Tekstiviestipettäminen

[Tinttana.K.]

Täällä on ollut puhetta tekstiviestien ja sähköpostien yksityisyydestä. Mielestäni on todella ikävää että joutuu kyttäämään seuhteessa salaa toisen viestejä. Mutta joskus se kannattaa.

Yksi ystäväni sai selville että oltiin naapurin rouvan kans lämmitelty suhdetta, ei kovin pitkälle kuitenkaan. En muista näyttikö naapurin rouva itse nuo viestit lopulta ystävälleni vai miten se meni. Toinen ystäväni joka aina on halveksinut sitä että toisen viestejä luetaan, ryhtyi kerran lukemaan oman kumppaninsa tekstiviestejä, ja sieltä löytyi exän kanssa läheteltyjä suorastaan esileikkiä tekstareilla. Suhde loppui vuoden päästä, luottamus oli mennyt.

Itselläni on melkein 20 vuoden suhde päättymässä. Nuoria oltiin aluksi, petettiinkin. Olen antanut miehelleni anteeksi, käyttäydyinhän itsekin typerästi. Itse kuitenkin aikuistuin ja lopetin bilettämisen. Mieheni ryyppääminen on lisääntynyt vähitellen, ja öitä kestävistä ryyppyreissuista tuli niin normaaleja(1-3 yötä viikossa) että en jaksanut enää välittää tai suuttua. Mies on muusikko, joten hän saattaa olla myös kiertueilla parikin kuukautta putkeen. Tiedän millaisia muusikot on, ja tiedän että myös naiset pyörivät heidän ympärillään, joten olen yrittänyt olla realistinen ja varautua myös pettämiseen. Olen sanonut hänelle, että jos hän haluaa olla naisten kanssa, niin siitä vaan, mutta olisi reilua kertoa myös minulle. En ole hirveästi jaksanut vaivata mieltäni asiasta. Hän on kuitenkin aina jäänyt jostain pienestä salailusta tai valehtelusta kiinni, joten en ole ihan voinut luottaa häneen. Vuosia sitten jo näin että hän on kirjoitellut nuoren fanitytön kanssa. Tapasinkin tytön ja hän säikähti minua kovasti, liekö ollut jotain heidän välillään.
Otin tavaksi tutkia tekstiviestit kun hän tuli sammumaan kotiin ryyppäämästä. Yleensä hän on tyhjentänyt tekstarit ja puhelumuistin. Jotain kummaa on vuosien saatossa löytynyt, esim. haettu jonkun vanhan luokkakaverin (tytön) puhelinnumero hakupalvelusta. Toki heti kysyn kun tällaisia ilmenee ja en saanut ihan uskottavaa vastausta. Tänä syksynä hän on kuitenkin ollut huolimattomampi, ja olen löytänyt useampia viestejä tytöiltä tai tyttöjen numeroiden pyytämistä kavereilta. Pahin oli josta ilmeni, että he olivat suudelleet ja ilmeisesti suunniteltiin jo seksiä. En suuttunut, pyysin mieheltä vain selitystä. Mies ei "muistanut" lähetelleensä tuollaisia viestejä, eikä edes kuka tuo tyttö on. Tuli suhteeseen harkinta vaihe, ja aloin salapoliisityöt. Hän oli saanut myös netissä viestin ulkomailta tytöltä, jonka nimen olin nähnyt myös hänen kännykässään. Mieheni oli ajat sitten väittänyt että tuo henkilö on mies. Tämän viestin lopussa oli "kisses".

Mielestäni on siis todella ikävää että joutuu penkomaan toisen viestejä, mutta olen todella iloinen että tein sen. Minusta on vielä pahempaa pitää lastentekoikäistä naista varattuna kotia ja itseään hyysäämässä kun itse liehuu kuin sinkku ympäriinsä.

Viikon päästä pääsen muuttamaan omaan asuntooni! Ihanaa! Onneksi,onneksi, sain nämä todisteet naisenvaistoilleni ja pääsen tuosta miehestä eroon. Voisin melkein laittaa noille pikkutyttösille kiitosviestit, mutta enpä taida viitsiä...Yritin muuten jo aikaisemminkin erota, mutta mies ei ole koskaan suostunut, on anellut ja ruinunnut ja minä olen ollut niin kiltti että en ole hennonut satuttaa toista lähdöllä. Vaikka minua on muutenkin kohdeltu huonosti, mies on aggreessiivinen humalassa ja krapulassa. Mutta tarvitsin nämä todisteet että pystyin tekemään päätöksen.

