Toggle sidebar

Tammimammat 5

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Heis

Heräsin eilen aamulla (lauantaina) jo kuuden jälkeen kovaan selkäkipuun. Tuntui kuin kaikki sisäelimet, varsinkin keuhkot olis olleet ihan lysyssä. Missään asennossa ei ollut hyvä olla ja oli pakko nousta ylös vaikka väsytti. Siitä sitten turhautuneena lähdin kävelemään ulos, oli pakko olla pystyssä. Tunnin kävelyn jälkeen alkoi hellittämään... Tosi kiva. Kävin suihkussa ja sitten maistuikin uni vielä pari tuntia. Ei kyllä haluaisi vielä mitään kovia selkäkremppoja. Mielelläni olisin töissä ihan loppuun saakka. Olenkin nyt yrittänyt liikkua, viime viikolla joka päivä kävelemässä ja eilen tosiaan kahteen otteeseen..

Töistä puheenollen. Täytin kelan paperit ja toimitin ne meidän palkkaukseen, mutten vielä saanut niitä eteenpäin. Mulla on työsopimus myöskin vaan vuoden loppuun saakka ja pomo on kyllä luvannut, että se siitä jatkuu. Palkanlaskija tarvitsee "mustaa valkoisella" mun työsopimuksen jatkumisesta vuodenvaihteen jälkeen, joten pomo on nyt alustavasti hakenut sille jatkoa. Nyt mua kuitenkin vähän jännittää, miten tuolla ylemmällä johtoportaalla asiaan suhtautuvat. Jos jatkoa ei herukaan...

Joten pidetään peukkuja. Olis kiva saada päätökset ja se pakkaus!! Pouta, oliko ihania vaatteita? Onko muut saaneet jo pakkauksensa?

Vanilja 24+2
 
Mulla vielä paperit odottaa huomista, vien ne henk.koht. toimistoon ku setvin samalla kotihoidontuen jutskuja.

Vanilja: pidetään peukkuja et sun selkäkrampit helpottaa! Ei varmaan oo helppo olla varsinkaan sit ku on iso maha.

Mäkin koin jo inhan kipeän supparin kun höyrysin kolmisen tuntia edestakasin =(. Hyi olkoon ku oli inhottava! Pitää vaan rauhottua. Huomenna olis jumppa mutta katsellaan nyt oloa tuleeko mentyä.

 
Minua pikkuisen on alkanut tympiä kun kaikkiin keskusteluihin tuppaa tulemaan tuo vauva. Haluisin, että multa kysyttäis ns. normaaleja asioita, miten töissä, opiskelut tms. En jaksaisi selittää ties monettako kertaa alkuraskauden oloa ja nykyistä oloa ja miksi ei tunnu kovin mukavalta kun ihmiset taputtelee vatsaa...

Mutta mulle tuli Kelan päätös heti (oli tehty samana päivänä ja postitettu seuraavana) kun olin käynyt Kelan toimistossa. taisin aiemminkin "hehkuttaa" hyvää palvelua, mutta kuitenkin, kantsii itse käydä niin asiat selviää (ja jos pääsee heti aamusta niin ei tartte edes hirveesti jonottaa). Vaikka oma äitiyspäivärahani onkin suurempi kuin tuo perus 15,20/pv, kyllä välillä mietityttää mitenkäs tullaan toimeen, kun mies opiskelee ja tekee lopputyötään. Välillä tuntuu, että se ei oo sisäistänyt täysin, kuinka paljon rahaa kuluu sitten kun se vaapeli on kuvioissa. Varmaan toimeen tullaan, mutta on kyllä monia asioita, joissa on pakko leikata kuluja. No, ehkäpä se siitä.

Onko muuten kellään tietoa, miten toi korkoavustus toimii (siis jos on opintolainaa, niin sitten voi hakea sitä Kelalta)?

Muuten olo tätä samaa, pienokainen pyöriskelee vähän väliä ja harjottelee potkuja, niin että vatsa pomppii. Viimeksi jumpassa se lähti kans messiin ja huvitti kun siellä kieriskeltiin menemään. Btw kuinka kauan aiotte käydä/ olette käyneet jumppaileen? Itse ajattelin käydä niin kauan kuin pystyn, olo on paljon virkeempi kun pääsee liikkumaan.
 
