Toinen lapsi toivottu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ristiriitainen olotila
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

ristiriitainen olotila

Vieras
Olen hyvin lapsirakas ja aina toivonut 2-3 lasta, nyt vauvamme on n.5kk ja olen aika poikki :/

Todellakin haluan vauvalle sisaruksia (tai tällähetkellä tuntuu todellakin siltä että 2 lasta saa riittää), mutta jotenkin on ristiriitaiset ajatukset :(

Olemme mieheni kanssa olleet monia vuosia yhdessä ennen vauvan syntymää ja tottuneet olemaan ja menemään (ei mitää biletystä; kyläilyjä, shoppailua, olemista) aika vapaasti, en tiedä sitten liittyisikö siihen kun tuossa rakkaassa lapsessa on kuitenkin niiin kiinni <3

Olen jo pohtinut olisko parempi alkaa jo pian yrittää sitä toista, jotta menis valvomiset ym "samaan putkeen" vaiko yrittää reilua (4-5v) ikäeroa niin isompi olis jo omatoimisempi vauvan tullessa.

Tuntuu kurjalta mielltiä näin :( :(
Meneekö tälläiset ajatukset ohi kun vauva kasvaa? Ja voin saada uudellen tuo ihanan vauvakuumeen, odotuksen ja vauvaajan? :)

Vauva on todellakin ollut toivottu ja rakastettu, nyt on jotenki vain tosi uupunut olo, ja tuntuu että se toinen lapsi "pitää" aikanaan tehdä.. :(
 
itsellä aika samoja fiiliksiä, tosin lapsi on jo 1v2kk.. Mutta ku vuoden ikäisenä alkoi yöheräilyt vasta helpottaa niin varmaan tässä käy niin että nukun nyt ainakin vuoden yöni hyvin ja katsotaan sitten sitä toista.. eli meille tulee luultavasti se 3v ikäeroa... ihan vaan siks etten nyt jaksa toista heti putkeen valvoa.. ja jos tulee yhtä vaikea raskaus niin on helpompi että toinen osaa jo sitten vähän olla omatoiminen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperin puusilmä:
Niin nämä on niin yksilöllisiä asioita.
Se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi itselle.
Meillä on lapsilla 6-vuoden ikäero,en ole koskaan halunnut lapsia pienellä ikäerolla.

Meillä on 7 v ja täydellinen ikäero meille .Isommasta paljon apua ja seuraa.En olis pärjännyt pienemmällä ikäerolla:(
 
Miksi ei voi kyläillä,shoppailla ym lapsen kanssa? Me mennään vauvan kanssa todella palljon eikä siten kerkeä miettiä omaa uupumusta.
Mutta todellakin mietityttää samat asiat kuin sinua, haaveissa on ollut myös tuo 2-3 lasta mutta on tämä sen verran "rankkaa" ollut että mietityttää kannattaako tähän samaan putkeen toinen "tehdä" vai odottaa..lapseni on 9kk ja vieläkin herättelee yöllä paljon ja on ns.vaativa. Mutta helpommalla on päästy kun pysytään liikkeellä eikä kotona.
 
meillä on n. 3kk vauva ja haluamme molemmat hälle sisaruksen. mutta en ota tommosista asioista minkäännäköistä stressiä, toisesta lapsesta ei puhettakaan vielä, haluan keskittyä tähän uuteen asiaan rauhassa ja antaa vauvalle kaikkeni. toinen tulee sitten joskus jos tulee.
 
meillä poika nyt 1,6v ja laskettu aika kakkosesta on kahden viikon päästä. Teidän vauva on vielä niin pieni, että varmasti olet uupunut. Ei tuossa vaiheessa jaksa miettiä vielä toisen hankkimista. Odottele vaan rauhassa. Meillä esikoinen alkoi nukkua yöt putkeen vasta reilun vuoden ikäisenä. Itse haluan lapset pienellä ikäerolla, jotta heistä on sitten seuraakin toisilleen paremmin. Mutta jokainen omalla tavallaan...
 
Meillä on 2 v ikäero, mutta kun esikoinen oli 5 kk niin en todellakaan olisi uskonut jos joku olisi sanonut että vuoden päästä oot taas onnellisesti raskaana...

2 v on ollut loistava ikäero sisaruksilla. Isompi oli tarpeeksi iso (söi itse, puki pääasiassa itse, nukkui hyvin, oli vaipaton, jne) muttei liian iso (nukkui päiväunet samaan aikaan vauvan kanssa, sai vielä laitettua rattaisiin ja lähdettyä lenkille, ei tarvinnut ikäistään seuraa tai harrastuksia säännöllisesti vaan voitiin elää leppoisaan tahtiin kotosalla ja mennä kun siltä tuntui).

Seuraava ikäero tulee olemaan väkisinkin 5-6 v luokkaa, ja SE hieman arveluttaa. Miten muka jaksan, kun perheessä on 5-6 v ja 7-8 v lapset jotka ei nuku päiväunia, joiden kanssa pitää mennä harrastuksiin yms säännöllisesti...
 