 

[Näitä on nähty]

Varsinaisestihan joku tekstiviesti ei todista mitään. Olennaista onkin miehen selitys ja se horjuu.
On se vaan niin, että ainoa syy miksi minun pitäisi valehdella saamistani tai lähettämistä tekstareista olisi että petän, kun ajattelee omalle kohdalle. ei parisuhteessa oikein muuta syytä ole valehtelulle.
Paras todiste on se, kun mies "unohtaa" lähettäneensä viestin, jonka numeron hän on joutunut etsimään. Siinä etsimisen tiimellyksessäkö se unohtuu kenelle on viestittänyt? Niin varmaan.
Onnea eron johdosta, mutta älä juhli ennen kuin olet siellä uudessa asunnossa.
Mies ehtii vielä ruikuttamaan sinua takaisin niin kauan kuin olet saapuvilla.

 

[joooop]

Mutta tarvitsin nämä todisteet että pystyin tekemään päätöksen.

Niinpä, sinä sait viesteistä tarvittavaa voimaa; se on ihan sallittua.

 

[_tipunen]

Tiedän erään miehen, joka meni naimisiin kiltin söpön naisen kanssa, joka on oikea kotiäidin perikuva. Nainen piti kodin kunnossa ja toi rahaa vakaalla ansiotyöllään kotiin. Nainen kärtti lasta, miehen mielestä ei ollut ihan vielä aikaa lapselle. Mies viiletteli "uran" perässä pitkin Suomea. Tosiasiassa ura ei ihan niin hieno ollutkaan, mitä hän antoi vaimolle ymmärtää ja ylityötkään eivät lopulta olleet sitä, mitä vaimo luuli. Mies siis häikäilemättä käytti naisen kiltteyttä ja hyväntahtoisuutta hyväkseen ikinä edes haluamatta vaimoltaan muuta kuin kivat kulissit (riittävän nätti edustusvaimoksi, hyväluonteinen, tuo rahaa taloon ja pitää kodin ojennuksessa), joiden varjossa voi harrastaa pornoiluaan. Tästä kaikesta jäi katkera ero, josta vaimolle ei jäänyt edes lapsia vaan päinvastoin rahallisesti tappiota ja sydän riekaleina.

 

[täydellinekö: no en]

Nini monesti ihmettelen miksi ihmiset väen väkisin pysyttelevät epätyydyttävässä suhteessa. Onhan se niin, ettei "kaikkea voi saada" ja joskus yhteiselämässä jodutaan vähän keskustelemaan että missä mennään. Mutta jos sisimmässään alkaa tuntea ettei se ole sitä mitä itse toivoi, miksi ihmeessä väkisin roikkuu tyypissä jonka pitäisi muuttua että olisi sellainen kuin "minä halusin". Koska sillä kumppanilla on kuitenkin oikeus olla oma itsensä sellaisena kuin on. Jos hän ei yksinkertaisesti täytä niitä piirteitä joita sinun puolisolla pitäisi olla, niin miksi hänen pitäisi muuttua toiseksi ihmiseksi.

Tosiasiat voi myöntää, eikä lähteä ensimmäisenä syyttämään sitä kumppania siitä että on mikä on. Etpä sinä itsekään niin täydellinen ole, kuitenkaan.

Moni kasvaa perheessä jossa äiti ja isä ei niin hirveästi toisiaan kunnioita tai ainakaan osoita lasten nähden rakkautta, joten kotimalli syntyy lapsuudessa. Äiti ja isä vaan on ja elää omaa elämäänsä, mutta parisuhde on periaatekysymys. Kun sitten eletään omassa parisuhteessa ei osata ottaa huomioon parisuhteen sisältöä, vaan tärkeintä on, että se on olemassa. Eli kulissit, vaika itse ja kenties puolisokin viipottaisi omilla teillään. Se ei aina tapahdu tarkoituksena loukata toista, vaan siitä, ettei muusta tiedä.

Siksi syyttely ei muuta mitään. Sama kuin syyttäisit miestä siitä että se on 186 cm pitkä eikä esim. 184 tai 190. Tietysti hänelle voi asiasta kertoa ja asiasta voi rakentavasti keskustellakin, ja joskus se jopa tuottaa tulosta. Eli tulos on kun kumppani ymmärtää toimintansa loukkaavan sinua. Sen jälkeen on hänen käsissään haluaako muuttaa tilannetta vai ei. Ja ehkä et sitten ole niin tärkeä että hän kokisi tarpeekseen muuttaa itseään. Tai ehkä olet nin tärkeä, että ymmärtää yskän ja yrittää ottaa sinut paremmin jatkossa huomioon.

Parisuhteen jatkuminen on sitten sen varassa miten kumpikin päätätte: sietää toisianne ja hyväksyä toisenne, vai olisko sitten parempi erota. Sekin kannattaa muistaa, ettei mikään muutos tapahdu yhdessä yössä. Oletko valmis rakastamaan ja antamaan anteeksi, jos kuitenkin tarkoitus on pyrkiä hyvään. Jos on.

