O
"Opiskelija"
Vieras
Olen opiskelija (reilusti yli parikymppinen, en mikään teini) ja työharjoitteluiden kautta törämmyt useisiin vanhempiin. Kovin moni vanhempi ei edes ajattele olevansa tällainen, mutta suurin osa on..
Nykyajan lasten kasvatus tuntuu olevan yhtä tiukkaa linjaa ja tutkijoiden sääntöihin ja suosituksiin perustuvaa. Lapset kasvatetaan sekuntikello, kalenteri ja kasvatusopas kädessä.
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, jossa joku oli kauhuissaan ja hänen mielestään lastenk asvatusta laiminlöytiin pahoin ja hyvinvoinnista ei piitattu, koska UNITUTKIJA on sitä mieltä, että viikonloppuna ja lomallakaan ei saisi nukkua paljon arkea pitempään. Pointtiani on varmaan vaikea ymmärtää, koska olen huno ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla.
Onko siis parempi herättää lapsi väkisin? (YMMÄRRÄN tottakai, että joku säännöllisyys ja rääpy tässäkin asiassa) ihan vain siksi, koska unitutkija on näin kirjoittanut johonkin seiskalehteen?
Päiväkodeissa ja kouluissa törmää jatkuvasti siihen, miten lasta laiminlyödään ja hyvinvoinnista ei välitetä jos ei lasta kasvateta tiettyjen sääntöjen ja tutkijoien suositusten mukaan?
Yhdessä vietetty aika perheen kanssa on ihan hanurista, jos ei sitäkin tehdä tutkijoiden mukaan.
Leffailta perheen kanssa on huono vaihtoehto, sillä tutkijoiden mukaan se teidän telkkari on kuitenkin liian lähellä katselupaikkaa, tai leffahan voi kestää viisi minuuttia yli sen ajan, mitä tutkijat suosittelevt, että lapsi saisi katsoa telkkua päivässä?.
Harrastukset ja liikunta vapaa-ajalla on rakennettu sen mukaan, mitä tutkijat sanovat. Monen vanhemman mielestä on tärkeämpää, että se Eetu-Jooseppi luistelee paremmin, kuin muut luokan pojat, vaikka Eetu-Jooseppi mielummin rakentaisi lumilinnoja.
Tutkijat eivät ole tehneet tutkimuksia siitä, että lumilinnan rakentaminen kehittäisi Eetu_joosepin sitä ja tätä aivolohkoa, niin ennemmi siis harrastamme Eetu-Joosepin kanssa jotain, missä voisitte päteä?
Eiköhän ne lapsen hyvinvoinnille tärkeimpiä asioia ole rakkaus, rajat, yhdessäolo, tasapainoisuus, se että saa ruoaa nälkäänsä ja puhtaita vaatteita ja lapsen ikätaso on huomioitu kotona virikkeissä ja koulussa tms..
Nykyajan vanhemmat haluavat vain päteä ja vertailla.. Kaikkein tärkeintä on saada se oma lapsi olemaan jollain tapaa parempi, kuin muut lapset. Ei sillä ole niin väliä mitä se lapsi haluaa, osaa tai jaksaa. Se on tärkeintä, että äiti voi töissä huutaa, miten se neljävuotias pikku-Pekka jo lukee.
Sitä vastuuta vältellään sillä, että voidaan todistella itselle "Olenhan minä kasvattanut tämän pikku PIrkkoni juuri niinkuin tutkijat suosittelevat" aina silloin, kun tulee huono omatunto siitä, ettei ole ollut lapsen kanssa riittävästi tai antanut lapselle riittävästi sitä jotain, mitä oikeasti tarvitsee.
Tutkijatko ne teidän lapset kasvattaa?
Tottakai moni tutkimus on todella hyvä ja hienoa, että kasvatuksessa huomioidaan niitä.