Meillä oli ensimmäinen lapsi vahinko, mutta kovin iloinen sellainen :) Raskausaika meni erittäin hyvin, vauva syntyi. Sairaalasta kotiin pääsyn jälkeen tyttö on nukkunut yöt läpeensä, ollut aina vaan pieni ilopilleri, ihan unelma lapsi! Edelleen nukkuu ja syö hyvin, ei turhista kiukuttele tms. Alettiin toivoa toista lasta, joka sitten saikin alkunsa aika pian.. Esikoinen on nyt 10kk ja toinen lapsi syntyy tammikuun alussa eli ikäeroa tulee 1v4kk. Tämä on mulle aivan unelma tilanne!! Olen aina haaveillut lapsista pienellä ikäerolla. Silti raskaus tuntuu nyt kovin negatiiviselta, synnytys pelottaa, pelottaa miten pärjää kahden pienen kanssa. Mulla on tosi paha mieli siitä kun mietin tälläsiä enkä osaa iloita tulevasta lapsesta.
 

Seuraava ikäero tulee olemaan väkisinkin 5-6 v luokkaa, ja SE hieman arveluttaa. Miten muka jaksan, kun perheessä on 5-6 v ja 7-8 v lapset jotka ei nuku päiväunia, joiden kanssa pitää mennä harrastuksiin yms säännöllisesti...[/quote]

Ehkä hassua mut mä aattelisin et tuon ikästen kans olis jo helppoa :) Osaavat itse keksiä puuhaa, pukevat ja syövät itse, eikä tarvitse joka sekuntti valvovaa silmää.
 
Ei ainakaan putkeen kannata toista heti jos nyt on tuollaiset fiilikset. Kun lapsi kasvaa niin mieli todennäköisesti muuttuu ja saat nauttia ihanasta vauvakuumeesta... Näin kävi ainakin mulle :) Älä mieti sitä vielä vaan keskity siihen lapseen joka jo on.
 
"
Alkuperäinen kirjoittaja ristiriitainen olotila:
Seuraava ikäero tulee olemaan väkisinkin 5-6 v luokkaa, ja SE hieman arveluttaa. Miten muka jaksan, kun perheessä on 5-6 v ja 7-8 v lapset jotka ei nuku päiväunia, joiden kanssa pitää mennä harrastuksiin yms säännöllisesti...
"

Ehkä hassua mut mä aattelisin et tuon ikästen kans olis jo helppoa :) Osaavat itse keksiä puuhaa, pukevat ja syövät itse, eikä tarvitse joka sekuntti valvovaa silmää. [/quote]

 
Alkuperäinen kirjoittaja ristiriitainen olotila:
Ehkä hassua mut mä aattelisin et tuon ikästen kans olis jo helppoa :) Osaavat itse keksiä puuhaa, pukevat ja syövät itse, eikä tarvitse joka sekuntti valvovaa silmää.

Sellaisiahan ne ovatkin, mutta heidän päivärytminsä ei kyllä millään mene mitenkään yksiin vauvan/pikkutaaperon rytmin kanssa, ja tuon ikäisten kanssa ei myöskään voi olla vain kotona vaan pitää olla tekemistä ja harrastusta. Kun perheessä oli kaksi pientä lasta, ei ollut tuollaisia ongelmia: molemmat lapset nukkui päikkärit ja minäkin sain nukkua, jos vauvalla oli itkurähinäpäivä niin ei pitänyt lähteä viemään ketään harrastuksiin tai minnekään :)
 
meillä on lapsilla ikäeroa vähän vajaa 3 vuotta. oon ollut tosi tyytyväinen, esikoisesta on paljon apua ja seuraa sisarukselleen eikä mitään mustasukkaisuus-draamojakaan ole ollut. samoin itse on jaksanut taas hyvin vauva-ajan, kun sai välissä nukkuakin :)
 
NAuti nyt ihmeessä tästä vauvasta! Ehtii sitä pykäistä toisen myöhemminkin - ja silti ikäero jää pieneksi. Joku 2,5-3vee on oikein hyvä ikäero: isompi pukee, puhuu, syö itse, on päiväkuiva jne. Ja silti esim. 2vee ja 4vee hyvinkin leikkivät yhdessä ja heistä on seuraa toisilleen.

Anna itsellesi rauha ja ala miettiä kakkosta vasta esikoisen 1vuotispäivän jälkeen (jos siis edelleen haluat peinen ikäeron lapsille).
 
NAuti nyt ihmeessä tästä vauvasta! Ehtii sitä pykäistä toisen myöhemminkin - ja silti ikäero jää pieneksi. Joku 2,5-3vee on oikein hyvä ikäero: isompi pukee, puhuu, syö itse, on päiväkuiva jne. Ja silti esim. 2vee ja 4vee hyvinkin leikkivät yhdessä ja heistä on seuraa toisilleen.

Anna itsellesi rauha ja ala miettiä kakkosta vasta esikoisen 1vuotispäivän jälkeen (jos siis edelleen haluat peinen ikäeron lapsille).
 