 

[totuus pöytään]

vertaus pituussyyttelyyn on niin älytön, että voisit olla oma mieheni.

Ja parisuhteen jatko -päätän sietää.. ei riitä, minulle ainakaan.

 

[tuli..]

Mielestäni tuo aggressiiviuus on jo syy lähteä pois suhteesta. Tuo, että mies on nykyään huolimaton tekstareiden poistamisen suhteen voidaan tulkita niin, että hän ei enää välitä vaikka saat tietoosi asioita. Syy tähän saattaa olla siinä, että hän tietää sinun "hyväksyvän" asian, kun et ole aiemmin mitään ratkaisuja tehnyt lähtemisen puolesta.

Kun lukee tai kuulee näitä vastaavia tarinoita, niin yksi yhteinen piirre on kaikissa. Eron jälkeen painottuvana kommenttina on: -Miksen lähtenyt jo vuoisa sitten.

 

[siedän ja rakastan]

vertaus pituussyyttelyyn on niin älytön, että voisit olla oma mieheni.

Ja parisuhteen jatko -päätän sietää.. ei riitä, minulle ainakaan.

Niin jos ei tyyppiä edes siedä ei ole syytä kai suhdetta aloittaakkaan.Mieti ennenko alotat.

 

[-K-...]

Nini monesti ihmettelen miksi ihmiset väen väkisin pysyttelevät epätyydyttävässä suhteessa. Onhan se niin, ettei "kaikkea voi saada" ja joskus yhteiselämässä jodutaan vähän keskustelemaan että missä mennään. Mutta jos sisimmässään alkaa tuntea ettei se ole sitä mitä itse toivoi, miksi ihmeessä väkisin roikkuu tyypissä jonka pitäisi muuttua että olisi sellainen kuin "minä halusin". Koska sillä kumppanilla on kuitenkin oikeus olla oma itsensä sellaisena kuin on. Jos hän ei yksinkertaisesti täytä niitä piirteitä joita sinun puolisolla pitäisi olla, niin miksi hänen pitäisi muuttua toiseksi ihmiseksi.

Tuo on kyllä niin totta, miksi ihmeessä se pettävä mies pettää kun voisi ihan hyvin vain lopettaa sen epätyydyttävän suhteensa ja sen jälkeen vapaasti etsiä muita seksikumppaneita. Koska oletushan on, että jos ryhdytään parisuhteeseen niin siinä suhteessa on vain pari ihmistä eli kaksi eikä mitään kolmansia osapuolia. Miksi ihmeessä puolisolta salataan seksisuhteet muihin ja näin pakotetaan hänet elämään suhteessa missä kaikki vain jotenkin ei ole ok. Jos haluaa elää ns. parisuhteessa sinkkuna niin sellainen elämäntyyli pitää tehdä selväksi jo siinä vaiheessa kun sitä parisuhdetta ollaan hakemassa.

 

[Tinttana.K]

Sanottakoon nyt että itse en ole väen väkisin tässä suhteessa halunnut pysyä. Enkä syytä toista osapuolta. Oikeastaan jo suhteemme alku oli epäonnistunut. Minä olin liian kiltti ja en osannut kieltäytyä kun hän halusi alkaa seurustelun. Olin todella liian nuori aloittamaan seurustelun. Siitä lähtien hän on manipuloinut minut pysymään tässä suhteessa. Meillä molemmilla on myös kovin vaikeat lapsuuden taustat, alkoholia, alkoholikuolemia ja vanhempienkin keskinäiset suhteet ovat olleet todella huonot esimerkit.

Sanoinkin jo hänelle ensimmäiseksi kun löysin tuon todistavan tekstiviestin(kyllä se todistaa, siinä kirjoitetaan niin ja mieskin pyysi anteeksi noin törkeää viestiä), että olen pahoillani että tämä suhde on ollut niin huono että hänen pitää liehua muiden naisten kanssa. Tämä ei vain enää onnistu, en jaksa katsella touhua enää, ja haluan aloittaa toipumisen (mm. al-anonissa ja erilaisissa hoidoissa, suosittelen mm.homeopatiaa). En halua muuttaa häntä raittiiksi vaikka hän uhoaakin sen tekevänsä minun vuokseni. Sen pitää lähteä hänestä itsestään. Ehkä hän nyt joutuu yksin jäädessään kohtaamaan itsensä ja toivon että hänen itsensä vuoksi että hän joskus parantuu. Mutta luulen että hän juo suruunsa enemmän ja hakee lohtua naisista...

