Te, joilla suhde varattuun mieheen/naiseen

[TE]

jos kiinnostuisin varatusta miehestä ja hän osottaisi kiinnostusta minua kohtaan, tekisin selväksi että mitään suhdetta ei tule ennenkun entinen on hoidettu alta pois.

Mä en ikinä alkaisi toiseksi naiseksi. ja sen verran täytyy kunnioittaa toisten suhteita.

Mutta sitten kun on korviaan myöten rakastunut niin ei ajattele noin järkevästi. Joten älä ole niin varma. ;D

 

["noh"]

[QUOTE="aloittaja";23302096]Täysin olen sitä mieltä, että jos kotona on kaikki hyvin, niin kukaan ei siihen väliin pääse.

[/QUOTE]

Mutta voiko pitkässä parisuhteessa AINA mennä niin hyvin? Ehkä sitä kannattaa miettiä niiden toisten naisten omallekin kohdalle, jos onnistuu sen varatun miehen itselleen saamaan.. että pysyykö se suhde ihan, ihan koko ajan sitten auvoisena ettei vaan mies taas haksahda. Etenkin vauva-aikana se parisuhde vaan monesti jää vähän taka-alalle kun vauva vaatii niin paljon aikaa ja huomiota.

Eikä se aina siitä naisesta ole kiinni, naisen mielestä parisuhteessa kaikki on ok, mutta miestä vaan houkuttaa muutkin naiset vaikka miehen mielestäkin parisuhteessa sinänsä kaikki olisi ihan kunnossa.

Noh, enpä itse lähtisi tuommoisen miehen matkaan, ihan varmasti saisi aina miettiä että pettääkö se nyt seuraavaksi minua. Mutta toisaalta, eikös se olisi ihan reiluakin joutua itsekin petetyksi kun on tehnyt sitä samaa jollekulle muulle?

 

[...]

Ei aina ole kyse sinkuista. Itsekin olin tahollani naimisissa. Elämä on. Olen pahoillani. :/

Niin siis varattuja myös. Omassa tapauksessani kyseessä oli sinkkunainen. Oli ihanaa olla viimeisillään raskaana ja saada jokapäivä viestejä kuinka mun mies on hyvä pano ja he suunnittelevat yhteistä elämää ja jne jne jne... Jätin miehen joka viikon päästä tuli häntäkoipien välis takaisin kotiin mut toinen nainen ei jättäny meitä rauhaan.... Vieläkin sattuu kovasti kun mietin noita aikoja. Ongelmia suhteessa oli mutta en olisi ikänä uskonu että mies pettää. Olisi ensin edes jättäny ja sitten... No, nyt on selvitetty asioita mutta mieltä kalvaa silti välillä. Anteeksi on vaikea antaa mutta pointti oli siis se että mies ei jättänyt minua toisen naisen vuoksi vaikka toinen nainen niin uskoikin...

 

["aloittaja"]

Tapaamisia oli milloin missäkin. Emme vain voineet olla erossa. Puolen vuoden päästä ensitapaamisesta olimme jo yhdessä. Meillä oli hyvä aikamme, mutta arki tuli sitten siihenkin suhteeseen + molempien käsittelemättömät erot, syyllisyys... En voi suositella. Parempi varmasti on ensin erota entisestä ja käsitellä mielessään se ero ennen uuteen suhteeseen menoa. Mutta, tiedän... Kun on umpirakastunut niin ei sitä osaa ajatella järkevästi.

Meillä ei ole tilanne semmoinen, että koskaan olisimme "kunnolla" yhdessä, VAIKKA molemmat eroaisimme. Meilläkin tapaamisia hänen työnsä mukaan. Nyt vaan saatiin olla viime vkl yhdessä ensimmäistä kertaa, taisi pistää molempien pään pahemman kerran sekaisin!

 

[Tuota]

Haukkukaa vaan petetttyä, on se niin helppoa.

