Tapan kohta itteni... en jaksa enää!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hyypiö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juu, nyt kääritään hihat! Kukaan ei sille tilanteelles voi paremmin tehä mittää ko sinä itte. On sitten eri asia mitä teet, eli soitatko ittelles apua, laitatko miehen seinää vasten vai ostatko auton. Mutta jokin ratkasu tohon nyt ois saatava, mökkihöperökshän sitä tulee!!! Varsinkin kun on talvi ja lumet maassa eikä pääse vapaasti liikkumaan. Herramunjee, oisin sun tilassa varmaan syöny jo pöydänjalat ja ryövänny ukkelin automobiilin ittelle ja muksuille. Yöllinen piknik auton takapenkillä jossei muuta :D

Koita jaksaa, ne lapsuudentraumat on varmasti vaikeita käsitellä. Kirjoita vaikka tuntemuksiasi ylös, se on minulla auttanut. Mies jopa kerran lukasi, ja sanoi että ymmärtää mua vähän paremmin. Pääasia kuitenkin, että saat omat fiiliksesi nousemaan. Ole itsekäs, vaadi apuja. Pyydä konkreettisia apuja mieheltä. Omaltani kun pyysin apua niin ei se ymmärtänyt mitä olisi pitänyt tehdä. Sitte kirjotin listan sille mitä kaikkea haluan että se tekisi. Nyt meillä pyykkää ja välillä jopa kokkaa mies. <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja sad but true:
Traumojen "esiin pulpahtaminen" on vaan laiskojen selkärangattomien tapa vältellä kovaa työtä ja hakea sääliä. Ei elämä ole helppoa kenellekään, mutta toiset luovuttavat helpommin ja keksivät tekosyitä joiden avulla oman paskakasan saisi toisten lapioitavaksi.

Hyi helvetti miten ilkeä ja ikävä ihminen. Et varmaan osaa hävetä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Josko koittaisit hommata uuden asunnon jostain vähän lähempää kaupunkia?

siis me asutaan kylän laidalla, mut ei tossa kylällä oo paljo kauppoja tms. pari pikku putiikkia. jos muuttaisin kaupunkiin, joutuisin muuttaa kauas täältä, aivan toiseen pitäjään. ja mitä se tähän hätään auttais?

Ei edelleenkään varmaan tänään mitä apua ois tuosta, mutta voithan ajatella asioita vähän eteenpäin... Tuollaisella asenteella ei mikään tule muuttumaan. Päätä tehdä asioille jotain!! Miehen ottaisin puhutteluun ja istuttaisiin niin kauan kunnes saisi jotain sanottua, muutto kivemmalle alueelle ja sitä kautta ystäviä jne.

no... ku se ei auta! Jos ei oo töitä muualla. Ku on pitkän työttömyyden jälkeen saanu vihdoin töitä, niin ei sitä välttämättä halua heti jäädä taas työttömäksi. Ollaan kyllä etitty välillä muualtaki, kaupungeista asuntoa, mutta ei sitä löydy! Ei löydy tarpeeksi isoja vuokra-asuntoja, eikä työttömänä saa lainaa omaan asuntoon. Sen lisäksi mulla on täällä terapia kesken.. enkä voi kesken jättää sitä, ku traumaterapiassa pitää koko ajan olla se sama terapeutti..

Kuinka iso sen asunnon oikein pitäisi neljälle hengelle olla? Lapsetkin vielä pieniä, niin eihän sitä tilaa nyt valtavasti tarvita, etenkin jos siellä kaupungissa ois muutakin tekemistä ettei tarttisi aina olla kotona neljän seinän sisällä. Menisihän se alkuun pienempikin asunto ja sitten kun töitä löytyy niin voisitte ostaa oman. Mieluummin mä ainakin asuisin ahtaasti kun tappasin itteni, mut kukin tyylillään...

Tohon terapian takia paikkakunnalla pysymiseen en oikein usko, voithan käydä entisellä terapeutilla kerran viikkoon uudelta paikkakunnaltakin käsin, jos se on niin ehdoton, ettet voi terapeuttia vaihtaa. Sano sille terapeutille, että onko parempi, että tapat ittesi vai onnistuisiko muu järjestely?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Ei kai se ero tuossa tilanteessa ole ratkaisu. Mä luulen, että koko perhe vois paremmin, jos äitiki vois hyvin. Ehkä isäkin jaksais olla sitten lasten kanssa, kun saa muut asiat kuntoon.

