TASAN 2kk vielä, ja musta tuntuu että mä romahdan nyt just.

[minä]

Jos raskaus on noin vaikea, voiko pyytää, että synnytys käynnistettäis heti kun se on lapsen kannalta mahdollista? Ymmärrän, että kaksi kuukautta voi tuntua tuossa tilassa loputtomalta.

Ei varmaan antais luonne periksi semmoseen sit kuitenkaan. Ja ois se ehkä ihan fiksua saada nää mun hB:t ensin ylös lattiasta, ennen kuin leikkuriin lähetään :|

No tuo selittääkin jo jotain =) Alhanen hb aiheuttaa kuitenkin väsymystä ja sitä kautta vaik mitä ongelmia. Korjaa se nyt! :attn:

Yritys on kova! Nyt on menossa kolmas rautavalmiste, kun ekat ei sopinut ollenkaan, toiset ei nostanut arvoja. Ja... No, tää on vasta kolmas päivä kun näitä menee. Toivoa sopii, jotta tepsis.

Ok... Syötkö maitotuotteita/juokko niitä? Jätä pois jokskin aikaa. Ja syö paljon punasta lihaa, pinaattia, linssejä... =) Mä uskon, että ruokavalion kautta nuita (yleensä) on parempi korjata kun rautalisillä. Ja paljon c-vitamiinia aina sen rautaisen ruoan kanssa, tuoretta tomaattia jne!

Tsemppiä :flower:

 

[kuulehan]

Älä jaksa joka päivä valittaa samasta asiasta.

 

[EJK]

Voihan se olla, että vauva ei kahta kuukautta pysy sisälläsi ja pyrkii ulos jo vaikka ensi viikolla. Sitten voikin olla ihan toisenlaiset ongelmat edessä.

Kiitos vaan tästäkin tsempistä hei tuhannesti :flower:

Totuus, vaikka se näyttääkin vointisi aliarvioinnilta.

Huomenna soitto mton jos et neuvolan kautta saa asiantuntija-apua keskustellen vaikeaan henkiseen tilaasi. Oikeasti. Neuvolan terkkareilla harvoin sattuu olemaan psykiatristakin taustaa. Varaa aika keskusteluun, se voi ehkä auttaakin.

No kai mä sen tiedän, kyse olikin siitä, että onko tarpeen kaataa lisää paskaa niskaan, jos vointi on anaalista muutenkin.

Ja mun psyyke voisi vallan mainiosti, jos tämä helvetin fysiikka vaan kestäisi! Se tässä pitäisi saada toimimaan, koska mä olen kohta verensiirrossa, aathana

Kuule nyt hemmetti, kukaan ei kaada niskaasi paskaa!

Ja ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Eli jos fysiikka pettää, on vaaran jossain vaiheessa myös psyykeen pettäminenkin. Ja tietty toisinpäin.

No mitä konkreettista hoitoa sinulle tehdään / tarjotaan?

No ei se konkreettinen hoito voi tässä tapauksessa olla mitään muuta, kuin rautavalmisteita Ja juu, mun natriumin käyttöä ei myöskään ole rajoitettu ollenkaan. Sekin on konkreettista. Koska mun verenpaineetkin on lattiassa.

Ja kyllä tää fysiikka tässä nyt on se ongelma, vaikka mä purankin tunteitani kirkumalla täällä ja välillä tuntuu siltä, että pää räjähtää

Joo, en tarkoittanut olla ilkeä, vaikka töksähdellen kirjoitinkin. Fiksuna ymmärsit ehkä kuitenkin, mitä ajoin takaa (?)