Niin ja keskustelu ei meillä enää auta. Sitä on tehty 10 vuotta ja tulos on aina se, että hän toteaa että minun perheeni on sairas ja isäni kuolema minulta käsittelemättä ja siksi olen itsekin sairas ihminen ja toisaalta se, että mieheni pyytelee ja rukoilee anteeksi ja vielä yhtä mahdollisuutta muuttua. Hän siis tietää kyllä loukkaavansa. Mutta keskustelut eivät ole auttaneet, ja vaikka hän nyt muuttuisikin yks kaks, en pysty enää jatkamaan. Tämä sama kirjoittaja ajatteli että en ole niin tärkeä että hän voisi jättää alkoholin minun vuokseni. Kerrottakoon nyt vielä sekin, että alkoholistille mikään, tai kukaan, edes oma lapsi tai työ tai koti, ei mene viinan edelle. Viinaa on jopa saatava vaikka oma terveys menisi. Tuollaisen ajattelun olen itse jo karvaasti hylännyt lapsena.

Miehen aggressiivisuuden/manipuloinnin vuoksi en kerro miehelle muutosta ennen kuin olen muuttanut kaikki tavarani. Hän on silloin poissa. Tällä hetkellä meillä on hänen mielestään vasta harkintavaihe, ja hän on jo kerran kyllä sanonut että jos eroamme, hän haluaa jäädä tähän asuntoon. Joten toivon todella että hän jotenkin hyväksyy tämän eron. Mutta aion varmistaa että hän ei pääse ruinuamaan enää, uusi osoitekin on salainen.

 

[vanha nainen]

"En halua muuttaa häntä raittiiksi vaikka hän uhoaakin sen tekevänsä minun vuokseni. Sen pitää lähteä hänestä itsestään. Ehkä hän nyt joutuu yksin jäädessään kohtaamaan itsensä ja toivon että hänen itsensä vuoksi että hän joskus parantuu. Mutta luulen että hän juo suruunsa enemmän ja hakee lohtua naisista... "

Mies on avuton kapistus. Ei hän löydä itseään. Jokainen tuollainen (ja moni vahvempikin ) mies elää naisen kautta ja hänen avullaan.
Luulen että et tule tarvitsemaan kovin paljoa terapiaa, kun tiedostat sen asian että mies on yksinkertaisesti heikompi osapuoli suhteessanne, ja että on aivan sama mitä olette keskustelleet ja jättäneet keskustelematta vuosien varrella.
Miehellä on ja tulee olemaan sama motiivi: pitää nainen itsellään, tarkoitti se sitten milloin manipulointia, milloin alistamista, ja milloin kerjäämistä ja lupauksia. Päämäärä on aina sama. Mies tarvitsee vaimoaan, riippumatta rakastajattarien lukumäärästä.
Ei hän petä sinua siksi, että suhteenne ei tyydytä, vaan koska hänen itsetuntonsa kaipaa vahvistusta, hän haluaa kerta toisensa jälkeen tunteen että "kelpaa" jollekin. Se että mies on esiintyvä ja keikkaileva muusikko, kertoo siitä että hänellä on myäs jonkin asteinen suurempi tarve olla parrasvaloissa, ja kun hän ei saa siitä enää tarpeeksi hyväksymisen ja loiston tunnetta irti, asia pitää vielä tuplavarmistaa reissulla fanien pikkuhousuihin.
Seksi noiden tyttösten kanssa ei voi olla kovin hyvää, voit olla siitä varma että kotona on mies saanut aina parempaa.

Asian haittapuolena on sinun loukkaaminen, mutta sitä mies koittaa välttää viimeiseen asti, vaikka se tarkoittaisi valehtelua ja salailua.

Minusta sinun kannattaa ottaa aika lisä, mutta ei kehittää mitään ikuista vihaa miestä kohtaan. On aivan sama onko parisuhdetta vai ei, mutta en usko että sinulla lienee käytännön syytä hautoa asiaa kovin pitkään vihalla. En tiedä mitä uutta sinä niistä al-anon ryhmistä saisit, uskoa herraan kaikkivaltiaaseen kenties? En ole koskaan käynyt sellaisissa en tiedä.Se että jouduit kaivamaan miehen tekstiviesteistä totuuden, osoittaa sen että mies on ainakin tehnyt melkein kaikkensa (mitä humalalta muistaa) ettet saisi tietää. Katso mitä hän sinulle tarjoaa oltuaan vähän aikaa ulkoruokinnassa. Jos haluat parempaa parisuhdetta joka toimisi paremmin käytännön tasolla, hanki sellainen, mutta muista että mies on aina mies, jopa siinä uudessakin suhteessa. Kannattaa muistaa pitää aina oma elämä. Miesten varaan ei voi laskea tunnetasolla. Heitä voi hyödyntää ajoittain, mutta heidän varaansa ei nainen voi laskea. Mutta jos taulusi kaipaa ripustamista tai moposi korjaajaa niin miehet ovat aina valmiina.