Ehkä juuri tuossa tilanteessa ero olisi oikea ratkaisu. Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät ottaisi eroa liian raskaasti.
En mä näe että apn väsymys olisi syy siihen miksi mies on välinpitämätön perhettään kohtaan!
Pienten lasten kanssa oleminen on raskasta. Itselläni on mies joka on aina osallistunut lasten- ja kodinhoitoon, silti mulla on välillä ollut todella raskasta. Joten kaikki sympatiat aplle! Hän joutuu pyörittänmään arkea yksin, sillä itsekeskeisestä miehestä ei näytä siihen olevan.
 
Kai sillä miehellä on edes joskus yksi vapaapäivä? Silloin otat sen auton ja lähdet pois kotoa, mies hoitaa lapset ja kodin sen aikaa, jätä sille vaikka ohjelappu mitä pitää tehdä. Jos sulla on kerran viikossa päivä, jolloin tiedät pääseväsi pois kotoa, niin varmasti auttaa. Ja jos miehes ei sulle tuota suo, niin kyseessä on kyllä aika sairas ihminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja Totuus:
Alkuperäinen kirjoittaja Taotaanpa järkeä päähän:
Alkuperäinen kirjoittaja realistin puheet sattuu:
Kivan miehen valitsit! Lisäksi menneisyyden taakat tulisi käydä läpi ennen kuin perheen perustaa! Sanoohan sen järkikin! Ei tarvitse olla edes kovin älykäs tajutakseen ettei lapsia voi tehdä jos on taakkoja. Et osaa suunnitella elämääsi voimavarojesi mukaan. Etkä ollut kriittinen miesvalinnassasi etkä missään näköjään. Olet itse aiheuttanut tilanteesi ja et voi syyttää yhteiskuntaa, kurjaa miestäsi tai läheisiäsi tai palstaa. Tai voit.. Mutta olet väärässä silloin ja et koskaan saa korjattua tilannetta.


Nyt niskaote ja alat pikkuhiljaa järjestämään elämääsi! Lapsesi kärsivät kun itse olet luovuttaja. Sinusta ei niin väliä. Toivoton tapaus :D Vai oletko toivoton tapaus? Tee jotakin!

kuule sinä ihminen joka näet maailman mustavalkoisena, joko tai tyyliin. Lapsia voi tulla ihan yllätyksenä vaikka niitä ei suunnittelisikaan. Ehkäisy pettää tjm.
Oletko joku kesken kasvuinen vai eikö elämä ole mitään opettanut?
Sinä näet ripaisun ap.n elämää tässä ketjussa ja et loppu peleissä tiedä siitä paljoakaan joten menes realisti kasvamaan hiukan!
Törkeä olet. Opettele tapoja ja mieti mitä suustas päästät.

Ehkäisy? Abortti? Itsetyydytys? Sanooko sulle mitään?
Lapsia ei synny jos ei itse tahdo! Synnyttäminen on aina tietoinen valinta.

Oletko oikeesti noin tyhmä vai keskenkasvuinen joka näkee kaiken mustavalkoisena?
Kaikille abortti ei ole vaihtoehto. Ja ehkäisy voi pettää,kondomi voi mennä rikki eikö sulle ole äitisi mitään opettanut tai terkkari kolulussa?
Ja toisekseen ei elämä ole suoraviivaista , aina sattuu ja tapahtuu niitä ikäviäkin asioita.
Älä tule itkemään sitten kun sulla ei menekkään elämä *niin kuin suunnittelit*.
Ilkeä olet. Siitä ei varmaan osaa oppia pois vaikka kuin yrittäisi takoa JÄRKEÄ päähän.

Ilkeä? Ja itse haukut toisia tyhmäksi ja keskenkasvuiseksi. Näinpä.. :)

Kyllä opit ovat menneet perille niin äidiltä kuin terkkariltakin: ei ole vahinkolapsia, ei ongelmia parisuhteessa tai elämässä vaikka elämä ei aina niin suoraviivaista ole ollutkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Sun pittää tehdä miehellesi selväksi, että kaikki asiat muuttuu, jos pääset välillä tuulettumaan!!! Eiköhän ala auto irtoamaan!