Noi "Syytä ittees" kommentit kuulostaa niin tutuilta, kun omalla miehellä oli suhde toiseen naiseen, tää toinen nainen lähetteli mulle viestejä just noin et syytä ittees yms... NOH, annoin miehelle anteeksi ja kolme vuotta tästä on aikaa...TULEN AINA VIHAAMAAN NIITÄ IHMISIÄ JOTKA VOKOTTELEE VARATTUJA. Tottahan se on että varatun ei tarvi lähteä leikkiin mukaan mutta miksi vitussa NÄIDEN SINKKUJEN PITÄÄ YRITTÄÄKÄÄN VARATTUJA???? ihme idiootteja...

Oman itsesi takia kannattaa käsitellä tuo viha jotenkin. Ei kukaan lähde hyvästä suhteesta, tai petä jos rakastaa sekä kunnioittaa puolisoaan. Ei se niistä toisista naisista (tai miehistä) ole kiinni, vaan ihan siitä pettäjästä.

 

[Täällä yksi toinen nainen]

Älkää kukaan nyt tulko haukkumaan tähän ketjuun, jookos. Tilanne muutenkin tarpeeksi vaikea.

Mutta siis on kai täällä muitakin, jotka on suhteessa varattuun ihmiseen. Haluaisin vain tietää, minkälaisia tapaamisia teillä on ollut ja kuinka kauan? Ja mihin suuntaan olette menossa "salaisenne" kanssa, pahenee vai paranee?

Itselläni vain koko ajan paranee, mutta ikävä on kova!

Minä olen tapaillut varattua miestä 7 vuotta. Yhteinen lapsi on myös.. Lapsi on se syy miksi enää olen jaksanut tätä, että minullakin on kuitenkin jo omanlaiseni pieni perhe. Muuten tuntuisi liian pahalta, se että kaikki tutut menee naimisiin ja perustaa perheitä, ja minulla ei siis olisi mitään. Parempaan suuntaan meidän suhde on mennyt vuosien myötä, miehelläkin taitaa olla aika paljon tunteita minua kohtaan. Olen pysynyt tässä tilanteessa kun tämä mies vaan tuntuu oikealta, ja olen muuten niin tajuttoman nirso, ei minulle kelpaa lähestulkoon kukaan. Enkä halua sitten kuitenkaan sen toiseksiparhaan kanssa ruveta olemaan, vain että saisin miehen, ja siinä mielessä "normaalin" perheen.

 

[...]

Oman itsesi takia kannattaa käsitellä tuo viha jotenkin. Ei kukaan lähde hyvästä suhteesta, tai petä jos rakastaa sekä kunnioittaa puolisoaan. Ei se niistä toisista naisista (tai miehistä) ole kiinni, vaan ihan siitä pettäjästä.

En puolustele miestäni, enkä ole väittänyt suhteemme olevan ongelmaton. Ei vain ole Iskijässäkään kaikki kotona jos pitää varattuun sekaantua. Eikä ne kaikki ole häntäheikkejä baarissa....

 

[Sika naiseksi]

[QUOTE="aloittaja";23302790]Edelleen muistutan, mitä varten tämän aloituksen tein! Ei ollut kenenkään haukkumista varten, vaan etsin muita samassa tilanteessa olevia. Mutta eihän sitä voi hiljaa olla nekään, joilla vähän eri kokemuksia.

Sika naiseksi: Sinun kanssa ehkä vastaava tilanne, oletko rekisteröitynyt?[/QUOTE]

Olen, mutta taidanpa tätä käyttötarkoitusta rekkautua uudelleen toisella nikillä. Hetki pieni!

 

[-]

Mutta sitten kun on korviaan myöten rakastunut niin ei ajattele noin järkevästi. Joten älä ole niin varma. ;D

kyllä se järki pitää pystyä pitämään päässä rakastuneenakin.

ja se kertoo paljon miehestä jos hän pystyy säätämään monen kanssa yhtä aikaa. En halua sellaista miestä.