Tietty jos hb on kovin alhaalla ja sitä ei lääkkeettömin ja / tai lääkkeellisin keinoin saada nostettua, niin kai siinä täytyy miettiä sitten punasolujen tiputusta. Toivottavasti ei kuitenkaan siihen tarvitse mennä =)

 

[Darwinin leski]

Joskus myös synnytyksen jälkeiseen aikaankin, vaikka fyysisesti olo onkin kevyt

Tämä ei liity tähän asiaan yhtään mitenkään. Koittakaa nyt pitää erillään fyysinen ja psyykkinen terveys. Raskaus voi olla fyysisesti helvetin raskas, vaikkei olisikaan mielenterveydellisiä häiriöitä.

Sinulla nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Ei tarvitse olla mielisairas, jos kokee olonsa psyykkisesti kuormittuneeksi. Hyvänen aika sentään! Niin kuin lukeekin ylempänä, että fyysinen sairaus / olotila pidemmän päälle kuormittaa psyykettäkin. Ja silloin kun tuntuu että pää leviää, olisi hyvä jos olisi joku jonka kanssa jutella ja sitä kautta saada voimaa arkeen ja eteenkäsin. Hetkellisesti.

En vaan koe, että mun hyväkseni voidaan tehdä yhtään mitään, vaikka juttelisin kenelle, koska ainut mitä siellä sanotaan, on se, että pitää koittaa kestää se 2kk ja koittaa saada rautoja ylös ja levätä ja... Semmosta. Kyllähän minä sen tiedän, kun ei tässä muutakaan voi (vaikka mä haaveilenkin parista litrasta O+:ta kera hyvän hB:n, suoraan suoneen tykitettynä).

 

[Vieras]

Sinulla nyt meni puurot ja vellit sekaisin. Ei tarvitse olla mielisairas, jos kokee olonsa psyykkisesti kuormittuneeksi. Hyvänen aika sentään! Niin kuin lukeekin ylempänä, että fyysinen sairaus / olotila pidemmän päälle kuormittaa psyykettäkin. Ja silloin kun tuntuu että pää leviää, olisi hyvä jos olisi joku jonka kanssa jutella ja sitä kautta saada voimaa arkeen ja eteenkäsin. Hetkellisesti.

Ei ole ihmekään, että mielenterveysneuvolat on ylityöllistettyjä ja mielialalääkkeitä syödään valtava määrä, jos siellä ravaa kaikki juttelemassa "jonkun" kanssa jos jonkin näköisistä asioista. Eikä mun tarkoitus ole todellakaan ap aliarvioida sinun oloa vaan kuulostaa siltä, että sun tapauksessa kyse on siitä, että on fyysisesti niin raskasta ja sehän helpottaa todennäköisesti kun vauva syntyy.

 

[vieras]

Mä haluan tän lapsen maailmaan, tai mä joudun johonkin osastolle. Ei nuppi kestä. Ei voi liikkua, veriarvot on päin perkelettä, kuten vointikin. Ei ihan totta jaksa. Mä en kestä, kun ei pääse edes kunnon kävelylle, kun on niin v.tun vaivanen. Ei voi tehdä mitään. Paitsi istua. Syödä voi aina joskus, mut siitäkin tulee vaan paska olo.

Ja jos joku sanoo jotain mun mielestä väärää, tai katsoo mua väärin, tai mitä tahansa, niin mä voisin sillä sekunnilla tempoa sitä henkilöä pitkin seiniä. Kärsivällisyys on todellakin nollissa nyt. Ei onneksi lasten suhteen, niin kanssa jaksan pehmoilla normaalisti. Mutta...kaikki muut ympärillä saavatkin sitten osansa... :ashamed:

Mulla oli tota ihan samaa kun tyttöä odotin. Esikoisen aikaan ei ollut mitään. Johtuneskohan se silti siitä että oli yli 10 vuotta väliä mun tapauksessani.

ps. Ootko syönyt c vitamiinitapleteita rautataplettien kanssa?

 

[Darwinin leski]

Mä haluan tän lapsen maailmaan, tai mä joudun johonkin osastolle. Ei nuppi kestä. Ei voi liikkua, veriarvot on päin perkelettä, kuten vointikin. Ei ihan totta jaksa. Mä en kestä, kun ei pääse edes kunnon kävelylle, kun on niin v.tun vaivanen. Ei voi tehdä mitään. Paitsi istua. Syödä voi aina joskus, mut siitäkin tulee vaan paska olo.