Se tässä vaikeinta onki, että mies käy töissä toisella paikkakunnalla, tulee takas kotiin aamuyöllä. Aamulla se nukkuu niin pitkään, että ei ehdi olla hereillä ku tovin, kunnes lähtee taas töihin, työvuorot on vähän sekoja ja paljo ylitöitä... En pääse aamusta mihinkään, ku mies nukkuu ja joutuisin ottaa lapset mukaan. Eikä se taas rentouta, että raahaan kahta kiukkuista vajaa 2-vuotiasta mukanani... Sit mun pitäis olla heti kohta takasi täällä, että mies pääsee taas töihin. Enkä siis ehtis kovin pitkälle, nimittäin lähimpään vaate/tavarakauppaan, kahvilaan, ravintolaan on puolen tunnin ajomatka yhteen suuntaan...
 
Pää pois sieltä persuksista. SINÄ OLET JO ITSEKIN TAJUNNUT, ETTÄ KOHTA PALAA PÄRE LOPPUUN, joten nainen tee jotain!!!!

Siis me yritämme tuupata sinua eteenpäin (siis en käske sua muuttamaan pois :D ), mutta sun pitää nyt tehdä jotain, OIKEASTI!

Ensinnäkin, keskustelet oikeasti sen miehes kanssa, että kohta hänellä ei ole enää puolisoa, jos sä makaat ranteet auki hänen tultua kotiin. Ajattele mitä olet tekemässä, kun tuota mietit. Lapsesi jää yksin jne. Siis elämäsi pitää saada nyt järjestykseen, keinoilla millä hyvänsä.

EIKÖ OLE KETÄÄN SUKULAISTA APUUN?? ONKO KETÄÄN, TULEEKO KETÄÄN MIELEEN?

Käy joka päivä ulkona lastesi kanssa, edes puoli tuntia auttaa taas jaksaaan. Oikeasti, kun vaan hoksaa sen.

Sinun pitää nyt ruveta ajattelemaan järjellä, eikä olla tuossa hemmetin pakokauhussa vai tuleeko siitä sitten mitään terveydellisesti ja järjellisesti, kun sulla on koko ajan seuraavanlainen olo "perkele, perkele, en jaksa...en jaksa...vittu mä en jaksa...mä en jaksa enää mitään...mä en jaksa käydä edes paskalla, paskon housuun"

Tämä on vain eteenpäin tuuppaus ja sun silmien aukaisu, joten älä herranluoja ota nenään hernettä!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
meillä olen taas nostanut asian useasti esille, että olen masentunut... Sitten vain voivottelee, ja sanoo,että hänen pitäisi auttaa minua kotona enemmän-siihen se sitten jääkin, minkäänlaista vauvanhoitoapua tai siivouapua en saa. Kotiin tullessaan mies on hämillään jos en ole tehnyt ruokaa. Nyt olen siinä pisteessä,että minun täytyy edes joskus saada levätä(yöt päivät hoidan vauvaa,öisin herää n.7 kertaa, vaikka on melkein 9kk). Nyt päätin laittaa lapsen hoitoon, huomenna pistetään hakemus.

Täällä just sama!! paitsi että lapsia ei oo laitettu hoitoon... nuorempi vasta aivan pieni ja herää myös vajaa 10 kertaa yöllä syömään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Sun pittää tehdä miehellesi selväksi, että kaikki asiat muuttuu, jos pääset välillä tuulettumaan!!! Eiköhän ala auto irtoamaan!

Se tässä vaikeinta onki, että mies käy töissä toisella paikkakunnalla, tulee takas kotiin aamuyöllä. Aamulla se nukkuu niin pitkään, että ei ehdi olla hereillä ku tovin, kunnes lähtee taas töihin, työvuorot on vähän sekoja ja paljo ylitöitä... En pääse aamusta mihinkään, ku mies nukkuu ja joutuisin ottaa lapset mukaan. Eikä se taas rentouta, että raahaan kahta kiukkuista vajaa 2-vuotiasta mukanani... Sit mun pitäis olla heti kohta takasi täällä, että mies pääsee taas töihin. Enkä siis ehtis kovin pitkälle, nimittäin lähimpään vaate/tavarakauppaan, kahvilaan, ravintolaan on puolen tunnin ajomatka yhteen suuntaan...