 

[Tuota]

Niin siis varattuja myös. Omassa tapauksessani kyseessä oli sinkkunainen. Oli ihanaa olla viimeisillään raskaana ja saada jokapäivä viestejä kuinka mun mies on hyvä pano ja he suunnittelevat yhteistä elämää ja jne jne jne... Jätin miehen joka viikon päästä tuli häntäkoipien välis takaisin kotiin mut toinen nainen ei jättäny meitä rauhaan.... Vieläkin sattuu kovasti kun mietin noita aikoja. Ongelmia suhteessa oli mutta en olisi ikänä uskonu että mies pettää. Olisi ensin edes jättäny ja sitten... No, nyt on selvitetty asioita mutta mieltä kalvaa silti välillä. Anteeksi on vaikea antaa mutta pointti oli siis se että mies ei jättänyt minua toisen naisen vuoksi vaikka toinen nainen niin uskoikin...

Tuossa olen kyllä sitä mieltä, että tuo toinen nainen käyttäytyi erittäin huonosti, ja varmasti sinulla on ollut ja on rankkaa jos ajattelet tuota. Itse en edes ottaisi takaisin miestä jos toisen matkaan lähtisi, edes hetkeksi, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että aina pitäisi erota ennen kuin aloittaa uutta suhdetta. Jos tekee mieli olla jonkun toisen kanssa, niin reilun pelin mukaan eroaa edellisestä ennen uuden kanssa oloa.

 

[tuplaeronnut]

[QUOTE="aloittaja";23302826]Meillä ei ole tilanne semmoinen, että koskaan olisimme "kunnolla" yhdessä, VAIKKA molemmat eroaisimme. Meilläkin tapaamisia hänen työnsä mukaan. Nyt vaan saatiin olla viime vkl yhdessä ensimmäistä kertaa, taisi pistää molempien pään pahemman kerran sekaisin![/QUOTE]

Oletteko siis molemmat parisuhteessa? Olkaa varovaisia jos jatkaa aiotte. Voi tulla rumaa jälkeä jos suhteenne paljastuu ja etenkin jos teillä lapsia. =/ Ja suosittelisin miettimään jos lopettais tuon ja koittas löytää sen kipinän omasta liitosta. Niin kipeää kuin se tekeekin niin kipeää tekee sekin jos rikotte muita ihmisiä tuossa. Mulla on kokemusta. :/

 

[SikaPossu]

Olen, mutta taidanpa tätä käyttötarkoitusta rekkautua uudelleen toisella nikillä. Hetki pieni!

Sika naiseksi rekisteröityi.
Ap voit laittaa mulle privapostia tulemaan niin jatketaan juttelua niin Mieheni tulee tosin kohta kotiin, joten voi olla että vastaan vasta huomenna!

 

["girl"]

Seksisuhteessa olen ollu varatun kanssa. Pelkästään seksistä oli kyse, aina jos törmäsimme yöelämässä. Ei koskaan mitään muuta, mies kertoi heti alkuun olevansa varattu ja mä sanoinki et sit tää on pelkkää seksiä. Ja oli. Muutaman kuukauden ajan, pari kertaa kkssa, aina lähti yöllä kotiin, sanoi olleensa jatkoilla kaverin luona. Juttu loppui kun minä aloin seurustella: minä en petä. Jos kukaan KOSKAAN olis kysynyt multa, tyttöystävänsä tai kaverinsa, olisin kieltänyt kaiken. En missään nimes olis halunnut et saa tietää. Onhan se raukkamaista seksiäki harrastaa varatun kanssa, mut se oli sellainen yhdenillan juttu, josta tuli vakipano, enkä mä oikeastaan kadu sitä mitenkään...
Koskaan en vois SUHTEESEEN alkaa varatun kanssa. Siis sellaiseen jossa keskustellaan, ihastutaan, rakastutaan, käydään syömässä ja pistetään sydän likoon. En voisi KOSKAAN luottaa mieheen joka pettää minun kanssani, vaikka hänet saisinkin itselleni. Mun mielipide on se et joka pettää yhtä, pettää mahdollisuuden tullen toistakin.

 

[TE]

Sika naiseksi rekisteröityi.
Ap voit laittaa mulle privapostia tulemaan niin jatketaan juttelua niin Mieheni tulee tosin kohta kotiin, joten voi olla että vastaan vasta huomenna!

Ja jos käytätte miehenne kanssa samaa konetta niin muistakaa se sivuhistoria. Ja senkin jälkeen kirjoituksenne saa esiin vaikka ne poistatte jos vähänkin koneista ymmärtää!