Ja jos joku sanoo jotain mun mielestä väärää, tai katsoo mua väärin, tai mitä tahansa, niin mä voisin sillä sekunnilla tempoa sitä henkilöä pitkin seiniä. Kärsivällisyys on todellakin nollissa nyt. Ei onneksi lasten suhteen, niin kanssa jaksan pehmoilla normaalisti. Mutta...kaikki muut ympärillä saavatkin sitten osansa... :ashamed:

Mä muistan, kun mä voin todella pahoin koko esikoisen odotusajan. ( 9kk oksennustauti, tai siltä se tuntu )
Silloin mä itkin, ja soitin siskolleni kysyäkseni, että loppuuko tämä varmasti, kun vauva syntyy?
Siinä sitä sitten tuli väkisinkin mieleen, että entä jos sairastuisi oikein vakasti? Entä jos pahaolo ei lähtisikään edes muutaman kuukauden päästä?
Koskaan?
Siinä sitä olisi hyväksymistä ja asennoitumista kerrakseen. Se hyväksyminen olis varmasti raskainta.

Joo, tämä oli vaan mun muisto niiltä raskailta ajoilta. ( ja siis todella vaikea raskaus)
Ap yritä uskoa ja muistaa, että se menee kuitenkin ohi ja palkinto on mitä suloisin :hug:

Kiitos
:flower: :flower: Itse oksensin ensimmäiset 5kk päivittäin, useita kertoja päivässä toki - ja vieläkin useita kertoja viikossa. Sen takia noiden rautojenkin kanssa on sitä ongelmaa, kun ei kai tässä mikään imeydykään, kun akka vaan yrjöää kaiken pois.

 

[Darwinin leski]

Jos raskaus on noin vaikea, voiko pyytää, että synnytys käynnistettäis heti kun se on lapsen kannalta mahdollista? Ymmärrän, että kaksi kuukautta voi tuntua tuossa tilassa loputtomalta.

Ei varmaan antais luonne periksi semmoseen sit kuitenkaan. Ja ois se ehkä ihan fiksua saada nää mun hB:t ensin ylös lattiasta, ennen kuin leikkuriin lähetään :|

No tuo selittääkin jo jotain =) Alhanen hb aiheuttaa kuitenkin väsymystä ja sitä kautta vaik mitä ongelmia. Korjaa se nyt! :attn:

Yritys on kova! Nyt on menossa kolmas rautavalmiste, kun ekat ei sopinut ollenkaan, toiset ei nostanut arvoja. Ja... No, tää on vasta kolmas päivä kun näitä menee. Toivoa sopii, jotta tepsis.

Ok... Syötkö maitotuotteita/juokko niitä? Jätä pois jokskin aikaa. Ja syö paljon punasta lihaa, pinaattia, linssejä... =) Mä uskon, että ruokavalion kautta nuita (yleensä) on parempi korjata kun rautalisillä. Ja paljon c-vitamiinia aina sen rautaisen ruoan kanssa, tuoretta tomaattia jne!

Tsemppiä :flower:

Syön ja juon jonkin verran, mutten muutamaan tuntiin raudan kanssa - kumpaankaan suuntaan. Ja mä vannon myös ton ruokavalion nimeen, mitä hoitokeinoihin tulee Jostain syystä ei vaan nyt toimi :|

Ja kiitos :flower:

 

[Darwinin leski]

Älä jaksa joka päivä valittaa samasta asiasta.

Ja minä kun valitan ihan niin paljon ja usein kuin sielu sietää - sun pitäisi älyllisenä olentona ymmärtää olla lukematta, mikäli käy omille hermoille

 

[Darwinin leski]

Voihan se olla, että vauva ei kahta kuukautta pysy sisälläsi ja pyrkii ulos jo vaikka ensi viikolla. Sitten voikin olla ihan toisenlaiset ongelmat edessä.