Mulla lähti äitiysrahapaperit työnantajan kautta Kelalle viime viikolla. Pakkauksen päätin nyt sitten olla ottamatta, kun tuo esikoinen on syntynyt kesällä 2005 niin vaatteet on ihan hyviä ja käyttökelpoisia. Ostan sitten sillä rahalla jotain talvikamppeita vastasyntyneelle, kun esikoinen ei sellaisia pahemmin tarvinnut kesähelteillä!
 
Millie, kelan sivuilta löytyy lomakkeet korkoavustuksen hakemiseen. Sitä voi hakea itselleen takautuvasti, jos on maksanut korkoa tai sitten suoraan pankille, kun esittää tulot viimeiseltä neljältä kuukaudelta (muistaakseen jotenkin noin..)

Mä ihan täpinässä ajattelin jo, että saan kohta sen pakkauksen hyppysiini, mutta joudun odottelemaan sitä päätöstä työsopimuksen jatkumisesta. Sen mukaan sitten joudun hakemaan virkavapaata, mikä oli mulle ihan uusi juttu. Eihän mulla ole edes mitään virkaa!! Ällöttää muutenkin aina tämän ison valtionlaitoksen byrokratia joka hemmetin asiassa... MUR!

Mies on muuten tänään vakuutusyhtiökierroksella. Lähti selvittelemään, kuka tarjoaisi hyvää pakettia meille, johon kuuluisi kaikki vakuutukset samaan, uutena tuo vauvan vakuutus. Saa nähdä mitä meille tarjotaan.

Mä olen käynyt myös jumpassa vielä. Steppiäkin olen vetänyt vielä, tosin välillä vähän omaan tahtiin ja lihasosuuksista olen jättänyt vatsalihakset pois. Ja kävelylenkeillä olen käynyt päivittäin, tosin tahti alkaa olla selvästi rauhallisempi, muuten alkaa ilkeä painontunne alavatsalla. Eilenkin kävin, vaikka täällä Helsingissä oli ukonilma, mutta se onkin musta ihanaa. Olen todellinen syksyihminen ja rakastan ulkoilua märkien lehtien keskellä, pimeässä ja raikkaassa säässä, eikä haittaa vaikka sataa. Silti mulle on tullut tuo 8 kiloa jo. En uskalla edes ajatella paljonkohan sitä olisi jos olisi ihan sohvaperunaksi heittäytynyt!!?

Nyt syömään..
 
Morjens! Täällä on tuuli parantunut - olin ihan järjettömän vihainen loppuviikosta, viikonloppuna vähän hellitti ja tänään pienen ja täysin aiheettoman silmienpesun jälkeen oon ollu jopa hyvällä tuulella. Mikä lie nyt iskeny, kun ei mulla mitään vollotuksia oo tässä aikasemmin ollu. Sain kämpän vähän siistimpään kuntoon - huomenna tulevat uudesta pankista ihan kotikäynnille, kun ollaan vähän kosiskeltu niitä. Katotaan, pystyvätkö tarjoomaan parempia ehtoja kun nykynen, kun pitäs remonttia varten saada lisää lainaa, mutta ei nyt just olis varaa kiinteiden kulujen kasvuun. Lupailivat vähän, mutta huomenna siis lasketaan kaikki läpi!

Kävin viime viikolla pitkästä aikaa lekurilla, ja kaikki tuntu olevan ihan normaalia. Ite olin vähän huolissani, kun paino noihin käyriin nähen nousee turhan nopeeta, mutta lekuri ei ollu millänsäkään, ja kaikki tutut kyllä sanoo mun olevan olosuhteisiin nähden hyvännäkönen, löysää läskiä ei oo tullu ja nämä 7 kg näyttäis kaikki istuvan tuossa mahassa. Samalla kyselin hiivasta, kun alapää kutisee enkä ollu varma, saako noita reseptivapaita tuotteita käyttää, mutta sain niihinki luvan. Unohin vaan sitten käydä apteekissa siinä samalla, eli ilmeisesti ei kutise tarpeeksi ;)

Mää en jumppaa tms. oo ikinä harrastanu, mitä nyt sisko saanu pariin otteeseen höynättyä salille kokeilemaan millon mitäki. Moinen ei tunnu iskevän, eli oon suosiolla jättäny väliin, mitä sitä itteensä kiusaamaan. Liikuntani on siis aika ykspuolista, lähinnä lenkkeilyä ja pyöräilyä, mutta näkyy nuo kilot niilläkin ihan hyvin kurissa pysyvän. Koira liikuttaa nytkin, eli pari kertaa päivässä tulee käytyä kävelyllä. Mulla oli tuota Vaniljan mainitsemaa painontunnetta aikasemmin, mutta se loppu jo joku viikko sitten, eli ainaki tällä hetkellä kävelen ihan yhtä reippaasti kuin yleensäkin. Hölkätä ei enää kestä, kun maha tuntuu "pomppivan" tahdissa, ei tunnu oikeen hyvältä. Pyöräilystä halusin udella, kun ystäväni väittää, ettei moista saa loppuraskaudesta harrastaa. Väitteessä perää?
 