 

["girl"]

Enkä koskaan vois rakastua ihmiseen joka rakastaa jotakuta muuta. En vois yksinkertaisesti olla, KUOLISIN jos minun rakastamani ihminen nukkuisi yönsä toisen naisen vieressä. Kuinka AP voi? Miltä se tuntuu? itse olen sellainen luonteeltani...kuolisin kun ajattelisin omaa rakasta toisen naisen kanssa.

 

[...]

Ja jos käytätte miehenne kanssa samaa konetta niin muistakaa se sivuhistoria. Ja senkin jälkeen kirjoituksenne saa esiin vaikka ne poistatte jos vähänkin koneista ymmärtää!

Mahtavaa elämää..

 

[petetty vaimo]

kun aina sanotaan et se on sen miehen vika eikä toisessa naisessa ole mitään syytä yms...ok ymmärretään, onhan se niin et avioliitossa on kaksi, mies ja nainen. Tämä kolmas osapuoli on ulkopuolinen joka siihen väliin syystä tai toisesta tulee...mutta miksi aina jälkeen päin itketään kun ex-vaimo ei halua olla nyxän kanssa tekemisissä tai normaaleissa väleissä? no ei kai jos aviomiehellä on ollut salasuhde nyxään...kuka sitä voi odottaa...siinä on sit ex-miehellä ja uudella vastuunsa kun lapset kärsii, nyxä kärsii kun ex-vaimo suostuu vain kommunikoimaan lasten isän kanssa. Tämäkin johtuen siitä että kyseessä on lasten isä. Aiheuttaa varmasti paljon ongelmia exän ja nyxän suhteeseen mutta jokainen syö puuronsa jonka on keittänyt ja ex-vaimo on vapaa lopulta.

 

[...]

Tuossa olen kyllä sitä mieltä, että tuo toinen nainen käyttäytyi erittäin huonosti, ja varmasti sinulla on ollut ja on rankkaa jos ajattelet tuota. Itse en edes ottaisi takaisin miestä jos toisen matkaan lähtisi, edes hetkeksi, ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että aina pitäisi erota ennen kuin aloittaa uutta suhdetta. Jos tekee mieli olla jonkun toisen kanssa, niin reilun pelin mukaan eroaa edellisestä ennen uuden kanssa oloa.

Jos mieheen, ja kavereihin, on uskominen, mies ei enää pitänyt yhteyttä toiseen naiseen siinä vaiheessa kun potkaisin pihalle, mutta kun toinen nainen ei jättänyt mua rauhaan, potkaisin miehen pihalle, koska oli tallaisen elämäämme hommannut... Takaisin otin koska lapsia tulossa ja mies niin vilpittömästi pyysi anteeksi.

 

[lalala]

[QUOTE="girl";23302995]Seksisuhteessa olen ollu varatun kanssa. Pelkästään seksistä oli kyse, aina jos törmäsimme yöelämässä. Ei koskaan mitään muuta, mies kertoi heti alkuun olevansa varattu ja mä sanoinki et sit tää on pelkkää seksiä. Ja oli. Muutaman kuukauden ajan, pari kertaa kkssa, aina lähti yöllä kotiin, sanoi olleensa jatkoilla kaverin luona. Juttu loppui kun minä aloin seurustella: minä en petä. Jos kukaan KOSKAAN olis kysynyt multa, tyttöystävänsä tai kaverinsa, olisin kieltänyt kaiken. En missään nimes olis halunnut et saa tietää. Onhan se raukkamaista seksiäki harrastaa varatun kanssa, mut se oli sellainen yhdenillan juttu, josta tuli vakipano, enkä mä oikeastaan kadu sitä mitenkään...
Koskaan en vois SUHTEESEEN alkaa varatun kanssa. Siis sellaiseen jossa keskustellaan, ihastutaan, rakastutaan, käydään syömässä ja pistetään sydän likoon. En voisi KOSKAAN luottaa mieheen joka pettää minun kanssani, vaikka hänet saisinkin itselleni. Mun mielipide on se et joka pettää yhtä, pettää mahdollisuuden tullen toistakin.[/QUOTE]

Ihan kuin mun suusta. Paitsi, että mulla on suhde edelleenkin ja ihan selvinpäin sovitusti. Hyvää seksiä, ei muuta. Lapsia ei onneksi ole tässä kuviossa ja tämä loppuu välittömästi, jos alan seurustella.