 

[vanha nainen]

Nainen hakkaa päätänsä seinään yrittämällä keskustella miehen kanssa. Keskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa, koska niillä ei selviä mitään. Mies yrittää vain saada vaimonsa pidettyä, välillä hermostuu ja kokeilee vaikkapa haukkumista.

Se on pelkkää tuulen suhinaa, mitä mieheltä kyselet.

 

[Neitokainen_]

Luuletko että se pettäminen on vain tekstiviesteillä tai puheluilla tapahtuu? Sitten olet todella sinisilmäinen. Viestejä laitetaan tapaamisten välillä kun on ikävä toista ja ajatellaan häntä. Kokemuksesta tiedän.

 

[T..K..]

Juu kyllä he ovat tavanneet ennen puhelinnumeroiden vaihtoa. Mutta ystävilläni fyysinen pettäminen on ollut mahdotonta etäisyyden vuoksi. Sitä on ihmetelty että miten meillä kaikilla on niin samanlainen tekstarijuttu tapahtunut.

Kiitos myös muista kommenteista. En usko että edes vihaan häntä. Oikeastaan rakkaus on varmaan jo vuosia sitten ropissut joten en ole edes mustasukkainen. Tunnen sääliä pikemmin. Pitäisi varmaan kuitenkin yrittää vihata ja ehkä jotenkin päästää jotain ulos ettei jää jumittamaan. Suuntaan jo uuttaa ehompaa elämääni kohti. En voisi enää kuvitella olevani tuon miehen kanssa vaikka mimkä aikalisä otettaisiin.

Al-anon on henkinen tie. Olen muutenkin kiinnostunut henkisistä asioista ja itsensä kanssa työskentelystä. Sitä al-anonissa tehdäänkin, työskennellään itsensä kanssa, ei
niinkään jumalan, absoluutin tai äärettömyyden tai mihin sitten uskookin tai uskooko ollenkaan.

 

[Jussi2u]

Tekstiviestipettäminen

Jo on irvokas käsite.

Tämä pettämis-aihe on siitä mielenkiintoinen että aina kovin hartaasti paneudutaan "pettäjän" panetteluun. Pettäminen on aina seuraus, hedelmällisempää olisi paneutua niihin syihin jotka pettämiseen ovat johtaneet.

 

[Tarkka]

Täällä on ollut puhetta tekstiviestien ja sähköpostien yksityisyydestä. Mielestäni on todella ikävää että joutuu kyttäämään seuhteessa salaa toisen viestejä. Mutta joskus se kannattaa.

Yksi ystäväni sai selville että oltiin naapurin rouvan kans lämmitelty suhdetta, ei kovin pitkälle kuitenkaan. En muista näyttikö naapurin rouva itse nuo viestit lopulta ystävälleni vai miten se meni. Toinen ystäväni joka aina on halveksinut sitä että toisen viestejä luetaan, ryhtyi kerran lukemaan oman kumppaninsa tekstiviestejä, ja sieltä löytyi exän kanssa läheteltyjä suorastaan esileikkiä tekstareilla. Suhde loppui vuoden päästä, luottamus oli mennyt.

Itselläni on melkein 20 vuoden suhde päättymässä. Nuoria oltiin aluksi, petettiinkin. Olen antanut miehelleni anteeksi, käyttäydyinhän itsekin typerästi. Itse kuitenkin aikuistuin ja lopetin bilettämisen. Mieheni ryyppääminen on lisääntynyt vähitellen, ja öitä kestävistä ryyppyreissuista tuli niin normaaleja(1-3 yötä viikossa) että en jaksanut enää välittää tai suuttua. Mies on muusikko, joten hän saattaa olla myös kiertueilla parikin kuukautta putkeen. Tiedän millaisia muusikot on, ja tiedän että myös naiset pyörivät heidän ympärillään, joten olen yrittänyt olla realistinen ja varautua myös pettämiseen. Olen sanonut hänelle, että jos hän haluaa olla naisten kanssa, niin siitä vaan, mutta olisi reilua kertoa myös minulle. En ole hirveästi jaksanut vaivata mieltäni asiasta. Hän on kuitenkin aina jäänyt jostain pienestä salailusta tai valehtelusta kiinni, joten en ole ihan voinut luottaa häneen. Vuosia sitten jo näin että hän on kirjoitellut nuoren fanitytön kanssa. Tapasinkin tytön ja hän säikähti minua kovasti, liekö ollut jotain heidän välillään.
Otin tavaksi tutkia tekstiviestit kun hän tuli sammumaan kotiin ryyppäämästä. Yleensä hän on tyhjentänyt tekstarit ja puhelumuistin. Jotain kummaa on vuosien saatossa löytynyt, esim. haettu jonkun vanhan luokkakaverin (tytön) puhelinnumero hakupalvelusta. Toki heti kysyn kun tällaisia ilmenee ja en saanut ihan uskottavaa vastausta. Tänä syksynä hän on kuitenkin ollut huolimattomampi, ja olen löytänyt useampia viestejä tytöiltä tai tyttöjen numeroiden pyytämistä kavereilta. Pahin oli josta ilmeni, että he olivat suudelleet ja ilmeisesti suunniteltiin jo seksiä. En suuttunut, pyysin mieheltä vain selitystä. Mies ei "muistanut" lähetelleensä tuollaisia viestejä, eikä edes kuka tuo tyttö on. Tuli suhteeseen harkinta vaihe, ja aloin salapoliisityöt. Hän oli saanut myös netissä viestin ulkomailta tytöltä, jonka nimen olin nähnyt myös hänen kännykässään. Mieheni oli ajat sitten väittänyt että tuo henkilö on mies. Tämän viestin lopussa oli "kisses".