Kiitos vaan tästäkin tsempistä hei tuhannesti :flower:

Totuus, vaikka se näyttääkin vointisi aliarvioinnilta.

Huomenna soitto mton jos et neuvolan kautta saa asiantuntija-apua keskustellen vaikeaan henkiseen tilaasi. Oikeasti. Neuvolan terkkareilla harvoin sattuu olemaan psykiatristakin taustaa. Varaa aika keskusteluun, se voi ehkä auttaakin.

No kai mä sen tiedän, kyse olikin siitä, että onko tarpeen kaataa lisää paskaa niskaan, jos vointi on anaalista muutenkin.

Ja mun psyyke voisi vallan mainiosti, jos tämä helvetin fysiikka vaan kestäisi! Se tässä pitäisi saada toimimaan, koska mä olen kohta verensiirrossa, aathana

Kuule nyt hemmetti, kukaan ei kaada niskaasi paskaa!

Ja ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Eli jos fysiikka pettää, on vaaran jossain vaiheessa myös psyykeen pettäminenkin. Ja tietty toisinpäin.

No mitä konkreettista hoitoa sinulle tehdään / tarjotaan?

No ei se konkreettinen hoito voi tässä tapauksessa olla mitään muuta, kuin rautavalmisteita Ja juu, mun natriumin käyttöä ei myöskään ole rajoitettu ollenkaan. Sekin on konkreettista. Koska mun verenpaineetkin on lattiassa.

Ja kyllä tää fysiikka tässä nyt on se ongelma, vaikka mä purankin tunteitani kirkumalla täällä ja välillä tuntuu siltä, että pää räjähtää

Joo, en tarkoittanut olla ilkeä, vaikka töksähdellen kirjoitinkin. Fiksuna ymmärsit ehkä kuitenkin, mitä ajoin takaa (?)

Tietty jos hb on kovin alhaalla ja sitä ei lääkkeettömin ja / tai lääkkeellisin keinoin saada nostettua, niin kai siinä täytyy miettiä sitten punasolujen tiputusta. Toivottavasti ei kuitenkaan siihen tarvitse mennä =)

Toki.

Ja tässä on nyt reilu viikko ns. armonaikaa. Mulla. Ja Maltoferilla. Toivottavasti me pelataan yhteen, aika näyttää.

 

[syklaaminkukka]

Mitä valmisteita olet kokeillut, nestemäisiä vai tabletteja ? Mä en tiedä paljonko hb:si on, mutta mä koin yllätyksen, kun kävin viime viikolla neuvolassa. Mulla oli hb 96, vielä muutama viikko sitten se oli 130 Eikä mulla auta tuohon kuin nestemäiset rautavalmisteet, tabletit ei imeydy ollenkaan.
Mä voin vain kuvitella olosi, kun tämäkään ei kovin hehkeätä ole :hug:

 

[Darwinin leski]

Mitä valmisteita olet kokeillut, nestemäisiä vai tabletteja ? Mä en tiedä paljonko hb:si on, mutta mä koin yllätyksen, kun kävin viime viikolla neuvolassa. Mulla oli hb 96, vielä muutama viikko sitten se oli 130 Eikä mulla auta tuohon kuin nestemäiset rautavalmisteet, tabletit ei imeydy ollenkaan.
Mä voin vain kuvitella olosi, kun tämäkään ei kovin hehkeätä ole :hug:

Obsidan, Elivo & nyt toi Maltofer. Tabletteina menee, koska mä ilmeisesti reagoin juurikin tohon imeytymisvaiheeseen niin äkäsesti, ettei uskalla nestemäisiä kokeilla Tsemppiä sinnekin, kyl toi maihin vetää, kun ei yksinkertaisesti vaan kykene oikein mihkään ilman ponnisteluja.