Kurkku: mielestäni pyöräilyä ei olla kielletty raskaana olevalta, mikäli homma vain onnistuu.
Onhan siinä tietysti omat riskinsä, jos kaatuu tms, mutta samoinhan voi käydä esim kävellessä jos liukastuu.

Minä olen alkanut jo järjesteleen vauvalle vaatteita valmiiksi hoitopöydän laatikoihin. Täytyy aloittaa hyvissä ajoin, ettei tule sitten kiire.
 
Sain eilen illalla sydämen tykytyksiä, kun vaapeli ei alkanutkaan potkiin, niin kuin yleensä kun käy makuulle. kuulostelin ja painelin, mutta ei mitään. Onneksi se sieltä sitten virkosi ja alko rummutteleen vatsaa, joten huokasin helpotuksesta ja uskalsin käydä nukkumaan. ja aamulla on jo taas täristelty... hassua, kun joskus iltasin toivoo, että asettuis jo, mutta sitten kun ei kuulu mitään, niin iskee pienoinen paniikki.

Kelan jutuissa teen saman homman kuin muidenkin laippusten kans eli taidan siis kipaista toimistoon tivaamaan noista korkotukiavustuksista, kun tuo lomaketeksti ei vain aukene.

Ai niin, posti toi nyt sitten ilmotuksen äitiyspakkauksesta. Mitä olette olleet mieltä sen sisällöstä? Toivottavasti ehdin sen tänään hakemaan, kun on tuota puuhaa niin kauheesti. Me ei muuten olla ostettu mitään, kun saadaan paljon sukulaisilta ja ajateltiin lähteä sitten ostoksille, kun mun äitysloma alkaa, eipä paljon muuta uupelia ole kuin hoitopöytä. Oma äitini aikoi hankkia kehdon pikkuiselle, onko muilla kokemuksia siitä? Haluisin sellaisen perinteisen puusta tehdyn. Vauvalla on kyllä pinnasänkykin, mutta ihan nukuttamista varten. Ilmeisesti yksin ei kannata jättää missään vaiheessa, kun joku pienokainen oli tippunutkin kehdosta, kun oli oppinut aikaisin nousemaan.
 
Pitipä tulla tännekin marisemaan, sain juuri epävirallisen tiedon siitä että mun työsopimus ei sitten jatku vuodenvaihteen jälkeen, eikä ketään edes oteta mun tilalle vaan osa hommista loppuu kokonaan ja loput hommat jaetaan muille... kivaa tää tän firman älytön säästäminen ja yt-neuvottelut. Nuoret pätevät pois, raskaana tai ei, mutta pidetään ihmeessä ne laiskat köriläät jotka ei tee mitään työaikana. no saanpahan ainakin laittaa kelalle paperit kun kerran asia on noin selvä. kiva vaan tiedostaa että ä-loman jälkeen ei oo töitä mihin palata, ja tässä pitäis vielä alkaa rakentamaan... no omapahan on vikamme, ihme kun tän ikäset ihmiset haluaa lapsia ja talon. jollain ois kiva nuo jutut maksaakin... sori että tuli tällanen valitus, mulla hormoonit hyrrää taas sitä vauhtia että kyyneleet silmissä istuin ja kuuntelin tuota "tuomiota", piti kaikkensa yrittää ettei tarttis esimiehen edessä kyynelehtiä.. ois ollu noloa. kai se elämä jatkuu. miten sitä voi edes tuntea olevansa äitiys"lomalla", kun lomaltahan on tapana palata töihin!?? mä tulen kyllä tuntemaan oloni aika työttömäksi, ja se tietty ottaa ylpeyden päälle kun en oo sitä ennen kokeillut. no onhan siihen vielä tietty aikaa ja voihan sitä säkällä löytääkin töitä ens syksynä. äh, kyllä tämä tästä.
Millie kyseli kehdosta, mulla ei ole kokemuksia jakaa, mutta meille ei edes harkita sellasta koska meillä on suuri koira, ja mä nukun ainakin yöni (tai ne tunnit) paremmin jos tiedän ettei koira käy sinä aikana kurkkimassa vauvaa. En usko että koira tekis mitään pahaa vauvalle, mutta koira itse ei taida tiedostaa kuinka suuri ja voimakas se on, joten ihan hyväntahtoinen pikku pusku voi tehdä hallaa vauvalle.
 