 

[no kummaa]

Älkää kukaan nyt tulko haukkumaan tähän ketjuun, jookos. Tilanne muutenkin tarpeeksi vaikea.

Mutta siis on kai täällä muitakin, jotka on suhteessa varattuun ihmiseen. Haluaisin vain tietää, minkälaisia tapaamisia teillä on ollut ja kuinka kauan? Ja mihin suuntaan olette menossa "salaisenne" kanssa, pahenee vai paranee?

Itselläni vain koko ajan paranee, mutta ikävä on kova!

Suo pitäis haukkua ???

Ei kaikkilla voi olla selkärankaa puolin eikä toisin.
Vaikee sanoo meneekö sun suhtees eteen vai taaksepäin,
mutta itse teet oman elämäsi virheet ja itse ne on korjattava.
Eli niin kauan kun tuntuu itsestäs hyvältä tuo systeemi niin jatkat
parempi aina jättää kun tulla jätetyksi... Näin se myös on..kait.

 

[Tuota]

Jos mieheen, ja kavereihin, on uskominen, mies ei enää pitänyt yhteyttä toiseen naiseen siinä vaiheessa kun potkaisin pihalle, mutta kun toinen nainen ei jättänyt mua rauhaan, potkaisin miehen pihalle, koska oli tallaisen elämäämme hommannut... Takaisin otin koska lapsia tulossa ja mies niin vilpittömästi pyysi anteeksi.

Toivon sydämeni pohjasta että teillä on nyt kaikki hyvin, eikä sinun enää ikinä tarvitse kestää mitään tuollaista!

 

[TE]

Mahtavaa elämää..

No nämäkin jäljet vaan on peitettävä jos suhteensa aikoo salassa pitää. :/

 

[Minkä ihmeen takia]

[QUOTE="Surullinen";23301971]Oletko koskaan ajatellut miltä tuosta toisesta naisesta, tästä ihastuksesi vaimosta/avovaimosta tuntuu.

Minä en tunne mitään muuta kuin suurta vihaa kaltaisiasi naisia kohtaan.

Miehelläni ja minulla oli lapsen synnyttyä vauva-arkea ja meni yöt itkevän vauvan kanssa ja parisuhde jäi pikkuisen taka-alalle.
Lapsi kasvoi ja alkoi helpottamaan, olisimme saaneet puhumalla ja ottamalla yhteistä aikaa korjattua suhteemme vielä, mutta mieheni kertoili töissä sinkkunaistyökaverilleen kotiväymyksestä ja tämä naikkonen viimeisenpäälle kivasti auttoi miestäni ja kuunteli ja kuunteli niin perusteellisesti, että sai miehen makuukammarin puolellekin.

Niin mieheni sitten päätti, että hän haluaa tuon naikkosen ja lapsi ja 10v liitto saa jäädä.
Tuo nuori nainen on se tärkeä ja ainut oikea. Tämä selvisi miehelleni jokin aika sitten, nyt on yhteinen kotimme myytävänä ja asumme tässä saman katon alla kunnes virallinen puoli on hoidettu ja mies tapailee tätä naikkosta.

Joten eikö niitä vapaita miehiä löydy, miksi veetussa pitää mennä hajoittamaan perhe.
Itse tunnen suurta vihaa tätä naista kohtaan ja jos tästä miehn ja hänen välillä jotain vakavampaa vielä tulee, niin en tiedä miten suhtaudun kun eron jälkeen lapsi menee isin ja sen naikkosen luo.

