Tapaaminen lasten isän uuden naisen kanssa? Mitä sanoa ja jättää sanomatta?

[joopa joo]

Mies vaan kertoilee aika avoimesti, että mitä se nainen on taas meidän päämme menoksi keksinyt.

Siis oikeesti, ehkä sen miehen kertomukset on hiukka ykspuoleisia ja muutenkin aika pelle jos tulee sinun luokse haukkumaan exäänsä. Mun miehelleni ei tulisi mieleenkään puhua entisestään pahaa, mutta heidän erostaan olikin jo vuosia ennenkuin tavattiin.

Ei kuulosta kovin ihastuttavilta nämä teidän miehet jotka ovat kiinni vielä exissään ja sitten vedetään omaan vihanpitoon uudetkin perheet. Tulee mieleen onko koko uusiosuhteen tarkoitus ollut loukata entistä puolisoa ja nyt vasta uskaltaa riidellä?

 

[uusmamma]

Minä olen edennyt mieheni kanssa vieläkin nopeammin ja se tuntuu olevan miehen exälle todella hankalaa, hän ei ole suostunut vielä edes tervehtimään minua (ja tässä on mennyt kuitenkin jo kuukausia aikaa). Toivoisin, että hän tekisi vastaavan aloitteen ja avautuisi minulle tuntemuksistaan, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Keskustelisin erittäin mielelläni kasvatuskysymyksistä myös hänen kanssaan, sillä olen miettinyt kasvatuskysymyksiä hyvin paljon (molemmilla siis alle kouluikäisiä lapsia).

 

[kiyoko]

Aloittajalle tsemppiä, aika parantaa, ja siihen asti pysyt coolina, eikö vaan Vaikka sun ei tarvi tykätä miehes uudesta naisesta niin sun lapset kai kovasti tykkää? Kun kerran tää nainen leikittää ja touhuaa muutenkin muksujen kanssa? Siksipä on todella tärkeetä että lapset saa ja uskaltaa tykätä siitä uudesta, ettei ne huomaa että äidillä on paha mieli, ja luule tekevänsä väärin kun viihtyvät isän uuden kaverin seurassa.

Lapset kokee todella herkästi vanhempien fiiliksiä vaikka me kuvitellaankin että muka peitetään ne. Ero ei varmasti ole lapsille helppo, mutta vanhemmat voi tehdä siitä niin helpon kuin mahdollista.

 

["Mina"]

Sun tekstistä paistaa vielä niin paljon oma katkeruutesi läpi, että sinuna en edes järjestäisi koko tapaamista vielä.

Onko sulla jotain syytä olla luottamatta miehesi harkintakykyyn? Vai miksi koet tärkeänä, että sinun pitää nähdä juuri nyt millaisen ihmisen kanssa lapsesi viettävät aikaa, koska sinulla ei kuitenkaan ole asiaan mitään sananvaltaa? Vai luuletko etteivät lapset kertoisi sinulle, jos uusi nainen kohtelisi heitä huonosti?

Mitä tulee miehen ajanpuutteeseen, niin en lähtisi ollenkaan "ajamaan lapsen oikeutta isään", vaan sanoisin isälle, että lapset haluais nähdä sua enemmän, oisko mitään mahollisuutta järjestää vähän useammin aikaa? Ilman syyttelyä tai uudesta naisesta valittamista.

 

[kkdw]

No mä yleensäkin ihmettelen tätä uusien ihmisten hinkua "tuppautua lapsiperheisiin". Minkä takia niihin lapsiin voi tutustua hitaammala rytmillä, varsinkin eron jälkeen. Kuvittelisin ainakin, että omille lapsilleni (10v) ero olisi jo itsessään tiukka paikka, saati sitten, että isäviikonloppuna olisi joku vieras nainen kuvioissa mukana.

Ainakin itse kuvittelisin eron jälkeen pitäväni pitkänkin ajan uuden mieheni ja lapset "eri osoitteissa".
Ai niin, tietysti tulee halvemmaksi asua vain yhdessä osoitteessa, se varmaan monella selittää tämän ihmeellisyyden.

Vai onko se uuden puolison onnesta pois, jos lapset ovat etävanhempansa kanssa keskenäänkin.

 

["Ava"]

Edellistä peesaten ihmettelen myös vanhempien hinkua löytää joku uusi puoliso heti samantien, tulee mieleen joku eron jälkeinen itsetunto-ongelma? Itselleni ei tulisi mieleenikään alkaa seurustella miehen kanssa, jonka erosta on alle vuosi, koska eihän kukaan voi irrottautua menneisyydestään hetkessä. Ja jos yhtään alkaisi moittia entistä puolisoaan, se olisi ehdoton stoppi, koska haluan että mieheni pystyy kunnioittamaan nykyisten ja tulevien lisäksi myös entisiä valintojaan. Näitä eronneita on tuttavapiirissä paljon ja tuntuu että näitä uusia suhteita perustetaan jotta saadaan entinen mustasukkaiseksi. Tai sellaista lällättelyä, että NO NIIN nyt meitä on kaksi yhtä vastaan! Ja kaikkien exäthän "kiusaa" eli toisin sanoen kaikki koetaan kiusaksi niin kauan kun ei olla anteeksi annettu.

Niinkuin tuo yksikin uusperhe, joka "yhdessä suojautuu exien kiusanteolta"! (Tulee mieleen se kirja jossa laiva upposi sen vuoksi että koko miehistö uskoi hukkuneen kissan kironneen laivan.)

Minäkin elän uusperheessä, mutta koska edellisistä eroista oli kulunut kauan aikaa ja arki rutinoitunut ilman parisuhdetta, niin pystyttiin aloittamaan puhtaalta pöydältä ilman haamuja menneisyydestä.