Minäkin olen harkinnut kehtoa vauvallemme, koska pinnasänky on jo niin huonossa kunnossa, että uusia täytyy joka tapauksessa. Ison koiran takia sitä kehtoa en hylkää, koska koira nukkuu yöt suljettuna kodinhoitohuoneeseen ettei pääse lasten sänkyihin. Mutta lähinnä hirvittää tuo 3-vuotias termiitti, joka tuskin vauvalle antaa minkäänlaista nukkumarauhaa. Ja jos vauva on lattialla olevassa kehdossa niin siitähän se termiitti saa vauvan nostettua helposti pois. Pinniksessä se olisi edes jonkinlaisessa turvassa.
Meillä muksut ovat alkaneet liikkumaan jo aika aikaisessa vaiheessa, joten kehdon käyttöikä jäisi aika vähäiseksi. Näin ollen päädymme varmaan ostamaan uuden pinnasängyn.
 
Voi Isolde, tuo on niin väärin, että sun työsuhde ei jatku!! Itse juuri odottelen päätöstä, mulla siis myöskin työsopimus vain vuoden vaihteeseen... Toivotaan, että sulle löytyy sitten kuitenkin heti töitä, kun työelämään haluat palata. Tsemppiä! Kunpa pomot ja päättäjät tajuaisivat, kuinka tyhmiä ovat noita päätöksiä tehdessään...

Mä kävin juuri purnaamassa tuohon vitutusketjuun. Mä en saa turpaani auki jostain syystä, että avautuisin miehelle mun kurjasta olosta. Miten h****tissä se voikin olla niin vaikeaa. Mä saatan hetkessä muuttua onnellisesta mammasta raivopääksi. Ja kaikki asiat itkettää, mä en ole koskaan ollut tällainen. Ja mitä enemmän kiukkuan, sitä kiukkuisemmaksi muutun, koska en halua olla koko aikaa pahalla päällä.

Puuh, pitäis lähteä lenkille höyryämään...
 
Heipsan! Noi työasiat on aina niin kinkkisiä juttuja...sitä on vaan toivottava että töitä löytyy sitt ku sen aika taas koittaa.Niin täälläkin...
Ollaan tytön kanssa taas reissussa mummun ja papan luona ja viikonlopuks mennään käymään siskon luona Pohjanmaalla, reissataan ku vielä pystytään...Ei tiiä tuleeko enää sitte lähettyä.
Käytiin tänään polskuttaa uimahallissa, siellä oli sitt mammajumppa johonka sain osallistua, kiva juttu!!Ja tyttö tykkäs polskia ja touhuta parisen tuntia. Nyt onki niin väsy olo, huh...Mulla oli tosiaan joku aika sitte tosi hiljanen viikko masussa, joten tuli käytyä neuvolassa ennen reissuun lähtöä. Tottahan toki kaikki oli kunnossa,mutta minkäs itelleen mahtaa...!Ja kävelyllä on nyt tullu käytyä joka päivä, mieluummin sitä kävelee noilla hiekkateillä ku asfaltilla...Sunnuntaina takas kotiin, siellä jo isukki ootteleeki tyttöään,taitaa olla kova ikävä...Viikon päästä neuvola,saa nähä montako lisäkiloa on tullu matkaan. Viime reissun jäljiltä jäi nimittäin pari kiloa...No, pakkohan niitäki on tulla.
Mutta kai sitä on mentävä ny nukkumaan että jaksaa...Jakseluja kaikille!!

 
Millie: Eilen luin tuon sun jutun, et vauva ei heti alkanutkaan potkia totuttuun aikaan ja hermostuit. Huokaisin, et onneksi tämä kakru potkii aina vain. No, aamulla sit heräsin ja totesin ensin miehelle, et olen nukkunut koko yön ilman et vauva on herättänyt kertaakaan ja huomasin vielä herääväni melkein vatsaltani, missä asennossa en ole voinut nukkua enää pariin kuukauteen. Sit käännyin selälleni ja alon odottamaan tuttua melskettä, mutta ei mitään. Kävin juomassa ja siirryin sohvalle ja vääntyilin kaikkiin asentoihin, missä yleensä heti alkaa meno ja ei mitään. Siinä sit jo tökin vatsaa ihan paniikissa ja melkein tippa silmässä, lopulta sieltä tuli hento potku ja hetken päästä terävämpi. Huh, kyllä helpotti! Hiljainen on nytki, muutamia pieniä liikkeitä tuntunut. Enää en valita, et potkii liikaa ;)