Mulla oli tosi samanlaiset ajatukset kun ap:llä kun neiti oli tuon 5kk. Olin aina vähän "uhonnut" että seuraava saa tulla kun eka on 6kk. No ei saanut vielä silloin, mutta nyt neiti on 11kk ja tämän äipän ajatukset on muuttuneet aivan päälaelleen, eli toinen olisi enemmän kuin tervetullut! 5kk on vielä niin tosi pieni, ettei mikään ihme jos olet väsynyt. Sen ikäinen myös kehittyy aivan hirveästi ihan vaikka 3-4 kuukaudessa. Anna ajan vähän mennä, vaikka palaisit asiaan puolen vuoden-vuoden päästä, niin ikäero ei tule lapsilla olemaan mitenkään suuri. Nautit nyt vauvasta ja kun siltä tuntuu, niin sitten nautit siitä toisesta raskaudesta ja vauvasta!
 
En lukenut koko ketjua, joten joku toinen on saattanut jo sanoa saman.

Sun vauva on vasta 5 kk. Kun oma esikoiseni oli sen ikäinen, vannoin, ettei meille tule ikinä enempää lapsia. Se johtui väsymyksestä ja oman elämän menettämisen kriisistä, joka sullakin vaikuttaisi olevan esikoisen syntymän myötä.

Itsellä tunteet muuttuivat täysin, ja kun esikoinen oli 1 v 3 kk aloin jo kuumeilla toista. No, ikäeroa tuli lopulta 2,5 v. Mutta kahteen meilläkin jää. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi ei voi kyläillä,shoppailla ym lapsen kanssa? Me mennään vauvan kanssa todella palljon eikä siten kerkeä miettiä omaa uupumusta.
Mutta todellakin mietityttää samat asiat kuin sinua, haaveissa on ollut myös tuo 2-3 lasta mutta on tämä sen verran "rankkaa" ollut että mietityttää kannattaako tähän samaan putkeen toinen "tehdä" vai odottaa..lapseni on 9kk ja vieläkin herättelee yöllä paljon ja on ns.vaativa. Mutta helpommalla on päästy kun pysytään liikkeellä eikä kotona.

Tokihan vauvan kans voi noita tehdä, sanoin vaan että vapaammin ollaan totuttu menemään. Vauvan kanssa täytyy huolehtia lähtiessä et on syöty ja vaipat ja eväät mukana, missä syötetään, miten ajoitetaan nukkuminen.

Meillä on myöskin suht "helppo" tämä vauva, huusi aikoinaan muutaman viikon, mutta nyt tyytyväinen ja nukkuu aika hyvin, siitä huolimatta nuo ajatukset hiipii mieleeni ja harmittaa :/
 
Meillä on myös suunniteltu isompaa ikäeroa lapsille. Ihan varmana halutaan 2 lasta, mutta omat rahkeet ei riitä kahden pienen hoitamiseen, vaikka vauva onkin sieltä helpoimmasta päästä. Onhan se totta että pienellä ikäerolla olisi lapsista seuraa toisilleen enemmän, mutta ollaan "itsekkäämpiä" tässä asiassa. Halutaan nauttia tämän ensimmäisen ekoista vuosista ihan rauhassa ja sitten tehdään se toinen. Ikäeroksi varmaan tulee 3-4 vuotta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ristiriitainen olotila:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi ei voi kyläillä,shoppailla ym lapsen kanssa? Me mennään vauvan kanssa todella palljon eikä siten kerkeä miettiä omaa uupumusta.
Mutta todellakin mietityttää samat asiat kuin sinua, haaveissa on ollut myös tuo 2-3 lasta mutta on tämä sen verran "rankkaa" ollut että mietityttää kannattaako tähän samaan putkeen toinen "tehdä" vai odottaa..lapseni on 9kk ja vieläkin herättelee yöllä paljon ja on ns.vaativa. Mutta helpommalla on päästy kun pysytään liikkeellä eikä kotona.

Tokihan vauvan kans voi noita tehdä, sanoin vaan että vapaammin ollaan totuttu menemään. Vauvan kanssa täytyy huolehtia lähtiessä et on syöty ja vaipat ja eväät mukana, missä syötetään, miten ajoitetaan nukkuminen.

Meillä on myöskin suht "helppo" tämä vauva, huusi aikoinaan muutaman viikon, mutta nyt tyytyväinen ja nukkuu aika hyvin, siitä huolimatta nuo ajatukset hiipii mieleeni ja harmittaa :/

Mikä sinua ap siis oikeastaan harmittaa? Se, että et halua nyt raskautua uudelleen? Oletko tehnyt jonkun päätöksen, että kun eka on 5kk, toinen pulla uuniin?

Ihan varmasti vauvakuumeesi sieltä putkahtaa, kun olet päässyt yli väsymyksestä. Aika epäreilua esikoisesi kannalta, jos vietät hänen ainutlaatuisen vauva-aikansa harmistellen sitä, että et jaksa tehdä hänelle just nyt pikkusisarusta...

Anna armoa itsellesi ja anna ajan toimittaa tehtävänsä!
 

Yhteistyössä