Mielestäni on siis todella ikävää että joutuu penkomaan toisen viestejä, mutta olen todella iloinen että tein sen. Minusta on vielä pahempaa pitää lastentekoikäistä naista varattuna kotia ja itseään hyysäämässä kun itse liehuu kuin sinkku ympäriinsä.

Viikon päästä pääsen muuttamaan omaan asuntooni! Ihanaa! Onneksi,onneksi, sain nämä todisteet naisenvaistoilleni ja pääsen tuosta miehestä eroon. Voisin melkein laittaa noille pikkutyttösille kiitosviestit, mutta enpä taida viitsiä...Yritin muuten jo aikaisemminkin erota, mutta mies ei ole koskaan suostunut, on anellut ja ruinunnut ja minä olen ollut niin kiltti että en ole hennonut satuttaa toista lähdöllä. Vaikka minua on muutenkin kohdeltu huonosti, mies on aggreessiivinen humalassa ja krapulassa. Mutta tarvitsin nämä todisteet että pystyin tekemään päätöksen.

Eikö tämä ketju riitä sinunkin kommentteihin?
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/keskustelu/t1660001

 

[+?????+]

Mielestäni tuo aggressiiviuus on jo syy lähteä pois suhteesta. Tuo, että mies on nykyään huolimaton tekstareiden poistamisen suhteen voidaan tulkita niin, että hän ei enää välitä vaikka saat tietoosi asioita. Syy tähän saattaa olla siinä, että hän tietää sinun "hyväksyvän" asian, kun et ole aiemmin mitään ratkaisuja tehnyt lähtemisen puolesta.

Kun lukee tai kuulee näitä vastaavia tarinoita, niin yksi yhteinen piirre on kaikissa. Eron jälkeen painottuvana kommenttina on: -Miksen lähtenyt jo vuoisa sitten.

Kokemusta?

 

[sopimus-arvokas käsite]

Tekstiviestipettäminen

Jo on irvokas käsite.

Tämä pettämis-aihe on siitä mielenkiintoinen että aina kovin hartaasti paneudutaan "pettäjän" panetteluun. Pettäminen on aina seuraus, hedelmällisempää olisi paneutua niihin syihin jotka pettämiseen ovat johtaneet.

Pettäminen on aina irvokasta. Se miten petetään on toisarvoista.
Pettäminen, olipa se syys tai seuraus, johtaa aina pettäjän panetteluun, sillä hän toimii halpamaisesti, koska rikkoo sopimuksen.

Pettämistä ei tarvita, jos halutaan selvittää syitä tai ristiriitaa, miksi tedyt sopimukset eivät toimi. On toki hedelmällistä keskustella niistä "syistä", niin pitäisikin tehdä ja miettiä korjauksia yhdessä. Ei niin, että toinen osoittaa tyytymättömyyttään omavaltaisesti tai vaikka leikittelemällä vakavilla asioilla. Keskustelut parisuhteessa kuten missä tahansa sopimussuhteessa pitäisi hoitaa enen toimintaa.

 

[fhjh]

Välimatkat ei estä tapaamista. Voihan kumpikin vaikka tulla vastaan puolitiehen. 200 kilsaa ei oo matka eikä mikään.

 

[Jussi2u]

Pettäminen on aina irvokasta.

Minusta irvokasta on se että tilanne päästetään luisumaan niin pitkälle että "pettämien" nousee aiheeksi (tässä siis "pettäminen" = seksuaalinen kanssakäynti kolmannen osapuolen kanssa).