Isolde: Myöskään minulla ei ole äitiysloman jälkeen työtä mihin palata. Tiedän sun fiilikset täysin, tosin mulla ei tieto ollut yllättävä. Kyllä tässä on vähän miettinyt et miten selviämme, meillähän valmistuu omakotitalo helmikuussa ja lainaa h****tisti. Mut olen löytänyt tästä yhden hyvänkin puolen. Mulla ei ainakaan olisi mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle 300 euron tuella, mutta nyt voi jäädä ansiosidonnaiselle, jollei heti halua takaisin työelämään tai jos töitä ei heti löydy. Sillä rahalla jo pärjää, niukasti, mutta pärjää. Ja saa olla mussukan kanssa kotona pidempään!

pouta 26+6
 
Terkut 4D-ultrasta! Tärkeintä siinä oli että sai varmistuksen sille että kohdussa on kaikki hyvin niin minun kuin vauvan osalta. Siinä tosiaan näkyi kasvonpiirteet, ja sormet pystyi laskemaan ja tulihan se sukupuolikin ilmi. ;) Nyt on sitten DVD kotona mitä katsella.... onhan se vähän hassua. Kävin sit heti ihan uudella fiiliksellä Kampin yläkerran vauva-äitiysparatiisissa ihastelemassa kaikkea - mutta olipa kallista.
Mahassa käy usein vilkas liike ja koputus... Ja aina kun olen enemmän liikkeellä vatsassa on sitä painontunnetta ja kiristystä, mutta en murehdi sitä enää kun kerran kohdun suulla oli lääkärigurun mukaan kaikki ok. Liitoskivut sen sijaan tuntuu pahenevan päivä päivältä ja aina ylös nouseminen vihlasee nivusista.
Nelly, vko 24+5
 
Pitäsköhän meidän naiset ryhtyä poliitikoiksi? Oon oikeesti harkinnu asiaa, kun oon katellu tätä meininkiä. Ei kai muuten näihin asioihin voi vaikuttaa. Toisaalta pitäs liittyä johonki puolueeseen, mutta ainakaan mulla ei oo mitään selkeää puoluekantaa, olisin vähän samaa ja eri mieltä kaikkien puolueiden kanssa...

Toivottavasti sulla Vanilja on jo parempi fiilis. On aina helppoa neuvoa toista, mutta ajattelin kuitenkin heittää muutamia ajatuksia ilmoille. Mullekin on noita kiloja kertynyt varmaankin jo kymmenkunta ja olo on aikamoinen pallo - ei tietoakaan entisistä vatsalihaksista tai pystyistä rinnoista... utareiksi olen nämä uudet nimennyt :). Oon kuitenkin ottanut linjan, että en aio stressata tästä, painonnousu kuuluu asiaan (ja mulle ainakin vielä mahtuu vaatteet, paitsi siis vatsan kohdalta päälle). Samalla lailla minäkin jumppaan ja oon aktiivinen ja yritän syödä terveellisesti, joten vaapelin parhaaksi tämä kaikki on.

Aluksi mun oli hankala puhua miehelleni mitään ja kertoa tuntemuksista, mutta sitten päätin, että pakkohan se on. Ja helpotti - mieskin ymmärtää paremmin, kun ei tarvii arvuutella että mikähän nyt on kun vain kiukuttelee. Suun avaaminen voi olla vaikeaa, mutta kannattaa. Älä missään nimessä vain yksin mietiskele ja synkistele, tulee vain entistä kurjempi olo. Ja ei kaikkea tarvi kertoa heti, pikkuhiljaa on hyvä. Uskallan siis omasta kokemuksesta sanoa, kun olen ollut aikamoinen tuppisuu (oman perheen peruja?!?), mutta tässä vuosien mittaan kehittynyt ja oppinut ilmaisemaan tunteitakin. Itse asiassa, meillä kyllä varsinkin alkuun mies oli se joka osas tutneista puhua, en minä... että se siitä myytistä, ettei suomalainen mies puhu! :)

Leppoisampaa loppuviikkoa ja paljon masumyllerrystä kaikille, työt kutsuu...

