Tiedä pitäisikö tässä sitten muuttaa muualle.

["vieras"]

Kyllähän sen ymmärtää, että aloittajalla on paha mieli. Mutta aloittaja voisi myös ymmärtää, että naapurit tekivät ihan oikein, kun puuttuivat. Varsinkin, kun lapsi kyseessä. Aloittaja ei ole tehnyt mitään väärää, joten pää pystyssä kotiin vaan.

 

["vieras"]

Mietipä ap omalle kohdalle mitä tekisit jos naapurissa asuisi ilmeisen tympeä ja vihamielinen nainen jonka jo isompi lapsi huutaa kipuitkua usein ja pitkään (10 minuuttia yöllä tuntuu ikuisuudelta).
Huolestut ja menet oven taakse eikä ovea avata, eikä edes oven takaa huikata mikä tilanne on, tulee varmaan mieleen että lapselle tehdään jotain pahaa tai että lapsi huutaa yksinään. Mielestäni oli todella vastuutonta olla soittamatta apua.
Vielä enemmän epäilyttää että ap katoaa kuin pieru Saharaan ko. episodin jälkeen.
Jos on puhtaat jauhot pussissa niin hop kotiin, kiität naapureita välittämisestä ja kerrot mikä tilane on. Jos ei ole puhtaat jauhot pussissa tai et voi kanssa-asujillesi tilannetta avata niin toivottavasti soittavat poliisille jatkossakin.

 

["vieras"]

Hei ap, täällä palstalla tosiaan pitäsi jakaa kaikki yksityiskohdatkin jos jotain alkaa kertomaan, muuten sinua ja kertomustasi aletaan epäillä. Ymmärän täysin ettet täällä halua kaikkea kertoa ja myös sen että uppo-oudoille, möykkäville naapureille ei kuulu sinun tai lapsesi terveystiedot pätkääkään.
Lyhyesti vain naapureille kertoisin että lapsi huutaa sairauden takia.
Itsellä kokemusta kun lapsi huutanut yöllisessä kauhukohtauksessa suoraa huutoa, lähtenyt vaeltamaan kämpässä ja pyrkinyt ovesta ulos. Kaikki, joiden lapsilla oikeita kauhukohtauksia ollut tietävät, että lapsi ei siinä tilassa ole herätettävissä eikä lohdutettavissa. No, onneksi tuollainen pahempi kohtaus oli vain kerran mutta hirvitti itseäni mitä naapurit mahtavat tuumia.

 

[Ken guru]

Tottahan toki.

Eiköhän tässä ole se ero minussa ja teissä lukijoissa että minä tiedän mitä naapuristani löytyy, te ette.

Mutta perus palstaa, myötätunto on outo asia. Tiedänpä vain että tuskin olen ainoa joka näitä asioita miettii, on vain niin mukavaa päteä täällä painamalla toisen päätä saveen.

Omaa ja lapsen sairautta en kerro koska sairastajia ei ole Suomessa kovin montaa. Tosin täällähän pitää jakaa kaikki jos jostain alkaa juttelemaan?

Tässä kyllä kaikki nimenomaan tunsi myötätuntoa...lapsen puolesta. Naapuri teki sen mitä näki parhaaksi...suojellakseen lasta. Eikö se ole kaikkein tärkeintä kuitenkin?

Lapsellasi ei nyt ollut mitään hätää, mutta mistä naapurit sen olisivat voineet tietää kun et edes avannut ovea heille ja kertonut?

 

[Anatolia]

Miettikääs nyt hei. Tai lähinnä ap, mietipä nyt;

Naapuristasi alkaa illalla kuulumaan lapsen itkua ja huutoa. Kuulostaa siltä, että lapsi on sekä tosi tuskissaan että peloissaan. Itku ei lopu heti, vaan jatkuu.

Menet naapurin ovelle kolkuttamaan, kysyäksesi että onko kaikki hyvin. Huuto kuuluu, ovea ei avata.

Soitat 112, koska et tiedä mitä naapurissa mahtaa tapahtua. Ajattelet, että parempi jos viranomaiset tarkistavat asian, siltä varalta että lasta tosiaan hakataan tms.

Poliisi käy naapurissasi. Sen jälkeen naapurin naista ja lasta ei näy ollenkaan (kun ovat piilossa siellä anopin luona, mitä naapuri ei tietenkään tiedä). Mikä varmasti osaltaan lisää ihmettelyä ja epäilyjä.

Helpoimmalla olisi varmaan päässyt jos olisi selittänyt asian naapurille joko tilanteen ollessa päällä tai heti sen rauhoituttua. Että lapsella on sairaus, jonka takia saa huutokohtauksia. Esittänyt pahoittelunsa siitä, jos ja kun tästä aiheutuu melua (vaikka oikeasti ei olisikaan pätkän vertaa pahoillaan metelistä). Pystyssä päin, ystävällisesti, ilman uhmaa tai marttyyriasennetta kertonut miten asiat ovat. Ensi kerralla naapuri varmaan sitten muistaisi että lapsella on se sairaus. Nyt hän ei tiedä siitä, ja katoamistemppunnekin on omiaan herättämään ties mitä epäilyksiä (naapurin lapsi itki ja huusi, poliisit kävi, nyt ei näy naapurissa lasta eikä äitiäkään...) - ja melko varmasti poliisille soitetaan taas seuraavallakin kerralla, kun lapsi saa kipukohtauksen.

Naapuri sitäpaitsi teki juuri kuten täälläkin aina neuvotaan; ei soittanut suoraan poliisille, ei tehnyt nimettömänä ls-ilmoitusta, vaan meni oven taakse kysymään onko kaikki hyvin (tai siis, ovea ei avattu, mutta silti).

 

[kaffetauko]

Mistä tiedät että soittaja oli juuri tuo kyseinen naapuri? Kerrostalossa kun noita naapureita tuppaa olemaan aikalailla. Ehkäpä se oli se kolmas naapuri jolle kuului lapsen kipukiljuntaa, hakkaamista, huutoa ja pauketta ja joka ei nyt ehkä itse uskaltanut tai osannut paikantaa mikä on meno ja mistä syystä mutta tahtoi kuitenkin tehdä velvollisuutensa ja tarkistaa että lapsilla on kaikki hyvin.


Erikoista ottaa nokkiinsa. Ja erikoinen ajatuskulku että "kostat" naapureille tekemällä ilmoituksen heidän ongelmistaan. Kosto kai on ennemmin, ettet ilmoita kelleen että siellä jatkuvasti keskellä yötä mellastetaan kännissä lasten ollessa paikalla?