JOTEN !!!! vain sinulle
Itse vihaan tuota naista koko sydämestäni.[/QUOTE]

Täysin tuntematonta naista? =D

Huomaakko nää?
Suhtees kaatus miehes ja varsinkin toisen naisen virheisiin.
Vain heissä oli syy! Ei kenessäkään muussa... Ei varsinkaan sussa. =D

 

[WomanInLove]

Tämän ketjun voisi herättää henkiin. Itselläni melko tuore salasuhteen alku. Olin kaksi vuotta ollut todella ihastunut mieheen jota en sen kummemmin tuntenut, tavannut vain silloin tällöin yhteisten ystävien kautta. Tällä miehellä on perhe. Oikeastaan sana "pakkomielle" kuvaisi ehkä vielä paremmin tunteitani tätä miestä kohtaan sillä olin niin ihastunut että aloin suorastaan tärisemään jos vaikka televisiossa oli joku henkilö samanniminen kuin hän. Tulostin hänen kuviaan Facebookista ja suorastaan palvoin häntä, hänen tietämättömissää. Nyt sitten toissapäivänä törmäsin tähän mieheen vahingossa ja menimme kahville hänen aloitteestaan. Vietimme koko illan yhdessä sillä hänen vaimonsa ja lapsensa olivat muualla (heillä on toinen asunto toisella paikkakunnalla), kerroin hänelle tunteistani. Koko ilta oli unenomainen, oloni oli todella epätodellinen vaikken ollut nauttinut edes alkoholia. Mies flirttaili koko ajan avoimesti minulle ja vaikkei hän missään vaiheessa sanonut tuntevansa samoin, vaikutti hän selvästi kiinnostuneelta. Loppuillasta päädyimme sitten minun asunnolleni ja harrastimme seksiä. Sovimme että soittelemme enkä ole koskaan ollut niin rakastunut kuin olen nyt. Minulla oli ehkä jonkinlainen harhakuva siitä että jos koskaan päätyisimme miehen kanssa sänkyyn, sammuttaisi se jollain lailla tunteeni (olisin ikäänkuin saavuttanut sen mitä halusin ja voisin panna tunteilleni pisteen.) mutta kävikin päinvastoin. Nämä kaksi päivää olen vain itkenyt lähes taukoamatta ja ikävöinyt miestä. En tunne syyllisyyttä kun ajattelen hänen vaimoaan, joka on itseasiassa avovaimo, he eivät ole naimisissa vaikkei se asiaa muutakkaan. En näe siinä asiassa mitään huonoa tai likaista että rakastelin hänen miehensä kanssa sillä koin ainoastaan antaneeni miehelle osan siitä suuresta rakkaudesta jota häntä kohtaan tunnen. Näin suuri ja kaunis tunne ei voi olla väärin. Tahdon lahjoittaa sen lopunkin rakkauden hänelle mitä sydämessäni vielä on, tunne on pohjaton mutta olenkin valmis viettämään loppuelämän miehen kanssa, vaikka sitten edes salarakkaana. Minulla on hänen puhelinnumeronsa ja hänellä minun. Hänellä on minun sydämeni ja minulla hänen...Jonain päivänä. I am a woman in love and I'll do anything to get you into my world...

 

["petetty"]

En jaksanut lukea kaikkea, mutta en enää usko varattuihin miehiin, ihan samanlaisia ovat kuin sinkutkin.
Itse seurustelin varatun miehen kanssa. Miehellä oli vaikeaa kotona, vaimo ei ymmärtänyt ja lapset huusi. Mies otti eron ja muutimme yhteen. Parin vuoden päästä meille tuli lapsi ja kuinka ollakkaan mieheni jäi kiinni toisesta naisesta. Oli kuulemma se ainut todellinen (niin kuin minäkin olin ollut) ja vieläpä skorpioni horoskoopilta.. (Ajatella, että skorpioni...) Vaihtoi siis sinne talouteen, ja sinne menköön. Nyt en ikinä kuuna päivänä ota vaimon vaihtajaa, ne jättää heti kun arki astuu kuvaan ja tulee lapsia sun muuta. Parempi liene ilman miestä...
Siis eihän se ukko hakenut muuta kuin ihanaa alku hekumaa. Kun elämämme muuttui vakavaksi, kaikkosi koko ukko. Prkle niitä miehiä. Ei ne kannata. Perseestä ovat kaikki ja yhtä pettureita.