 
Hei

Kiitos kysymästä Millie, paremmin voidaan taas. :) Mutta seuraavassa hetkessä tilanne voi olla taas toinen.. Kun yksi asia mättää, tuntuu että kaikki kaatuu päälle ja olen surkein olento päällä maan. Olen kyllä yksi hankala pirttihirmu, mies on selkeästi vähän varpaillaan mun seurassa, kääk. En haluaisi olla sellainen.

Ja tottahan se on, että kenelle mä purkaisin ja puhuisin tuntojani, jollen miehelle. Meillä myös mies on aina ollut sellainen, joka on puhunut tunteistaan ja yrittänyt saada mut avautumaan, minut, jolla on ollut tapana kääntyä sisäänpäin! Tässä eräänä päivänä mies sanoi mulle jotenkin näin, että "meidän pitää pystyä puhumaan vaikeistakin asioista, sillä me ollaan perhe". Mä oikein jäin miettimään sitä ja tuntui tosi hyvältä ajatella, että me tosiaaan ollaan perhe! Kuullostaa hullulta, mutta tuo asia vasta OIKEASTI avautui mulle..

Oliko täällä muuten muita menossa Haikaranpesään tai Kätilöopistolle muuten?

Vanilja 24+5

 
Mihin kaikki on hävinneet...? Vai onko niin, että mitään kummempaa ei tapahdu. me ollaan viikonlopuksi menossa miehen vanhempien luokse kyläileen, ja sieltä on luvassa säkki vaatteita. Ja käydään tervehtimässä runsaan viikon ikäistä serkkutytön nyyttiä.

Tänään käytiin kyllä itseki ostaan eka vaate, kun oli tarjousmyynti. Kun ei vielä tiedetä sukupuolta, niin sellainen valkoinen pehmeä potkis tarttui mukaan. Ens viikolla on taas ultra ja lääkäri keskiviikkona, joten taitaa tulla varmistus kumpi siellä nyrkkeilee äidin vatsapeitteitä. Nyt viettämään koti-iltaa miehen kainaloon. Harvinaista herkkua, joten täytyy ottaa kaikki irti!

Jaksamisia ja potkimisia
 
Mulla on välillä ihan ihmeellisiä tuntemuksia tuolta masusta. Aivan kuin vauveli jotenkin kiskois napanuoraa tai kääriytyis siihen. Ei ne ole kyllä ihan normaaleja liikkeitä vaan itekin joutuu ihan pysähtyyn et mitä ihmettä siellä tapahtuu.
Täytyy kysyä gyneltä kun mulla on taas parin viikon päästä kontrolli aika ultraan, et missä se napanuora oikein mutkittelee.

Ja toinen juttu mitä vauvelini hommailee, on se et hän potkii peräsuoleen! Voitte arvata tuntuuko kivalta :).

Odotan innolla loppukuuta, kun pääsen käymään isossa kaupungissa ja samalla pääsen ostaan vauvalle jotain uusia vaatteita. Ja samalla reissulla pääsen vielä katsomaan Scandinavian Hunksien konserttia. Ou jee! Ihanaa päästä hieman arjesta irti edes hetkeksi.
Muutenkin tuntuu, et pitäs ottaa miestä hieman korvista kiinni ja istuttaa se kuuntelemaan hetkeksi. Se kun tuntuu luulevan, et sillä on nyt mahdollisuus elää täysillä kun minä olen lasten kans kotona. Nytkin se on taas viettämässä kavereiden kans metsästysviikonloppua mökillä ja samoin oli viime viikonlopun. Kyllähän minä tietysti lasteni kans pärjään yksinkin, mutta kyllä minä tarvisin toistakin käsiparia auttamaan kun itse olen välillä niin kipeä, etten kaikkea pysty tekeen. Onneksi hän kuitenkin siivosi talon ennen lähtöään lähes kokonaan, niin siltä osin helpottaa kovasti.

Tästä tuli nyt taas hieman kitinä-juttu, mutta yritän kuitenkin ajatella positiivisesti, et kyllä se minunkin aika vielä tulee, jolloin pääsen yksin ystävieni kanssa jonnekin rentoutumaan :)
 
Minä täällä taas...pakko pitää meidän ketjua ylhäällä.

Te, jotka ette ole naimisissa, niin oletteko vielä miettineet, et kumman nimelle lapsi kastetaan?
Meillä on aiemmat lapset kastettu minun nimelle (silloin ei vielä oltu naimisissa), koska mieheni sanoi jo tavatessamme, et sitten kun mennään naimisiin niin hän ottaa minun sukunimen. Ja nyt on ekan kerran edessä tilanne, ettei tarvi käydä isyyttä tunnustamassa.