Se miten petetään on toisarvoista.

Omassa elämässäni ei ole koskaan ollut mitään keskustelemista tai sen aiheita rajaavia sopimuksia tmv. Käytännössähän sellainen sopimus on täysin mahdoton, kun vallalla on riittävästi tyytymättömyyttä niin suhde päättyy tavalla tai toisella, ja sellaisia keskusteluja sitten käydään mitä siinä tarvis on.

Pettäminen, olipa se syys tai seuraus, johtaa aina pettäjän panetteluun, sillä hän toimii halpamaisesti, koska rikkoo sopimuksen.

Mutta onko se "pettäminen" _aina_ ensimmäinen sopimussikkomus? Onko "pettäjä" _aina_ ensimmäisenä toiminut halpamaisesti?

Pettämistä ei tarvita, jos halutaan selvittää syitä tai ristiriitaa, miksi tedyt sopimukset eivät toimi. On toki hedelmällistä keskustella niistä "syistä", niin pitäisikin tehdä ja miettiä korjauksia yhdessä.

Tässä olen aivan samaa mieltä. Pettämistä ei tarvita, ja koko pettämiskäsite on säälittävä, se joka ko termiä käyttää ei ole lainkaan ymmärtänyt omaa osuuttaan.

Ei niin, että toinen osoittaa tyytymättömyyttään omavaltaisesti tai vaikka leikittelemällä vakavilla asioilla.

Mielestäni henkilösuhteissa ihmiset ovat aina omavaltaisia, se on perusoikeus, myös parisuhteessa, siis emme parisuhteessa ole kumppanin vallan alla. Ja tyytymättömyyttään voi osoittaa kaikin käytettävissä olevin keinoin, tämä "pettäminen" lienee sieltä raskaimmasta päästä arsenaalia jota ennen on jo käytetty kaikki kevyemmät paukut.

Keskustelut parisuhteessa kuten missä tahansa sopimussuhteessa pitäisi hoitaa enen toimintaa.

Aaah, mielestäni parisuhde ei ole ihan mikä tahansa sopimussuhde! En ole koskaan parisuhteessa tehnyt sopimuksia, se kuullostaa hurjan nuivalta. Minusta yhteisymmärrys on paljon parempi ja tasapuolisempi kuvaus ko keskustelujen tuloksille.

 

[sopimus-arvokas käsite]

Pettäminen on aina irvokasta.

Minusta irvokasta on se että tilanne päästetään luisumaan niin pitkälle että "pettämien" nousee aiheeksi (tässä siis "pettäminen" = seksuaalinen kanssakäynti kolmannen osapuolen kanssa).

Se miten petetään on toisarvoista.

Omassa elämässäni ei ole koskaan ollut mitään keskustelemista tai sen aiheita rajaavia sopimuksia tmv. Käytännössähän sellainen sopimus on täysin mahdoton, kun vallalla on riittävästi tyytymättömyyttä niin suhde päättyy tavalla tai toisella, ja sellaisia keskusteluja sitten käydään mitä siinä tarvis on.

Pettäminen, olipa se syys tai seuraus, johtaa aina pettäjän panetteluun, sillä hän toimii halpamaisesti, koska rikkoo sopimuksen.

Mutta onko se "pettäminen" _aina_ ensimmäinen sopimussikkomus? Onko "pettäjä" _aina_ ensimmäisenä toiminut halpamaisesti?

Pettämistä ei tarvita, jos halutaan selvittää syitä tai ristiriitaa, miksi tedyt sopimukset eivät toimi. On toki hedelmällistä keskustella niistä "syistä", niin pitäisikin tehdä ja miettiä korjauksia yhdessä.

Tässä olen aivan samaa mieltä. Pettämistä ei tarvita, ja koko pettämiskäsite on säälittävä, se joka ko termiä käyttää ei ole lainkaan ymmärtänyt omaa osuuttaan.

Ei niin, että toinen osoittaa tyytymättömyyttään omavaltaisesti tai vaikka leikittelemällä vakavilla asioilla.

Mielestäni henkilösuhteissa ihmiset ovat aina omavaltaisia, se on perusoikeus, myös parisuhteessa, siis emme parisuhteessa ole kumppanin vallan alla. Ja tyytymättömyyttään voi osoittaa kaikin käytettävissä olevin keinoin, tämä "pettäminen" lienee sieltä raskaimmasta päästä arsenaalia jota ennen on jo käytetty kaikki kevyemmät paukut.

Keskustelut parisuhteessa kuten missä tahansa sopimussuhteessa pitäisi hoitaa enen toimintaa.

