Orion-]

Eli äitien työllistymistä kotiäitiyden jälkeen pitäis tukea paremmin. Toistuvat pätkätyöt pitäis saada kokonaan pois.

Mutta myös kotiäitiyttä (tai -isyyttä) pitäis tukea paremmin. Pitkää kotihoitoa.

 

["vieras"]

En tiedä, missä asioissa koet eniten kehittyneesi, mutta olet ainakin aika kova vetämään ihmisistä hätiköityjä johtopäätöksiä

Ammattini vaativuus ei tee minua onnelliseksi, mutta se tekee, että koen olevani kutsumusalallani. Olen huolissani siitä, että ammatissani täytyy jatkuvasti pysyä ajan hermolla. Eikä tätä huolta suinkaan helpota se, että joku mammapalstalainen rehentelee että hänen ei ainakaan tarvitse minun laillani istua toimistossa/kiitää ympäri maailmaa/laiminlyödä lapsiaan/mitä milloinkin ylläpitääkseen ammattitaitoaan.

Meitä on erilaisia ihmisiä erilaisissa ammateissa.

Mietitäänpä taaksepäin vähän: kyllä se olit sinä joka ensin haukkui kotiäitiyttä ja minun ei niin vaativaa ammattia ja näin vedit omia johtopäätöksiäsi minusta ja muista einiinurakeskeisistä ihmisistä.
Ja nimenomaan; meitä on erilaisia erilaisissa ammateissa. Minun ammatissani voi kehittyä muutenkin kuin työpaikalla. Ja mielestäni jokaiselle perheelle pitäisi antaa mahdollisuus järjestää lastensa hoito niinkuin parhaaksi näkevät. Jos joku haluaa viedä lapsensa hoitoon kehittääkseen omaa uraansa ja tienatakaseen paljon rahaa niin siitä vaan. Minä taas haluan hoitaa lapseni kotona muutaman vuoden ja sitten mennä takaisin työelämään. Tuntuu vaan, että joillekkin on iso ongelma se että jotkut HALUAVAT olla kotona lastensa kanssa.

 

["bbb"]

Näinpä. Ja ainakin mitä omaa työtäni (lastenhoitajana lasten omassa kodissa) ajattelen niin kotiäitiydestä ei mun mielestä ainakaan ole haittaa. Lapset kun menevät kouluun eivätkä enää tarvitse lastenhoitajaa niin se samassa perheessä lastenhoitajana oleminen ei ole kovin pitkäikäistä työtä, niin ei voi edes sen kummempaa uraa edes luoda. Sekä ei ne hoitajataidot nyt sen kummemmin muutu vaikka nyt olisikin useamman vuoden kotiäitinä ja sitten menisin taas hoitamaan muiden lapsia. Eri asia jos olisi jossain erikoisessa ammatissa jossa ne työkuviot muuttuvat jne.

Tuo taitaa pikemminkin olla poikkeus, sillä aika moni nainen työskentelee alalla, jossa vaaditaan vähän enemmän ja ennen kaikkea koko ajan uuden oppimista. Varsin moni työpaikka alkaa nykypäivänä olla sellainen, että jos olet puolikin vuotta pois kuvioista, olet jo pahasti pihalla asioista.

 

["vieras"]

Älä nyt unohda toisten äitien kivittämistä. Se on arvokasta työtä, jossa voi kehittyä ihan kotona ollessaankin

Oletpas sinä nokkela ja sanallisesti taitava

 

[Orion-]

[QUOTE="bbb";23300610]Tuo taitaa pikemminkin olla poikkeus, sillä aika moni nainen työskentelee alalla, jossa vaaditaan vähän enemmän ja ennen kaikkea koko ajan uuden oppimista. Varsin moni työpaikka alkaa nykypäivänä olla sellainen, että jos olet puolikin vuotta pois kuvioista, olet jo pahasti pihalla asioista.[/QUOTE]

Työympäristön pitäis siis muuttua...joustavammaksi. Inhimillisemmäksi.

 

[-]

[QUOTE="vieras";23300597]Mietitäänpä taaksepäin vähän: kyllä se olit sinä joka ensin haukkui kotiäitiyttä ja minun ei niin vaativaa ammattia ja näin vedit omia johtopäätöksiäsi minusta ja muista einiinurakeskeisistä ihmisistä.
Ja nimenomaan; meitä on erilaisia erilaisissa ammateissa. Minun ammatissani voi kehittyä muutenkin kuin työpaikalla. Ja mielestäni jokaiselle perheelle pitäisi antaa mahdollisuus järjestää lastensa hoito niinkuin parhaaksi näkevät. Jos joku haluaa viedä lapsensa hoitoon kehittääkseen omaa uraansa ja tienatakaseen paljon rahaa niin siitä vaan. Minä taas haluan hoitaa lapseni kotona muutaman vuoden ja sitten mennä takaisin työelämään. Tuntuu vaan, että joillekkin on iso ongelma se että jotkut HALUAVAT olla kotona lastensa kanssa.[/QUOTE]

Minä saavuin keskusteluun siinä vaiheessa, kun sinä paraikaa kutsuit erästä keskustelukumppaniasi "asennevammaiseksi". Muutenkin sinä olet kiitettävästi syyllistynyt ad hominem -tyyppisiin kommentteihin.

Jokaisella perheellä Suomessa käsittääkseni on mahdollisuus jo nyt järjestää lastensa hoito niin kuin he parhaaksi näkevät. (jos nyt suljetaan selkeät sosiaalitapaukset pois) Enemmänkin tarvittaisiin suvaitsevaisuutta, jotta se uran ja perheen yhdistävä äiti ei aina olisi "lapsellinen" tai "ylimielinen" niin kuin noissa sinun kommenteissasi. Ja toki myös yhteiskunnan puolelta tukea: mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja laadukkaita lastenhoitopalveluita.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="bbb";23300610]Tuo taitaa pikemminkin olla poikkeus, sillä aika moni nainen työskentelee alalla, jossa vaaditaan vähän enemmän ja ennen kaikkea koko ajan uuden oppimista. Varsin moni työpaikka alkaa nykypäivänä olla sellainen, että jos olet puolikin vuotta pois kuvioista, olet jo pahasti pihalla asioista.[/QUOTE]
Mutta naiset, jotka alati muuttuvassa ammatissa työskentelevät, eivät yleensä jääkään vuosiksi kotiin. Lähestulkoon kaikki tuntemani naiset, jotka ovat olleet pitkään lasten kanssa kotona, eivät ole olleet tuollaisessa työssä vaan työssä, jossa hoitovapaalla olemisesta ei ole ollut suurtakaan haittaa. Tavallisimmin hoiva-alalla.

 

[-]

[QUOTE="bbb";23300563]Olen kyllä samaa mieltä. En tajua, mikesi suomessa oteta käyttöön mallia, jossa tuo hoitovapaa-aika on selkeästi jaettu kahteen, niin että äiti voi käyttää puolet, isä puolet. Tämä olisi ainoa keino tasa-arvoistaa edes vähän naisten ja miesten asemaa työelämässä. Osa isistä varmaan jättäisi tuon oman osuutensa käyttämättä, mutta käsittääkseni esim. ruotsissa isät kyllä käyttävät enemmän noita vapaita kuin suomessa, kun siellä järjestelmä on tuonsuuntainen.[/QUOTE]

Täysin samaa mieltä!