Ja sinun kiukkuisuus tarttuu lapsiin, se on jo varmaa. Lapsihan on paras tunteidentulkitsija. Kun äitillä on paha olla, niin ei lapsikaan ole itse "Naantalin aurinko".

 
Alkuperäinen kirjoittaja jääenkeli:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Ei kai se ero tuossa tilanteessa ole ratkaisu. Mä luulen, että koko perhe vois paremmin, jos äitiki vois hyvin. Ehkä isäkin jaksais olla sitten lasten kanssa, kun saa muut asiat kuntoon.

Ehkä juuri tuossa tilanteessa ero olisi oikea ratkaisu. Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät ottaisi eroa liian raskaasti.
En mä näe että apn väsymys olisi syy siihen miksi mies on välinpitämätön perhettään kohtaan!
Pienten lasten kanssa oleminen on raskasta. Itselläni on mies joka on aina osallistunut lasten- ja kodinhoitoon, silti mulla on välillä ollut todella raskasta. Joten kaikki sympatiat aplle! Hän joutuu pyörittänmään arkea yksin, sillä itsekeskeisestä miehestä ei näytä siihen olevan.

Mutta, kun hän ei halua erota, sen käsityksen minä olen saanu. Aiemmin sanoi, että mies osaa olla hyväkin, mutta ei osaa auttaa ko. tilanteessa. Ja se on totta, että jos mies on elänyt hyvän lapsuuden, niin silloin hän ei voi ymmärtää ap:tä täysin...
 
ap kaivannut mollaajia ketjuunsa. Toivoi varmaan myötäelämistä ja vinkkejä jotka voisi helpottaa heidän perheen tilannetta. Ja kiva kun osa on antanutkin hyviä neuvoja mutta vielä ei ole tullut sellaista mikä auttaisi koska hän varmasti tietää mikä on realistista ja mikä ei käy mitenkään.
Joten älkää hermostuko siitä ettei mikään kelpaa. Varmaan kelpaa muttei voi tarttua ihan mihin vaan kun ap.n pitää ajatella asiat varmasti monelta kantilta. Tilanne on todella hankala. Toivottavasti apua löytyy. Pyydä neuvolan kautta kodinhoitaja. Onhan se alku että joku muu hoitaa lapset, saat käydä vaikka kävelyllä. Tai kahvilla. Tai jotain kunhan menet ulos sieltä talosta ihmisten ilmoille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Totuus:
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja Totuus:
Alkuperäinen kirjoittaja Taotaanpa järkeä päähän:
Alkuperäinen kirjoittaja realistin puheet sattuu:
Kivan miehen valitsit! Lisäksi menneisyyden taakat tulisi käydä läpi ennen kuin perheen perustaa! Sanoohan sen järkikin! Ei tarvitse olla edes kovin älykäs tajutakseen ettei lapsia voi tehdä jos on taakkoja. Et osaa suunnitella elämääsi voimavarojesi mukaan. Etkä ollut kriittinen miesvalinnassasi etkä missään näköjään. Olet itse aiheuttanut tilanteesi ja et voi syyttää yhteiskuntaa, kurjaa miestäsi tai läheisiäsi tai palstaa. Tai voit.. Mutta olet väärässä silloin ja et koskaan saa korjattua tilannetta.


Nyt niskaote ja alat pikkuhiljaa järjestämään elämääsi! Lapsesi kärsivät kun itse olet luovuttaja. Sinusta ei niin väliä. Toivoton tapaus :D Vai oletko toivoton tapaus? Tee jotakin!

kuule sinä ihminen joka näet maailman mustavalkoisena, joko tai tyyliin. Lapsia voi tulla ihan yllätyksenä vaikka niitä ei suunnittelisikaan. Ehkäisy pettää tjm.
Oletko joku kesken kasvuinen vai eikö elämä ole mitään opettanut?
Sinä näet ripaisun ap.n elämää tässä ketjussa ja et loppu peleissä tiedä siitä paljoakaan joten menes realisti kasvamaan hiukan!
Törkeä olet. Opettele tapoja ja mieti mitä suustas päästät.