Aaah, mielestäni parisuhde ei ole ihan mikä tahansa sopimussuhde! En ole koskaan parisuhteessa tehnyt sopimuksia, se kuullostaa hurjan nuivalta. Minusta yhteisymmärrys on paljon parempi ja tasapuolisempi kuvaus ko keskustelujen tuloksille.

Eikö parisuhde, varsinkin avioliitto ole mitä selvin sopimus? Sitä säätelee laki ja moraali, lupaus "tahdon". Se on nimikirjoituksin allekirjoitettu ja lainhuudatuksin (kuulutuksin) pantu vireille. On luvattu uskollisuutta.

Seurustelusuhdetta ja avoliittoa ei yhtä virallisesti sovita, mutta oletettavasti useimpien moraalikäsitys uskollisuudesta on sama. Pettäminen parisuhteessa on uskollisuuden petos. Jos on syytä eriytyä ja erota suhteesta ja luopua uskollisuussopimuksesta, niin asia pitäisi keskustella ja sopia ennen pettämistä. Jos suhde ei toimi eikä sitä voi parantaa, niin pitää sopia, että suhde päättyy, erotaan virallisesti. Sen jälkeen voi alkaa muotoilla uusia sopimussuhteita, vaikkapa niin ettei kummallakaan ole velvollisuutta uskollisuuteen. Jos niin sovitaan, niin pettämistä ei tietenkään uskollisuuden osalta ole. Tietenkin on mahdollista, että petetään muulla tavoin.

 

[toinen äärilaita]

Kaikki aina luovat ja toitottavat parisuhteen ihanteita. Pettämisenpuolustajat sanovat, että pitää analysoida syitä. Pilvilinnoissa elävät paasaavat, että täytyy keskustella ennen pettämistä ja ilmoittaa toisella kohteliaasti että suhde ei toimi ja nyt täytyy päästä heittämään mällit johonkin toiseen tai solmimaan "henkinen" sielunkumppanuus jonkun toisen kanssa.

Sekä pettäjät että juristipoliisit utopioineen ovat väärässä.

Kun a) pettämiselle ei ole muita syitä kuin oma mukavuudenhalu
ja b) pettäjä ei halua erota tai korjata suhdettaan, vaan pettää. Hän EI halua erota, vaan hän haluaa pitää sekä sopimussuhteen edut, että saada muita etuja muista sopimuksista.


Kuunnelkaa niitä juttuja, pettäjä pettää, ja tekee kaikkensa ettei petetty osapuoli saa selville. Ei kovinkaan moni pettäjä oikeasti halua erota.
Ja nämä joiden mielestä avion ulkopuoliselle suhteelle ei saisi antaaa mitään nimeä kuten "pettäminen", vaan ottaa jokainen ihmissuhde uutena kokemuksena ja kuvitella keskustelevansa ihmisen kanssa joka haluaa pettää, eivät ole tulleet petetyksi, tai jos ovat niin ovat itseään tietenkin viisaasti suojelleet ja psykologisoivat jutun niin että se ei olisi yleinen ilmiö, vaan jokin ainutlaatuinen henkinen dilemma jonka he saavat kunnian ratkaista puhumalla, samalla he saavat tilaisuuden todistaa oman henkevyytensä.

No, kuten J. Lennon sanoi eräässä laulussaan, en tiedä oiko omakeksimänsä sanonta mutta kuitenkin: "What ever gets you through the night, its okay"

 

[toinen äärilaita]

tai it's allright..en muista kumpi okay, allright
what ever gets you through the night kuitenkin

 

[sopimus-arvokas]

tai it's allright..en muista kumpi okay, allright
what ever gets you through the night kuitenkin

Tuolla asenteela ei pettämistä tietenkään ole.
Kukaan ei halua sitoutua ja tehdä sopimusta sellaisen kanssa, jolle kaikki käy. Ja se on selvästi ilmaistu. Enemmän lause kuvastaakin itsepetosta, sillä usko itseen puuttuu.

 

[toinen äärilaita]

Lause kuvastaa nimenomaan itsepetosta.
Omasta mielestäni pettäminen on pettämistä, mutta toiset kuvittelevat sen johtuvan ongelmista, toiset taas kuvittelevat ja toivovat että joku pettäjä rupeaisi esim.
"parisuhteen osapuolien välisen sopimuspykälän nro123" perusteella kertomaan puolisolleen pettämisaikeistaan...

Mielestäni pettäjä on pettäjä, ja pettäjä kuuluu ulkoruokintaan. Petetyksituleminen kuitenkin ymmärrettävästi aiheuttaa niin paljon mielipahaa petetyille yleensä, että he tarvitsevat erilaisia selityksiä, joilla pääsevät niinsanotusti yönsä yli.