Terassille tekisi mieli, muita?

[Maaru78]

Hei. Ihan ensiksi toivoisin keskustelun kerrankin säilyttävän asialinjan. En siis kaipaa kommentteja "mitä teet lapsia ja jätät muiden hoitoon jos dokaaminen on tärkeää?"

Eli. Lapsi syntyi 3 viikkoa sitten, fyysinen kuntoni on loistava, poika juo pullosta ja osittain imetän. Kaverin 30-v juhlat ovat perjantaina ja hirveästi tekisi mieli lähteä. Mielestäni poika ja isä pärjäävät vallan mainiosti ja koska oma oloni on erinomainen, miksen siis lähtisi? Mielestäni äitinä voin lähteä rentoutumaan, olen nyt kuskannut muita ja juonut vissyä uudenvuodenbileet, vaput ja juhannukset sekä kahdet alkukesän häät.

Syy miksi kyselen mielipiteitä täältä on se, että muutama ystäväni jotka ovat äitejä niin ikään, ovat kauhistelleet "ai, miten sinä voit jättää pienen vauvan ja lähteä juhlimaan" "...minä en ainakaan olisi voinut jättää, johan vauva tarvitsee äitiään" Nykyään puhutaan tasa-arvosta jne, eipä nämä kyseiset naiset pyöritelleet silmiään yhtään, vaikka vauvan isä vietti varpajaisiaan seuraavana viikonloppuna ja kukaan ei ihmetellyt, että "miten sinä nyt pienen vauvan isänä mihinkään lähdet"

Eli löytyykö muita, joilla menohaluja olisi ollut jo pian?

 

[itsellä ei...]

Mulla ei siis noin pian ollut menohaluja, parin kuukauden päästä kuitenkin. Oli sen verran kipuja yms. vielä viikko tolkulla synnytyksen jälkeen ettei terassit houkuttelleet... Mutta ymmärrään sua kyllä ja mun mielestä voit ihan huoletta lähteä jos kuntosi sen vaan sallii, kyllä se isä on yhtä hyvä hoitaja lapselle. Kaikista parasta olis jos isä olisi mahdollisimman paljon vauvan kanssa ennen kuin kyseinen ilta tulee, kerkiää tottua isän käsittelyyn ja ääneen yms.! Tietty toiset isät hoitavatkin paljon vauvoja pienestä pitäen mutta on niitäkin jotka ei juuri lapseensa koske ja sitten kun pitäis jäädä vauvan kanssa kahdestaan niin vauva vaan huutaa kun pitää isäänsä "vieraana"!

Ei muuta kun radalle vaan jos siltä tuntuu, ei se tee susta huonoa äitiä! Toiset ei halua erossa vauvastaan hetkeäkään mutta kaikki eivät ole samanlaisia äitejä, omalle lapselleen kuitenkin jokainen on paras äiti!

 

[rups]

Ei ole ollut meno haluja, poika nyt 6kk. Voisin toki rentoutua kamujen kans, muutaman laillisen ja saunan kera, mut olen päättänyt imettää ja pulloa ei ole joten oottelen vielä muutaman kuukauden. Ekan vauvelini kohdalla kävin tuulettumassa kun tyttö oli 3kk, ennen sitä en olisi raaskinut lähteä. Keskimmäinen oli 6kk, käväsin sillon pikaseen viinijuhlil. Olen myös synnytyksistä toipunut heti ja tarmoa ja intoa on piisannu, jotenkin en vaan ole halunnut lähteä, kamala syyhy ollu paapoa vauvelia Ehken meillä isukkikaan ei olisi uskaltanut jäädä pitemmäx aikaa hoitamaan ihan noin pientä...

Ilman muuta lähdet jos se onnistuu ja isäkin on valmis olemaan vauvan kanssa. Ei se tee sinusta ainakaan huonoa äitä. Mukavaa kesän jatkoa!

 

[menox sano ainnie lenox]

Kun aikaa on kulunut noin vähän niin voithan vaikka pumpatakin osan maidosta lapselle. Jos kerta lapsi huolii pullon ja on noin pienikin, et nukkuuhan se nyt suurimman osan ajasta anyway.
Eihän täällä kukaan voi moralisoida sinun valintojasi. Ei se sinusta huonoa äitiä tee, jos haluat käydä vähän juhlistamassa elämääsi ja kavereiden syntymäpäivää. Teet, kuten itsestä hyvältä tuntuu.
Kun äiti on onnellinen, lapsi on onnellinen.
p.s ota pumppu tai rinnansuojuksia mukaan. Maitoa saattaa erittyä....

 

[tilulii]

Anna mennä vaan mutta joo siis tosiaan niitä rintaliivien suojuksia mukaan, itsellä kävi nolosti kun lähdin ulos ekaa kertaa synnytyksen jälkeen (lapsi oli suunnilleen puolivuotias). Maitoa tuli niin julmetusti että liivit, paita ja talvitakkikin oli aivan maidossa suojuksista huolimatta..!!Onneksi ravintolassa oli pimeetä, ei sitä kukaan huomannut ennen kuin livahdin äkkiä ovesta ulos. Aamulla rinnat oli arat ja turvoksissa, ja tietenkään ei voinut imettää kun oli ottanut muutaman drinkin. Siinä niitä sitten pumppailtiin koko seuraava päivä.

 

[Asialinjalla]

Pari siideriä terassilla saattaisin käydä ottamassa, mutta varsinaisesti en lähtisi dokaamaan ja riekkumaan koko yöksi. Ankeaa olla krapulassa seur. päivänä, kun lapsi kuitenkin jossain vaiheessa itkee, kaipaa äitiä, rinnat paisuu ja kivistää, eikä voi imettää, huono olo jne.

Itselläni menohaluja ei vielä noin aikaisin ollut, mutta ymmärrän kyllä, että raskausajan kuivinsuin nököttäminen saa terassit kutsumaan houkuttelevasti =)

 

[miskiina]

Anna palaa vaan. Tuon ikäisenä se vauva on helpoin jättää kun se ei kaipaa kuin ruokaa ja unta. Äitin tuoksuinen paita sänkyyn kaveriksi. Itse kävin yhdellä oluellä kun vauva oli 1,5 vkoa vanha. Jo laitoksella kävin monet kerrat ystävien kanssa kanttiinissa kahvilla, kun iskä hoiti vauvaa. En tiedä onko minussa sitten jotain vikaa, mutta minusta ei ole koskaan tuntunut siltä etten raaskisi lasta jättää muutamaksi tunniksi isän kanssa ja toivon ettei minusta sellaista tulekaan..

 

[saku.]

Mä olin ekaa kertaa liikenteessä kun poika oli 7vk ja toinen 2,5kk. Aikasemmin maistoin kotona olutta (joo joo ja ihan vaan pari saunakaljaa).
Anna mennä vaan, kyllä se isä on ihan tasavertainen ja yhtä hyvä hoitaja ku äitikin.

 

[woot]

Suoraan sanottuna en ymmärrä, miten jonkun voi tehdä mieli lähteä terassille 3 viikkoisen vauvan luota..!! huhhuh meitä on moneen junaan. (ja jotkut jää asemalle)

 

[woot]

.. ja isän varpajaiset yms. on AIVAN eri asia; vauva on täysin symbioosissa äidin kanssa ensimmäiset viikot, joten isän menemisiin ei voi vedota.

 

[ninnu2]

Voithan kokeilla, mutta ehkä sinulla tulee vauvaa ikävä... Jos ei tule, niin miksipä ei. Kukin tyylillään. Ja kannattaa muistaa, että tuossa vaiheessa hormoonitoiminta on vielä niin sekaisin ja etsii tasapainoaan, että itse en ainakaan erehtyisi kovin paljon juomaan, kun takana on yksi niistä elämän suurimmista tapahtumista, nimittäin syntymän ihme. Olen itse sen verran herkkä ihminen, että en olisi noin aikaisin uskaltanut lähteä mihinkään. Olisin vain itkeä pillittänyt hormoonihumalassa.

 

[hei pliiiis]

Suoraan sanottuna en ymmärrä, miten jonkun voi tehdä mieli lähteä terassille 3 viikkoisen vauvan luota..!! huhhuh meitä on moneen junaan. (ja jotkut jää asemalle)

Ja taas joku moraalinvartija älähti. Itse en ole ollut vielä baarissa, vauva on 8kk. Ja siinä olen tehnyt virheen, koska en kyllä pääsekään mihinkään, kun olen ominut vauvan kokonaan itselleni. Isällä on oikeus hoitaa vauvaa, ja äidillä oikeus mennä kaverien kanssa terassille, jos siltä tuntuu! Älkää tuomitko toisten valintoja, vaikka omat olisivatkin erilaisia..

 

[tsuippadui]

Voithan kokeilla, mutta ehkä sinulla tulee vauvaa ikävä... Jos ei tule, niin miksipä ei. Kukin tyylillään. Ja kannattaa muistaa, että tuossa vaiheessa hormoonitoiminta on vielä niin sekaisin ja etsii tasapainoaan, että itse en ainakaan erehtyisi kovin paljon juomaan, kun takana on yksi niistä elämän suurimmista tapahtumista, nimittäin syntymän ihme. Olen itse sen verran herkkä ihminen, että en olisi noin aikaisin uskaltanut lähteä mihinkään. Olisin vain itkeä pillittänyt hormoonihumalassa.

Juuri näin kävi minulle. Lähdin ulos mutten voinut nauttia illasta koska mietin vain koko ajan että miten se vauva siellä kotona pärjää. Äidinvaisto taitaa olla aika erilainen eri ihmisillä...

 

[=D]

Tuskin siinä äidinvaistossa mitään vikaa on jos haluaa lähteä vähän juhlimaan..........

Itse olen lasten kanssa kotona ollut vuosikaudet, harvoin käyn missään ilman lapsia ja erossaolo on siitä johtuen todella vaikeaa. Mutta niin vaan menin siskoni häihin kun kuopukseni oli 3 viikon ikäinen. Ensin oltiin koko perhe ja alkuillasta mies lähti lasten kanssa kotiin kun tämä mamma veti kunnon lärvit(tarkoitus ei kylläkään ollut niin paljoa juoda, oli ihan puhtaasti tottumattomuutta =D). Kurja puoli oli tosiaan se että välillä oli pakko lypsää ylimääräistä maitoa pois ja jossain vaiheessa vuoti vaatteillekin.. Serkkuni oli myös juhlimassa vaikka kotona olikin 3,5kk ikäinen vauva. Suotakoon jokaiselle hauskanpitonsa, mitä se sitten sisällään pitääkin.

Kyllähän sitä väkisinkin miettii ja ikävöi vauvaansa kun on erossa mutta meillä ainakin puhelimet toimivat ja sopivin väliajoin kyselin että mitäs siellä touhutaan =D

Kävimme myös isompien lasten kanssa Puuhamaassa kun kuopus oli viiden viikon ikäinen. Oli kummeillaan hoidossa aamusta iltaan ja hyvin sujui sekin. Hän oli vaan nukkunut koko ajan... Ei kai se mitenkään eroa siitä onko poissa yöllä vai päivällä.

 

[MENE VAAN!!!]

Mä en ole voinut imettää ollenkaan. Se on myös omalta osaltaan johtanut siihen, että isi on entistä enemmän ollut vauvan kanssa. Meillä oli jo laitoksella perhehuone, jossa olimme siis kaikki kolme 24/7, 4 päivää, ja tämän jälkeen isi piti lomaa ja isyysvapaata 4vk, jonka aikana molemmat hoisimme lasta yhtä paljon. Tai siis isä ehkä hieman enemmänkin, koska mä ajattelin säästellä/keräillä voimiani sitten siihen aikaan kun jään pikkuisen kanssa kahden... Ja laitoksellakin neuvoivat kaikki jutut suoraan isille ) Tämä on johtanu siihen että olemme ihan yhtä hyviä ja tasa-arvoisia vanhempia lapsellemme. Hän on siis alusta asti hyväksynyt meidän molemmat hoitajina. Toki vauva rauhoittuu HIEMAN paremmin kanssani (biologia), mutta muuta eroa ei kyllä huomaa missään! Itseasiassa isi saa meillä ne makeimmat naurutkin aikaan... ) Nyt kun vauvalla ikää jo useampi kuukausi ja isi on palannut töihin alkaa tuo ero siis enemmän näkyä. Oli itseasiassa isinkin mielestä hyvä kun sai olla vauvan kanssa kahden, etten ollut heti neuvomassa siinä vieressä jos pikkuinen inahti jne. Sai tutustua vauvaan ihan kahden, ilman hösöttäjää/neuvojaa.

Itsekin olin heti synnytyksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. Väsymyksestä ei tietoakaan, paikat kunnossa jne. Olisin todellakin voinut lähteä juhlimaan, jos vain olisin halunnut ja olisi ollut seuraa ) Muutamat tunnit poissa noinkaan pienen vauvan luota, eivät kaada hänen turvallisuuden tunnettaan tai aiheuta muutenkaan traumoja (edellyttäen tosiaan että isä on vauvalle jo ennestään tuttu hoitaja).

Ja kyllä, jos vaan olisin halunnut, olisin voinut juoda itseni vaikka vähän kuutamollekin. Edellyttäen siis että lapsi ei ole lähellä. Inhoan ajatusta että pikkuinen joutuisi haistelemaan humalaista/krapulaista äitiä, tai olemaan sellaisen kanssa. Vauvakin kun vaistoaa asioita.

Eli sinulle sanoisin: MENE IHMEESSÄ JOS ON MAHDOLLISUUS JA HALUAT! Myöhemmin lähtemiset tulevat entistä vaikeammiksi, niin sinusta kuin vauvastasikin ;o) (Vaikka toki sitä myöhemminkin ehtii, en sillä sano)

Tasa-arvoa tässäkin siis vielä kaupan päälle. Vanhanaikaista ajatella ettei äiti voisi mennä, jos haluaa, kykenee, pystyy ja on mahdollisuus!!! Kuten totesin, muutama tunti poissa (harvoin, ehkä vain tuon yhden kerran) ei tee pahaa kenellekään teistä. Minun on tietysti vaikea ottaa kantaa niiden äitien menoihin jotka imettää, ehkä lapsi on jotenkin enemmän teissä ja hajuissanne kiinni?!?!

 

[Monigue33]

.. ja isän varpajaiset yms. on AIVAN eri asia; vauva on täysin symbioosissa äidin kanssa ensimmäiset viikot, joten isän menemisiin ei voi vedota.

Tuota noin...anteeksi vaan, mutta tuo ei kyllä pidä paikkaansa. En itse pystynyt imettämään, minulla pysyvään sairauteeeni jatkuva lääkitys, joka estää imettämisen. Meillä olemme molemmat hoitaneet vauvaa ihan tasan saman verran, itse asiassa isä käytti meillä vanhempainvapaankin. Olin itse ulkona tuulettumassa, kun vauva oli 1 kk:n ikäinen ja kyllä teki hyvää.

Ja tosiaan, tuntuu olevan joillekin vielä tämä äidillisyyden stereotypia todella vahvana. Itse kyllä ajattelin, että olin symbioosissa 9 kk:n odotusajan rajoituksien kanssa (ei saa syödä sitä eikä tätä, ei saa juoda viiniä, ei saa viikon 28 jälkeen lentää, ei saa käydä ratsastamassa, kärsin kovia särkyjä, koska en voinut käyttää sairauteeni tarvittavia lääkkeitä, alkuraskauden pahoinvoinnit ja loppuraskauden tukahduttava olo turvotuksineen ja unettomana...) Niin ajattelin kyllä, että on se nyt jumaliste kumma, jos joku vielä valittaa, että miten sinä nyt noin siiderille lähdet, pienen vauvan äiti, koska meillä tosiaan molemmat hoisivat vauvaa. Pikemmin ajattelen, että on isän "vuoro" sitoutua vauvaan.

 

[Aurora Vee]

Minustakin voit ihan hyvin lähteä jos tuntuu että haluat ja luotat lapsen isään hoitajana! Kannattanee kuitenkin hillitä alkoholin käyttöä jos tuleekin hälytys kotiin kesken iltaa. Hormonit voivat aiheuttaa yllättävän humalan ihan parista kaljasta. "Rentoutuminen" ja "irtautuminen arjesta" ei tarkoita kännejä vaan ihan henkistä rentoutumista. ;D

Me kävimme enoni syntymäpäiväjuhlissa ("aikuisten juhlat") lasten ollessa 1 v 9 kk sekä 2 kk, nuorempi oli osittaisimetyksellä. Lapset olivat isovanhempiensa luona, jonne tulimme puolenyön jälkeen nukkumaan. Kaikki meni loistavasti, join lasillisen viiniä mutta imetin kun tulin juhlista.

Kuitenkin minulle kävi kuten usealle jo vastanneelle, eli huolehdin jatkuvasti siitä miten lapset pärjäävät ja kaipasin heitä kovasti. Näin voi käydä sinullekin. Ja jos ei käy, niin siitäkän ei tarvitse potea huonoa omatuntoa! =) Olet sitten taas mahdollisesti viikkoakausia vauvan kanssa 24/7, kyllä se tasoittaa muutaman tunnin poissaolon.

 

[Kyllä meitä on muitakin]

Minä olin ensimmäistä kertaa oluella kavereideni kanssa kun vauva oli juurikin tuon kolme viikkoa. Sitä ennen en olisi paljon voinut iltaa _istuskella_ . Meillä oli tosi raskasta nuo ihan ensimmäiset viikot kun lapsi valvotti yöt. Minun mielestäni kavereideni kanssa yöhön lähteminen oli minulle paras tapa olla edes vähän aikaa poissa siitä sirkuksesta (muutama rentouttava olut tavallisena (ei enää möhömaha raskaana) ihmisten iloisessa ja huolettomassa seurassa oli ihanaa vaihtelulääkettä kotioloille pienen vaativan vauvan kanssa. Isänsä meilläkin hoiti vauvaa ja syötti pumpatulla maidolla pullosta (pumppailin edellisinä päivinä maitoa varastoon). Pärjäsi ihan yhtä hyvin/huonosti kuin minäkin yöllä valvovan vauvan kanssa. Isänsä kun hoiti niin minua ei huolettanut juurikaan.

Maidot minultakin vuosivat yli , joten ota ihmeessä varapaita ja liivit, rintapumppu ja tukku livinsuojuksia mukaan ja pumppaa vielä kotiin tullessa, jotta voit nukkua ilman tissikivistystä.

Pahin erossaolo vauvasta minulla oli kuin jätimme hänet luotettavalle ja ihanalle anopilleni pojan ollessa parikuinen, kun mieheni halusi että menisimme yhdessä elokuviin. Siitä elokuvasta en muista juurikaan mitään kun kyttäsin vain puhelinta. Jätin tästä huolimatta vauvaani säännöllisesti vähintään joka toinen kuukausi jollekin sukulaiselle tai naapuriperheellemme hoitoon, jotta opimme lapsen kanssa molemmat olemaan toisistamme tarvittaessa erossa. Lapsemme onkin nyt todella helppo hoitoon jätettävä ja viihtynyt kuulemma aina (nyt vähän alle kaksi vuotias) hyvin satunnaishoidoissa.

Minä en myöskään allekirjoita tuota äiti/vauva symbioosia vaan minusta lapselle on hyvä että hänellä on äitinsä lisäksi myös muita ihania aikuisia elämässään, jotka huolii iloiten välillä äidin sijasta hoitajakseen.

 

[mene ihmeessä]

Mulla on 1,7vuotias taapero,joka oli eka kerran yökylässä 2viikkosena kun oli kerta kaikkiaan niin hirvee hinku baanalle. alkuun oli ikävä,mutta kyllä se alkoholin kanssa sitten unohtui. vauveli olikin sitten ihan pienestä pitäen vähintään kerran kuussa mummolassa yökylässä jotta vanhemmat pääsi viihteelle ja ainakin neuvolassa mulle sanoivat että tärkeintä on se että vanhemmat pääsevät tuulettumaan jos haluavat,koska muuten menee hermot ja parisuhde kärsii ja sitten ei ole enää kenelläkään kivaa. siellä ei moralisoitu mulle yhtään. totuus kuitenkin on se,että se yksi viikonloppu ilta ja yö on niin pieni aika verrattaessa pienen vauvan lähes 24/7 hoitoon,että jos mieli tekee mennä niin mielestäni pitää mennä. nyt toisen lapsen kanssa meillä kävi niin,etten raaskinut laittaa sitä hoitoon kuin vasta 3kuisena ja sehän oli hädissään kun ei yhtään ollut hoitoon tottunut. enkä väitä että olisi pitänyt olla tottunut,mutta eiköhän se kuitenkin ole pienempi paha laittaa esim.isovanhemmalle hoitoon kuin se että kotona itkee yksinäisyyttään ja sitä kun mieli tekisi mennä muttei muiden ihmisten mielipiteiden takia voi.
niin ja nyt alkaa tietty moralisointi että jos tekee mieli mennä niin miksi tehä lapsia??? mun mielestä se,että tekee lapsia,ei tarkota sitä että on valmis luopumaan omasta elämästään. ei lapsia joka vkonloppu tarvii hoitoon laittaa mutta mun mielestä kerran kuukaudessa on tosi hyvä tahti menevälle äidille,eikä liian pahalta kuulostava vauvalle. sehän on eri asia jos hoitotätinä toimii aina eri ihminen tai jopa täysin tuntematon. mulla ainakin häveis koko rakkaus itseäni kohtaan,jos välillä en pääsis laittautumaan oikein bilevaatteisiin ja naama täyteen tököttejä. ei äidiksi tulo lopeta naisena olemista!

 

[big mama]

Minä en taida olla hyvä äiti enkä edes nainen laisinkaan, kun kestän ihan hyvin olla monta tuntia erossa vauvastani ja hänen taaperoikäisestä veljestään. Olen esim. käynyt useamman tunnin ostosretkellä naapurikaupungissa, kavereilla kylässä ja ruokakaupassa ilman vauvaa. Kovasti tekisi mieli käydä myös parilla olusella, kun terassikelejäkin vielä piisaa. Vauva on nyt neljäviikkoinen.

Esikoinen oli kuukauden ikäinen, kun kävin ekan kerran viihteellä. Mukavaa oli, mutta väsymys on kuitenkin aika kova, joten runsas alkoholin käyttö ja kovin myöhään valvominen ei oikein toimi. Mene ihmeessä, jos mieli tekee!

 

[aItI]

Mina olisin kanssa jo menossa, ehdottomasti. Tulee sekin aika ettei ole hoitajaa ja ei paase kuukausiin minnekaan niin on sitten muisteltavaa ainakin siita yhdesta hauskasta vapaa illasta. Oikein hauskaa iltaa sulle! Toivottaa aiti, joka on ollut vauvan kanssa 24/7 viimeiset 9kuukautta eika loppua nay!

 

[ota vaan omaa aikaa]

Jos siltä tuntuu, niin mikset menisi. Itse olin niin kiinni vauvassa, että en olis voinut lähteä kovin pitkäksi aikaa iltaa istumaan. Taisin kerran käydä kaupungilla ostamassa itselleni vähän uusia kevätvaatteita kun vauva oli 3 viikkoa. Se riitti mulle, olin 1,5h pois kotoa ja oli kamala ikävä ja rinnat meinas räjähtää. Kun vauva oli 2kk, olin kaverini synttäreillä muutaman tunnin. En pystynyt juomaan kuin lasin viiniä, tuli sellainen tunne, että en voi juoda enempää, koska pieni ihminen tarvii mua taas kohta. Musta on hyvä antaa isälle ja lapselle aikaa tutustua toisiinsa ja isälle nimenomaan siksi, että kun äiti on hetken pois kotoa, voi hän "kokeilla siipiään" kahdestaan vauvan kanssa. p.s Voihan sitä "tuulettua" terassilla ilman alkoakin. Tärkeintä on, että saat hetken hengähtää ja jaksat taas arkista rumbaa.

 

[yksi äiti]

Yhdyn moniin muihin: mene ihmeessä!
itsellä edessä ensimmäinen yö erossa tyttärestä, hiukan hirvittää miten mä pärjään ilman tyttöä! Tyttö pärjää kyllä, osaavissa käsissä.
Ja hän on 5kk.
Ja syy että "joutuu" yöhoitoon on niinkin itsekäs kun alkoholin nauttiminen.
Mä olen kyllä tyttöä vienyt hoitoon viisviikkoisesta lähtien, kun musta on vauvalle parempi paikka olla esim. mummolassa kun jossain ostoskeskuksessa. Toki niissäkin on tytön kanssa käyty. Ja mieskin osaa sujuvasti hoitaa vauvaa sen aikaa kun äiti on asioilla. Minä olen itse ollut pienenä mallia ainanen koti/äiti-ikävä, kun elettiin sellaisessa "symbioosissa", haluan että oman lapseni voin jättää yöksi hoitoon turvallisin mielin. Eikä se tee musta huonompaa äitiä.
Ja kyllä mua on hieman eräiltä tahoilta syyllistetty, että vien noin pienen hoitoon, mutta kyllä äiditkin saa käydä tuulettumassa joskus ihan itsekseen!

 

[kesämansikka]

Itse olin juuri ekaa kertaa ulkona kun vauva on 10 kk ja toinen pian 2v. Silti kärsin hirmuiset syyllisyyden tuskat ja oli tosi vaikeaa lähteä. Olinkin sitten reippaasti koko illan/yön poissa. Itse ajattelen olevani lähinnä epänormaali kun en ole kertaakaan käynyt "missään", meillä kun varsinaisesti ei ole hoitajia tarjollakaan. Mulla oli tosi voimakas symbioosintunne vauvaan, en olisi voinut kuvitella jättäväni edes kaupassakäynnin ajaksi pientä(alle 3kk). Friikki olen! Musta on vaan hienoa, että joku pystyy jatkamaan myös sosiaalista elämäänsä vaikka onkin pienen vauvan äiti. Tuleepahan sitten miehellekin läheisempi suhde vauveliin kun oppii yksin hoitelemaan! Pidä hauskaa alkuperäinen

Yhdyn moniin muihin: mene ihmeessä!
itsellä edessä ensimmäinen yö erossa tyttärestä, hiukan hirvittää miten mä pärjään ilman tyttöä! Tyttö pärjää kyllä, osaavissa käsissä.
Ja hän on 5kk.
Ja syy että "joutuu" yöhoitoon on niinkin itsekäs kun alkoholin nauttiminen.
Mä olen kyllä tyttöä vienyt hoitoon viisviikkoisesta lähtien, kun musta on vauvalle parempi paikka olla esim. mummolassa kun jossain ostoskeskuksessa. Toki niissäkin on tytön kanssa käyty. Ja mieskin osaa sujuvasti hoitaa vauvaa sen aikaa kun äiti on asioilla. Minä olen itse ollut pienenä mallia ainanen koti/äiti-ikävä, kun elettiin sellaisessa "symbioosissa", haluan että oman lapseni voin jättää yöksi hoitoon turvallisin mielin. Eikä se tee musta huonompaa äitiä.
Ja kyllä mua on hieman eräiltä tahoilta syyllistetty, että vien noin pienen hoitoon, mutta kyllä äiditkin saa käydä tuulettumassa joskus ihan itsekseen!

 

[Epätasa-arvoinen]

Meillä mies menee miten huvittaa, ja itse olen vauvan (8kk) kanssa 24/7. Eilen ilmoitusluontoisesti kertoi menevänsä ryyppytilaisuuteen viikonloppuna. Kommentoin "ai jaa haluaisitko et pitäisin vauvaa sen aikaa?". Mies oli ihan huuli pyöreänä, mutta luulen että viesti meni perille..