V
"vieras"
Vieras
Jos ei ole toimivia kerhopalveluita, mikä ettei.
Mutta eikö kaikilla ole jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän jaksamiseen liittyviä ongelmia ja elämässä vastoinkäymisiä? Jos on vaikeaa sairautta tms niin ymmärtää tuen tarpeenkin, mutta normaalielämään kuuluu kaikenlaista ylä- ja alamäkeä. Jollain tapaa ihmisistä on kadonnut sitkeys ja sisukkuus enkä tarkoita aloittajaa vaan ylensä. Heti on lapset päivähoidossa jos vähän masentaa tai ei jaksa useamman kanssa.
Nykyään sanotaan, että ongelmista voi puhua avoimemmin, mutta onko se johtanut siihen, ettei ihmiset jaksa enää kantaa vastuuta elämästään tai kestää arkea silloin kun se ei menekään ihan putkeen
Mutta eikö kaikilla ole jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän jaksamiseen liittyviä ongelmia ja elämässä vastoinkäymisiä? Jos on vaikeaa sairautta tms niin ymmärtää tuen tarpeenkin, mutta normaalielämään kuuluu kaikenlaista ylä- ja alamäkeä. Jollain tapaa ihmisistä on kadonnut sitkeys ja sisukkuus enkä tarkoita aloittajaa vaan ylensä. Heti on lapset päivähoidossa jos vähän masentaa tai ei jaksa useamman kanssa.
Nykyään sanotaan, että ongelmista voi puhua avoimemmin, mutta onko se johtanut siihen, ettei ihmiset jaksa enää kantaa vastuuta elämästään tai kestää arkea silloin kun se ei menekään ihan putkeen