Keksikäähän muutkin galluppeja tai muuten kysymyksiä, et saadaan vipinää tähän meidänkin ketjuun :)
 
Kävin tänään ekaa kertaa ostamassa muutaman 50cm vaatteen. Oon saamassa ison kasan vaatteita siskolta, joten en kauheasti osta itse, mutta tottakai pakko jotain ostaa. 4D:ssä otettu kuva on nyt kehyksissä, aika hassua, siitä voi tosiaan erottaa tuttuja piirteitä. Miten oli muuten noiden ultrakuvien säilyvyys? Ilmeisesti auringon paisteessa niitä ei saa pitää... Onko muita 4D:n kokeneita?
Mulla on kanssa ollu ihmeellisiä potkutuntemuksia myös sisään päin ja peräsuoleen, ei aina tunnu ihan kivalta - ihan kun ois maanjäristys menossa. Kävelen varovasti kuin vanha mummo, koska mahasta alkaa heti kiristää, ja nivusissa tuntuu, mutta olen silti pieniä kävelyjä tehny, mutta suurempaa liikunnallisuutta ei ole tullu harrastettua moneen moneen viikkoon.
Ei olla tosiaan naimisissa, mutta miehen sukunimi on lapselle tulossa - on niin samantyyppiset nen-päätteiset sukunimet että sinänsä ihan sama.
26+1
 
Mekin saatiin kaks säkkiä sukulaisilta vaatteita ja äsken käytiin niitä läpi. Muutenkin ollaan saatu kiitettävästi tavaraa sukulaisilta, tietty esim. hoitotasota, ammeet ja turvakaukalot on hankittava, mutta taloudellisesti on huomattava helpotus, ettei tarvi kaikkea hankkia. Mitä kaikkea aiotte muuten ostaa etukäteen?

Meillä varmaan tulee miehen sukunimi. Itse kyllä haluisin mieleemmin omani, koska se on harvinaisempi kuin miehen. Äitini tyttönimi on nk. suojattu sukunimi, joten ollaan vähän keskusteltu, josko otettais se kun mennään naimisiin. Lapselle tulee tietty sitten se sukunimi, joka valitaan.

Olotila on muuten ok, mutta menin päivällä syömään salaattia, jossa oli tuoretta punasipulia - närästys helpotti vasta äsken. Ja muutenkin, ei kestä syödä mitään rasvaista kuten ranskalaisia, pizzaa, makkaraa tms. Karkkiakaan en oikein voi syödä kun se ällöttää. No, keitot ja salaatit menee ja ruisleipä ja jogurtti ja hedelmät. Sinänsä hyvä, mutta kun oltiin työpaikan tarjoamalla pizzalounaalla, mä jouduin tyytymään keittoon muiden rouskutellessa rapeapohjaisia ja mehevätäytteisiä pannupizzoja. Vähän harmitti, mutta mieluummin jätän välistä kuin kärsin karseesta närästyksestä!

Onko muilla jo ongelmia istuma-asennon kanssa? Mä oon huomannu, että on täytyny alkaa pikkuhiljaa pönöttään vähän takakenossa, kun vatsa painaa. Olo on muutenkin aika muhkea ;) Oli aika hauskaa kun miehen kaveri kyseli miten nämä uudet muodot on passannu miehelle ja voiko harrastaa seksiä...? (Tulevaisuuden varalle kuulemma, kun sitten joskus oma kultsi on raskaana). Sanoin leikilläni, että ei olla tietenkään voitu harrastaa seksiä moneen kuukauteen, ja että muodot on vaan tiellä (mikä kyllä on totta). Mutta mies tietenkin korjasi heti, että vipinää on entiseen malliin ja että kaaret & kurvit on vaan plussaa... Heh. Me ollaan jouduttu kyllä aikamoiseen ryöpytykseen ja uteliaisuuden kohteiksi, kun kaveripiirissä ei liiemmin muita vauvoja ole (ainakaan vielä) näköpiirissä. Lastenhoitajiakin on jo jonossa, saas nähdä miten käy kun niiden pitää vaihtaa ekat kakkavaipat... saattaapa se sitten hillitä ainakin osan vauvakuumetta.

Nyt tämä yökukkuja lähtee petiin!
 