Se, että se naapurin lapsi saa syödä kahtena päivänä viikossa karkkia, ei tarkoita, etteikö hänestä voisi kasvaa terve, tasapainoinen ja normaali aikuinen.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Näpytän kännykällä.
Nykyajan lasten kasvatus tuntuu olevan yhtä tiukkaa linjaa ja tutkijoiden sääntöihin ja suosituksiin perustuvaa. Lapset kasvatetaan sekuntikello, kalenteri ja kasvatusopas kädessä.
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, jossa joku oli kauhuissaan ja hänen mielestään lastenk asvatusta laiminlöytiin pahoin ja hyvinvoinnista ei piitattu, koska UNITUTKIJA on sitä mieltä, että viikonloppuna ja lomallakaan ei saisi nukkua paljon arkea pitempään. Pointtiani on varmaan vaikea ymmärtää, koska olen huno ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla.
Onko siis parempi herättää lapsi väkisin? (YMMÄRRÄN tottakai, että joku säännöllisyys ja rääpy tässäkin asiassa) ihan vain siksi, koska unitutkija on näin kirjoittanut johonkin seiskalehteen?
Päiväkodeissa ja kouluissa törmää jatkuvasti siihen, miten lasta laiminlyödään ja hyvinvoinnista ei välitetä jos ei lasta kasvateta tiettyjen sääntöjen ja tutkijoien suositusten mukaan?
Yhdessä vietetty aika perheen kanssa on ihan hanurista, jos ei sitäkin tehdä tutkijoiden mukaan.
Leffailta perheen kanssa on huono vaihtoehto, sillä tutkijoiden mukaan se teidän telkkari on kuitenkin liian lähellä katselupaikkaa, tai leffahan voi kestää viisi minuuttia yli sen ajan, mitä tutkijat suosittelevt, että lapsi saisi katsoa telkkua päivässä?.
Harrastukset ja liikunta vapaa-ajalla on rakennettu sen mukaan, mitä tutkijat sanovat. Monen vanhemman mielestä on tärkeämpää, että se Eetu-Jooseppi luistelee paremmin, kuin muut luokan pojat, vaikka Eetu-Jooseppi mielummin rakentaisi lumilinnoja.
Tutkijat eivät ole tehneet tutkimuksia siitä, että lumilinnan rakentaminen kehittäisi Eetu_joosepin sitä ja tätä aivolohkoa, niin ennemmi siis harrastamme Eetu-Joosepin kanssa jotain, missä voisitte päteä?
Eiköhän ne lapsen hyvinvoinnille tärkeimpiä asioia ole rakkaus, rajat, yhdessäolo, tasapainoisuus, se että saa ruoaa nälkäänsä ja puhtaita vaatteita ja lapsen ikätaso on huomioitu kotona virikkeissä ja koulussa tms..
Nykyajan vanhemmat haluavat vain päteä ja vertailla.. Kaikkein tärkeintä on saada se oma lapsi olemaan jollain tapaa parempi, kuin muut lapset. Ei sillä ole niin väliä mitä se lapsi haluaa, osaa tai jaksaa. Se on tärkeintä, että äiti voi töissä huutaa, miten se neljävuotias pikku-Pekka jo lukee.
Sitä vastuuta vältellään sillä, että voidaan todistella itselle "Olenhan minä kasvattanut tämän pikku PIrkkoni juuri niinkuin tutkijat suosittelevat" aina silloin, kun tulee huono omatunto siitä, ettei ole ollut lapsen kanssa riittävästi tai antanut lapselle riittävästi sitä jotain, mitä oikeasti tarvitsee.
Tutkijatko ne teidän lapset kasvattaa?
Tottakai moni tutkimus on todella hyvä ja hienoa, että kasvatuksessa huomioidaan niitä.
Se, että se naapurin lapsi saa syödä kahtena päivänä viikossa karkkia, ei tarkoita, etteikö hänestä voisi kasvaa terve, tasapainoinen ja normaali aikuinen.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Näpytän kännykällä.