Ehkäisy? Abortti? Itsetyydytys? Sanooko sulle mitään?
Lapsia ei synny jos ei itse tahdo! Synnyttäminen on aina tietoinen valinta.

Oletko oikeesti noin tyhmä vai keskenkasvuinen joka näkee kaiken mustavalkoisena?
Kaikille abortti ei ole vaihtoehto. Ja ehkäisy voi pettää,kondomi voi mennä rikki eikö sulle ole äitisi mitään opettanut tai terkkari kolulussa?
Ja toisekseen ei elämä ole suoraviivaista , aina sattuu ja tapahtuu niitä ikäviäkin asioita.
Älä tule itkemään sitten kun sulla ei menekkään elämä *niin kuin suunnittelit*.
Ilkeä olet. Siitä ei varmaan osaa oppia pois vaikka kuin yrittäisi takoa JÄRKEÄ päähän.

Ilkeä? Ja itse haukut toisia tyhmäksi ja keskenkasvuiseksi. Näinpä.. :)

Kyllä opit ovat menneet perille niin äidiltä kuin terkkariltakin: ei ole vahinkolapsia, ei ongelmia parisuhteessa tai elämässä vaikka elämä ei aina niin suoraviivaista ole ollutkaan.

Kyllä tässä tapauksessa sanon. Missä sun empatia kykysi on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Sun pittää tehdä miehellesi selväksi, että kaikki asiat muuttuu, jos pääset välillä tuulettumaan!!! Eiköhän ala auto irtoamaan!

Se tässä vaikeinta onki, että mies käy töissä toisella paikkakunnalla, tulee takas kotiin aamuyöllä. Aamulla se nukkuu niin pitkään, että ei ehdi olla hereillä ku tovin, kunnes lähtee taas töihin, työvuorot on vähän sekoja ja paljo ylitöitä... En pääse aamusta mihinkään, ku mies nukkuu ja joutuisin ottaa lapset mukaan. Eikä se taas rentouta, että raahaan kahta kiukkuista vajaa 2-vuotiasta mukanani... Sit mun pitäis olla heti kohta takasi täällä, että mies pääsee taas töihin. Enkä siis ehtis kovin pitkälle, nimittäin lähimpään vaate/tavarakauppaan, kahvilaan, ravintolaan on puolen tunnin ajomatka yhteen suuntaan...

Eiks sillä miehellä ole IKINÄ vapaapäivää, jolloin se olisi edes jonkun 4-5 tuntia putkeen kotona ja hereillä päiväsaikaan? Tuossa ajassa ehtisit jo tehdä vaikka mitä.

Ei kai nyt vaan oo niin, että vapaapäivinäänkin se mies ottaa auton ja lähtee omiin menoihinsa jättäen sut lasten kanssa yksin kotiin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä vaan:
Pitäiskö sinun nyt kuitenkin yrittää edes miettiä joitain ehdotuksia mitä täällä ovat muut sinulle antaneet.
Ota auto yhdeksi päiväksi itsellesi käyttöön ( vie mies töihin mm. ). Pyydä/hae ulkopuolista apua kotiin. Jätä lapset miehellesi yhdeksi illaksi viikossa, pärjää varmasti niiden kanssa. Ja vielä jos iehesi voimaton, niin hakekaa apua yhdessä tilanteeseenne.

Mies on illat töissä... ja päivät. ainoastaan aamuyöstä alkupäivään on kotona, mutta senkin ajan nukkuu, että jaksaa taas lähteä kaasuttelemaan toiseen pitäjään töihin..
 
Ja jos et vauvaa voi jättää noin pitkäksi aikaa miehen kanssa kotiin, niin varmasti helpompaa olisi sekin, että lähdet vauvan kanssa kaksin jonnekin ja isompi jää miehen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Sun pittää tehdä miehellesi selväksi, että kaikki asiat muuttuu, jos pääset välillä tuulettumaan!!! Eiköhän ala auto irtoamaan!