Viikonloppu taas takana ja töihin meno edessä, plääh! Olo ihan loistava edelleen, joten ei ole ollut raportoitavaa. Kiva, että muillakin on asiat hyvin, siksi varmaan täällä niin hiljaista onkin.

Nelly: Eikö ollutkin ihana käydä siellä 4D-ultrassa? Me annettiin minun isälle kopio siitä dvd:stä ja viikonloppuna ku käytiin siellä pikaiseen, niin he katsoivat juuri vieraidensa kanssa sitä =(. En oikein tykännyt, on se kuitenkin niin henkilökohtainen juttu ja sellainen minkä haluaisi pitää omana juttunaan. No, enpä ollut tajunnut sanoa, että ei julkiseen jakoon... luulin, että itsestään selvää...

Me olemme naimisissa, joten kaikilla miehen sukunimi, joka on myös hänen kaksospojillaan (ei avioliitossa syntyneitä).

Olimme eilen juuri kyseisten vajaa kuusivuotiaiden kanssa uimassa ja oli hauskaa. Jokaikisen naisen pää kääntyi mun perään, toisaalta vähän ahdistavaa, mutta toisaalta ylpeänä kannoin vatsaani. Ei tarvitse ainakaan vetää vatsaa sisään ja olla timmissä kunnossa, jotta saa ihailevia katseita =)
Mutta muuten ei se niin rentouttavaa ollut. Kokoajan sai varoa vatsaa vedessä. Meidän pojat ovat oikeita vesipetoja ja osaavat uida ihan muutaman vedon. He eivät ainakaan pelkää vettä, vaan hyppivät syvälle puolelle miten vain ja sukeltelevat ym. Eli siinä täytyy olla aikuisten kokoajan hereillä ja vieressä. Ei siinä muuten mitään, kundeja on tosi hauska normaalisti heitellä, mutta nyt ne jalat potkaisevat niin helpolla ja kovaa suoraan vatsaan. He tietty yrittivät varoa, mutta eihän siinä leikin tiimellyksessä edes huomaa potkaisevansa toista.

Nyt hommiin, huomenna muuten neuvolalääkäri.

pouta rv 27+4
 
Huomentapäivää!

Täälläkin on oltu aamuvirkkuna jo piiiitkään töissä. Täytyy ottaa nyt kaikki irti, kun aamuisin on niin epätavallisen pirteä.

Viikonloppu meni kivasti. Kirjoittelin tuonne aikaisemmin näistä ailahtelevista tunteistani, mutta nyt on ilmeisesti taas vuorossa "maaninen" vaihe.. hehheh.. Miehen kanssa kuherreltiin ja puhuttiin PALJON kaikista asioista. Nyt on taas parempi mieli. Ja kun on hyvä mieli, seksihommatkin toimii. Ja kun seksihommat toimii, on hyvä mieli. :)

Me ei olla naimisissa ja vauva saa miehen sukunimen, niinkuin minäkin sitten kun joskus naimisiin mennään.

Viikonloppuna tehtiin myös päätös vakuutuksista. Tosi hankalaa verrata eri vakuutusyhtiöitä, kun on niin erilaisia käytäntöjä, hintoja ja kaikki korvaavat vähän eri tavalla asioita. Tultiin siihen lopputulokseen, että otetaan vauvalle vakuutus Pohjolasta, jossa nykyisetkin vakuutukset ovat. Sopii meille parhaiten.

Mekin ollaan mietitty tuota 4D ultraa. Mitä jos ei halua saada sukupuolta selville ja se vaikka näkyisikin ihan selvästi siellä? :P

Olettekos muuten tehneet jo isompia hankintoja? Meillä olisi ostoslistalla vaunujen lisäksi hoitopöytä. Ihan uusi turvakaukalo sekä vauvan pieni ensisänky saadaan miehen serkulta lainaan. Pitää pinnis ostaa sitten kun siihen rottinkikoriin ei enää mahdu.

Tällaista ajatuksenvirtaa täällä maanantaiaamuna. Mulla kans nlalääkäri torstaina. Mukavaa viikkoa kaikille!

Vanilja 25+3
 

Similar threads

P
Tammimammat 8
Viestiä
212
Luettu
6K
Lapsen saaminen
Pive*
P
L
Tammimammat 4
Viestiä
127
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Leonor 24+1
L
V
Tammimammat 6
Viestiä
97
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Vanilja
V
V
Tammimammat 3
Viestiä
100
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Pive
P
M
Tammimammat 2
Viestiä
115
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Kaura
K

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa