Tiiä nyt sit mitä keksis :/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kerpele
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Miä;24005921:
Niin ja miullekkin saa laittaa yyveetä jos siltä tuntuu. :hug: Kyllä kaikki järjestyy, ihan varmasti =)

Ja peesi.

Muutenkin koko tästä ketjusta tuli jotenkin pohjimmiltaan hyvä olo.
Sinulla on vaikeuksia, mutta terve, asiallinen suhtautuminen niihin.
En ollenkaan epäile, etteikö tämä aikanaan päättyisi hyvin/johtaisi hyviin asioihin.
:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaunishäntäinen orava;24005891:
Oi, hyvä kuulla, että sulla on kumminki hoitosuhde! Sieltä saa varmaan kriisiapua ja ne ymmärtää sinun tilanteen. Jos olo huononee tai tuntuu siltä ettet selviä arjesta, niin soitat vaikka psyk. polille, tai missä käytkään. :hug:

Mie oon käymässä samaa läpi: ollaan tehty eropäätös, enkä pärjää yksin arjessa (sen tiiän kokemuksesta). Mulla ei myöskään oo mitään muuta ku muutama astia, pöytä, kaks tuolia, tyyny ja täytettävä patja. Olo on helpottanu päätöksenteon jälkeen, mutta veikkaan että se pahenee vielä tästä kunhan lähden saman katon alta pois.. tai oon varautunu siihen ja puhunu myös mielenterveystoimistolla tästä, saanu oikeat unilääkkeet, että nukkuminen on sentään taattu. Meillä ei kyllä ole lapsia, mutta muuten melko samassa veneessä ollaan.

Voi että :(

Kuulostaa tosiaan samalta kun mulla.

Yritän nyt ihan ensin jos selviäisin ainakin ilman lääkkeitä. Oli vähän pysäyttävää kun silmänpaineet nousi yhdestä lääkkeestä jota kokeilin. Tuntui että öögat pullistuu kuopistaan, oli ihan vähän ällöä.
 
Voi että :(

Kuulostaa tosiaan samalta kun mulla.

Yritän nyt ihan ensin jos selviäisin ainakin ilman lääkkeitä. Oli vähän pysäyttävää kun silmänpaineet nousi yhdestä lääkkeestä jota kokeilin. Tuntui että öögat pullistuu kuopistaan, oli ihan vähän ällöä.

Hui. :O Ilman lääkkeitä selviäminen on tosi hyvä juttu, mutta minusta on parempi jos antaa luvan itelleen syyä niitä lääkkeitä jos on kriisitilanne. Silmien pullistuminen tosin ei varmaan helpota kamalasti oloa, kuulostaa tosi vistolta. :x

Mullekin saa pistää yksäriä jos haluat. :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kerpele
En tiedä missä asut, mutta jos kaupankassan hommat kiinnostaa, niin voisit aloittaa ihan vuokratyönvälitysfirmoista. Mä olin vuosia sitten Staffpointin kautta Alepoissa töissä ympäri pääkaupunkiseutua, olihan se epävarmempaa kuin vakituinen duuni, mutta hyvin niitä vuoroja loppujen lopuksi aina irtosi, kun itse kävin aktiivisesti staffin nettisivuilta niitä kyttäämässä (siellä sai itsenetissä ilmoittautua vapaaseen vuoroon, ja lisäksi hätätapauksessa soittivat kun tarvitsivat äkkiä jotain).

Vuoroja ei kyllä pystynyt suunnittelemaan paria viikkoa pidemmälle. Mutta siitä saisi työkokemusta sitä vakituista paikkaa varten, mielelläänhän kaupatkin palkkaavat jo kassakoneen ja käytäntöjä edes vähän tuntevia.
 
Ootko miettiny, että voisit esim.oppisopimuksella johonkin sihteerin hommiin tai palkanlaskentaa tms?(tai esim.joku työkkärin järkkäämä koulutus). Ja jos teilläpäin tai josain lähellä on ekotori, niin sieltä saa kalusteita tosi edullisesti(ite oon tehny paljon löytöjä, esim. ruokapöytä& tuolit 50e jne.)

Ja toivottavasti asiat järjestyy :hug:
 
kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä sossuun ja neuvolaan.
apua ja vieläpä erittäin hyvää sellaista kaikkiin materiaalihankintoihin yms. saat, jos googletat hope-yhdistyksen ja katsot heidän sivunsa ja rohkeasti otat yhteyttä.

me olemme lapseni kanssa saaneet sieltä ruoa-apua, lastensängyn, polkupyörän, kassikaupalla hyviä vaatteita ja perheen, jonka äiti on jäänyt juuri eläkkeelle ja on vakavarainen ja auttamishaluinen. hän tuo meille vaatepaketteja ja käymme yhdessä erilaisissa tapahtumissa. aina minun vointini mukaan. hope-yhdistys järjestää myös erilaisissa retkiä kylpylöihin, huvipuistoihin yms.

tarkoitukseni ei ole ottaa kaikkea hyötyä irti kaikista, jotka sitä ovat halukkaita antamaan, vaan apu on tullut todellisen tarpeen hetkellä syihin sen enempää menemättä.

halaus ja isot voimantoivotukset.
 
Voi reppanaa. Anteeksi, mutta viestistäsi saa sen kuvan että ryvet totaalisen syvällä itsesäälissä, eikä sulla ole edes minkäänlaista halua hoitaa asioitasi.
 
En tiedä missä asut, mutta jos kaupankassan hommat kiinnostaa, niin voisit aloittaa ihan vuokratyönvälitysfirmoista. Mä olin vuosia sitten Staffpointin kautta Alepoissa töissä ympäri pääkaupunkiseutua, olihan se epävarmempaa kuin vakituinen duuni, mutta hyvin niitä vuoroja loppujen lopuksi aina irtosi, kun itse kävin aktiivisesti staffin nettisivuilta niitä kyttäämässä (siellä sai itsenetissä ilmoittautua vapaaseen vuoroon, ja lisäksi hätätapauksessa soittivat kun tarvitsivat äkkiä jotain).

Vuoroja ei kyllä pystynyt suunnittelemaan paria viikkoa pidemmälle. Mutta siitä saisi työkokemusta sitä vakituista paikkaa varten, mielelläänhän kaupatkin palkkaavat jo kassakoneen ja käytäntöjä edes vähän tuntevia.

Mä oon tätäkin miettinyt. Kaupan alan kokemusta on kyllä vuosia ja vuosia takana... Asiakaspalvelu nyt ei oo ihan mun juttu (tuppaan avautumaan asiakkaille jos mua kohdellaan kuin koiraa...) mutta sinäänsä menis kyllä, osaanhan homman kuitenkin.

Vuokrafirma on siitä vähän huono että mulla on eräs ihminen eri kaupoissa tällä seudulla duunissa jota en haluaisi kohdata...

Mutta korvan takana tämäkin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jassåå;24006114:
Ootko miettiny, että voisit esim.oppisopimuksella johonkin sihteerin hommiin tai palkanlaskentaa tms?(tai esim.joku työkkärin järkkäämä koulutus). Ja jos teilläpäin tai josain lähellä on ekotori, niin sieltä saa kalusteita tosi edullisesti(ite oon tehny paljon löytöjä, esim. ruokapöytä& tuolit 50e jne.)

Ja toivottavasti asiat järjestyy :hug:

Oon miettinyt erinäisiä koulutusmahdollisuuksia, mutta se vaihtoehto tuntuu just tälle hetkelle ihan liian monimutkaiselta.. Kun sais jotenkin ensin uuden elämän alkuun ensin niin sitten vois alkaa kattelee sitä opiskelupuolta (luokkahuonekammo ei auta asiaan kanssa yhtään.. :D ).

Kyllä täältä pk-seudulta varmaan löytyy yhtä sun toista mistä vois noita tavaroita katsoa, tuloja mulla on silti 0-euroa just tällä hetkellä..

Ja kiitos :)
 
[QUOTE="leena";24006153]kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä sossuun ja neuvolaan.
apua ja vieläpä erittäin hyvää sellaista kaikkiin materiaalihankintoihin yms. saat, jos googletat hope-yhdistyksen ja katsot heidän sivunsa ja rohkeasti otat yhteyttä.

me olemme lapseni kanssa saaneet sieltä ruoa-apua, lastensängyn, polkupyörän, kassikaupalla hyviä vaatteita ja perheen, jonka äiti on jäänyt juuri eläkkeelle ja on vakavarainen ja auttamishaluinen. hän tuo meille vaatepaketteja ja käymme yhdessä erilaisissa tapahtumissa. aina minun vointini mukaan. hope-yhdistys järjestää myös erilaisissa retkiä kylpylöihin, huvipuistoihin yms.

tarkoitukseni ei ole ottaa kaikkea hyötyä irti kaikista, jotka sitä ovat halukkaita antamaan, vaan apu on tullut todellisen tarpeen hetkellä syihin sen enempää menemättä.

halaus ja isot voimantoivotukset.[/QUOTE]

Joo, mä luulen että eka askel nyt sitten taitais olla se että otan sinne neuvolaan yhteyttä.

Jee, nyt mulle on ainakin selvinnyt se mitä teen ihan ensin :D Ihanaa :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ryhdistäyty aikuinen ihminen;24006167:
Voi reppanaa. Anteeksi, mutta viestistäsi saa sen kuvan että ryvet totaalisen syvällä itsesäälissä, eikä sulla ole edes minkäänlaista halua hoitaa asioitasi.

Oliks tää joku uutinen? Reppana, luuseri, laiskuri... Ei oo kuule eka kerta kun joku mut näkee noin. Onneks sen ei tarvii sun korvaas kutittaa.
 
Oliks tää joku uutinen? Reppana, luuseri, laiskuri... Ei oo kuule eka kerta kun joku mut näkee noin. Onneks sen ei tarvii sun korvaas kutittaa.

:hug:

Onneksi sulla on lapset, niin heidän puolestaanhan sitä tekee mitä vain. Kyllä sä selviät. Rankkoja kokemuksia on sulla takana ja niistä on vaikea päästä eroon. Mutta olet kuitenkin selvinnyt ihan hienosti. Kunhan nyt saat itsellesi sen asunnon, niin sitten kaikki jo näyttää vähän valoisammalta. Voimia sinulle.
 
Tsempitykset täältäkin, mutta muista että jossain vaiheessa sun täytyy ite alkaa kantamaan vastuuta omien asioiden hoitamisessa. Ja aina joitakin selityksiä voi etsiä ettei voi tehdä sitä tai tätä, täytyy yrittää ja sitten vasta miettiä onko tämä nyt se mun juttu. Vanhemmuuteen kuuluu myös vastuu, kyllä sä selviät kun itse olet myös valmis oppimaan ja käytät hyödyksi saamasi avun etkä odota että aina tuodaan valmiit ratkaisut ja vastaukset sun nenän eteen.
 
[QUOTE="Lila";24006253]:hug:

Onneksi sulla on lapset, niin heidän puolestaanhan sitä tekee mitä vain. Kyllä sä selviät. Rankkoja kokemuksia on sulla takana ja niistä on vaikea päästä eroon. Mutta olet kuitenkin selvinnyt ihan hienosti. Kunhan nyt saat itsellesi sen asunnon, niin sitten kaikki jo näyttää vähän valoisammalta. Voimia sinulle.[/QUOTE]

Niinhän se on, on tullu koettuu niin paljon ettei pitäis antaa ainakaan tämmösen lannistaa. Tässähän on kuitenkin kaikista tärkeintä ettei lapset kärsi ja mun täytyy vaan muistaa olla onnellinen siitä että ollaan molemmat vanhemmat samoilla linjoilla, ja toivon niin paljon että sellainen normaali eron "katkeruusvaihe" menisi myös suht lievänä ohi. Ihan vaan meidän molempien aikuisten takia, ettei tarttis kärsiä paljon negatiivisista tunteista. Ja heijastuuhan sellainen aina lapsiinkin jos vanhemmalla on paha olla, yritti sitä miten vaan näytellä "normaalia".

Kai tää on joku sisäänrakennettu toiminto, kun yksi asia on hyvin niin toisen asian kanssa meneekin sitten huonommin.
 

Yhteistyössä