Se tässä vaikeinta onki, että mies käy töissä toisella paikkakunnalla, tulee takas kotiin aamuyöllä. Aamulla se nukkuu niin pitkään, että ei ehdi olla hereillä ku tovin, kunnes lähtee taas töihin, työvuorot on vähän sekoja ja paljo ylitöitä... En pääse aamusta mihinkään, ku mies nukkuu ja joutuisin ottaa lapset mukaan. Eikä se taas rentouta, että raahaan kahta kiukkuista vajaa 2-vuotiasta mukanani... Sit mun pitäis olla heti kohta takasi täällä, että mies pääsee taas töihin. Enkä siis ehtis kovin pitkälle, nimittäin lähimpään vaate/tavarakauppaan, kahvilaan, ravintolaan on puolen tunnin ajomatka yhteen suuntaan...

Mä ehotan toista autoa. Meillä oli sama tilanne ja mulla lähti pää leveämään kahessa viikossa, kun toinen auto oli rikki. Muutamalla satasella saa jonkunlaisen koslan, se varmasti helpottas tosi paljon. Voit mennä ja tulla niinku huvittaa! Meilläkin lapsi on paljon tyytyväisempi, kun on eri virikkeitä, eikä olla vaan kotona..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Sun pittää tehdä miehellesi selväksi, että kaikki asiat muuttuu, jos pääset välillä tuulettumaan!!! Eiköhän ala auto irtoamaan!

Se tässä vaikeinta onki, että mies käy töissä toisella paikkakunnalla, tulee takas kotiin aamuyöllä. Aamulla se nukkuu niin pitkään, että ei ehdi olla hereillä ku tovin, kunnes lähtee taas töihin, työvuorot on vähän sekoja ja paljo ylitöitä... En pääse aamusta mihinkään, ku mies nukkuu ja joutuisin ottaa lapset mukaan. Eikä se taas rentouta, että raahaan kahta kiukkuista vajaa 2-vuotiasta mukanani... Sit mun pitäis olla heti kohta takasi täällä, että mies pääsee taas töihin. Enkä siis ehtis kovin pitkälle, nimittäin lähimpään vaate/tavarakauppaan, kahvilaan, ravintolaan on puolen tunnin ajomatka yhteen suuntaan...

Eikö teiän perheelle löytyisi asuntoa siltä paikkakunnalta, missä mies on töissä? Ei menisi miehen aikaa työmatkoihin ja sulle ja lapsillekin voisi olla vähän elämää ihmisten ilmoilla.
 
Voimia sulle ihan hirveesti. Anappas miehesi lukea tämä ketju. Ehkä hän sen jälkeen hiukan paremmin ymmärtää tilannettasi.

Onko siellä päin perhekerhoa, johon voisit lastesi kanssa mennä. Kerhothan kokoontuvat yleensä aamupäivällä, jolloin miehesi nukkuu ja sinulla olisi auto käytössä. Jospa tutustuisit siellä ees yhteen äitiin , josta saisit seuraa ja jolla saattaa olla jopa sama tilanne kuin sinulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sad but true:
Traumojen "esiin pulpahtaminen" on vaan laiskojen selkärangattomien tapa vältellä kovaa työtä ja hakea sääliä. Ei elämä ole helppoa kenellekään, mutta toiset luovuttavat helpommin ja keksivät tekosyitä joiden avulla oman paskakasan saisi toisten lapioitavaksi.

ai, sekö on mun laiskuutta, että oon joutunu koko lapsuuteni ja nuoruuteni kestämään seksuaalista hyväksikäyttöä, joutunu pieksettäväksi ja uhattu katkaista niskat, tappaa jne.. Sekö on mun laiskuutta ja selkärangattomuutta, että en oo koskaan elämässäni saanut istua äitini sylissä? En oo koskaan lapsena tai nuorena saanut kuulla itsestäni mitään hyvää? Sekö on mun vika, että teinpä mitä hyvänsä, olinpa kuin enkelimäinen tahansa ja yritin miellyttää, niin silti sain kuulla vain haukkuja ja herjoja? Ajattele vain niin. Ei ollut tietääkseni minun vika, että jouduin saamaan niin sairaan lähipiirin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja Totuus:
Alkuperäinen kirjoittaja sama:
Alkuperäinen kirjoittaja Totuus:
Alkuperäinen kirjoittaja Taotaanpa järkeä päähän:
Alkuperäinen kirjoittaja realistin puheet sattuu:
Kivan miehen valitsit! Lisäksi menneisyyden taakat tulisi käydä läpi ennen kuin perheen perustaa! Sanoohan sen järkikin! Ei tarvitse olla edes kovin älykäs tajutakseen ettei lapsia voi tehdä jos on taakkoja. Et osaa suunnitella elämääsi voimavarojesi mukaan. Etkä ollut kriittinen miesvalinnassasi etkä missään näköjään. Olet itse aiheuttanut tilanteesi ja et voi syyttää yhteiskuntaa, kurjaa miestäsi tai läheisiäsi tai palstaa. Tai voit.. Mutta olet väärässä silloin ja et koskaan saa korjattua tilannetta.


Nyt niskaote ja alat pikkuhiljaa järjestämään elämääsi! Lapsesi kärsivät kun itse olet luovuttaja. Sinusta ei niin väliä. Toivoton tapaus :D Vai oletko toivoton tapaus? Tee jotakin!

kuule sinä ihminen joka näet maailman mustavalkoisena, joko tai tyyliin. Lapsia voi tulla ihan yllätyksenä vaikka niitä ei suunnittelisikaan. Ehkäisy pettää tjm.
Oletko joku kesken kasvuinen vai eikö elämä ole mitään opettanut?
Sinä näet ripaisun ap.n elämää tässä ketjussa ja et loppu peleissä tiedä siitä paljoakaan joten menes realisti kasvamaan hiukan!
Törkeä olet. Opettele tapoja ja mieti mitä suustas päästät.

Ehkäisy? Abortti? Itsetyydytys? Sanooko sulle mitään?
Lapsia ei synny jos ei itse tahdo! Synnyttäminen on aina tietoinen valinta.

Oletko oikeesti noin tyhmä vai keskenkasvuinen joka näkee kaiken mustavalkoisena?
Kaikille abortti ei ole vaihtoehto. Ja ehkäisy voi pettää,kondomi voi mennä rikki eikö sulle ole äitisi mitään opettanut tai terkkari kolulussa?
Ja toisekseen ei elämä ole suoraviivaista , aina sattuu ja tapahtuu niitä ikäviäkin asioita.
Älä tule itkemään sitten kun sulla ei menekkään elämä *niin kuin suunnittelit*.
Ilkeä olet. Siitä ei varmaan osaa oppia pois vaikka kuin yrittäisi takoa JÄRKEÄ päähän.

Ilkeä? Ja itse haukut toisia tyhmäksi ja keskenkasvuiseksi. Näinpä.. :)

Kyllä opit ovat menneet perille niin äidiltä kuin terkkariltakin: ei ole vahinkolapsia, ei ongelmia parisuhteessa tai elämässä vaikka elämä ei aina niin suoraviivaista ole ollutkaan.

Kyllä tässä tapauksessa sanon. Missä sun empatia kykysi on?

Empatiani annan sinne missä sitä tarvitaan: tahtomattaan hätään joutuneille. En itseaiheutettujen ongelmien vuoksi sääliä ja huomiota kerjääville.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hanna:
ap oisko mahdollista jos hommaisitte toisen auton niin että pääsisitte lasten kans liikenteeseen? me asutaan kans pikkukylässä josta ei ilman autoa minnekään pääse, joten tiedän miltä tuntuu kun pää räjähtää ja viikon kohokohta on lauantaisin viikon ruokaostosten tekeminen. sit toinen asia mistä vois olla apua niin soitto kunnan perhetyöntekijöille. Tulevat käymään tarvittaessa vaikka kerran viikossa ja voivat käydä joko teidän kanssa yhdessä uimassa ja kaupungilla tai sit niin et hoitavat lapset ja lainaavat sulle auton et pääset itse käymään.
selvittele jos näistä olis apua. ja se mitä ehdottomasti myös suosittelen on NMKY.n avioliittoleiri ens kesänä.
Halaus.

Autoa oon yrittäny saada, toista siis. Mutta tähän mennessä se ei oo miehen mielestä onnistunu. "et kuitenkaan kävis missään." "tulee kalliiksi maksaa kahta autoa" jne jne jne... Mut asia on vielä puitavana ja minä kyllä sen toisen auton joskus vielä aion hankkia!! Tai siis mies saa luvan mulle sen hankkia, ku sehän tässä töissä käy, minä ku en noiden vauvojen luota pääse mihinkään...
 

Yhteistyössä