Toinen nainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lainasin miestäsi (anteeksi)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lainasin miestäsi (anteeksi)

Vieras
Tutustuin mukavaan,hyvännäköiseen mieheen.Sitten eräissä juhlissa kysyin häneltä,että seurusteleeko hän.Vastaus oli kyllä.Silti koko illan hän flirttaili minulle, flirttailu meni molemminpuoliseksi, jossain vaiheessa ""päätin unohtaa"" hänen seurustelevan. Suutelimme. Näin ""suhteemme"" sai alkunsa. Tekstasimme, tapailimme hänen tyttöystävältään salaa (hän kertoi lähtevänsä urheilemaan/tapaamaan kavereitaan jne. ja kaikki ne illat / päivät me vietimme yhdessä.) Minulla ei ollut mitään menetettävää, olinhan sinkku. Hän pyysi minua heidän kotiinsa silloin, kun hänen tyttöystävä oli poissa. Vietimme monet kiihkeät hetket heidän yhteisessä sängyssään. Kaikinpuolin ihanaa. En kadu mitään.Minulla oli upea kesä 2005, kiitos siitä tälle miehelle. Toivottavasti hänellä nyt menee hyvin tyttöystävänsä kanssa. Minulla ei ollut tarkoituskaan hajoittaa heidän välejään, pidin vain hauskaa. Edelleen olen tämän miehen kanssa väleissä, mutta mitään sen suurempaa meillä ei enää ole. Tekstailemme silloin tällöin, työn merkeissä tapaamme silloin tällöin. Kaikkea hyvää toivon hänelle ja hänen parisuhteelleen.
 
Oletko erityisen ylpeä itsestäsi nimenomaan tämän tekosi johdosta?

Vai vaivaako se omassatunnossasi, kun näin tänne palstalle avaudut? Menit jopa heidän yhteiseen kotiinsa. Oletko tirkistelijä, joka saa kummaa nautintoa moisesta toisten elämän elämisestä? Käpälöitkö tuon vieraan naisen tavaroita; vaatteita, kenkiä, voidepurkkeja kylpyhuoneessa jne. samalla kerralla, kun makasit miehen kanssa heidän yhteisessä sängyssään? Vaihdoitteko lakanat jälkeenpäin vai tunsitko kummaa nautintoa siitä, että nainen ehkä menee samoille lakanoille?

Paheksuttavaa on se, että menee tietoisesti varatun kanssa, mutta todellisen vosun tekee sinusta se, että tunkeudut toisten kotiin - yksityisalueelle.
 
Mukavaahan se, että kaikki meni suunnitelmien mukaan, eikä sinun tarvitse edes katua mitään. Melkoisen riskin otit kuitenkin. Entä jos olisitkin itse rakastunut tähän mieheen? Olisi varmaan fiilikset hieman toisenlaiset nyt. Tuskin ainakaan vilpittömin mielin pystyisit toivottamaan hänelle onnea jonkun toisen naisen kanssa.

Mitäs jos te olisitte jääneet kiinni, ja olisit tullut tahtomattasi aiheuttaneeksi paljon ongelmia heidän välilleen? Olisit tullut loukanneeksi sinulle täysin tuntematonta naista, ihmistä, joka ei sinulle mitään pahaa ole tehnyt. Olisit tullut loukanneeksi sitä miestä, josta välität ja ennenkaikkea itseäsi. Olisiko omatunto yhtä puhdas nyt?

Tuskin vaan, kun kerran jo nimimerkissä anteeksi tekoasi pyytelet...

 
Sinusta joku mies saa hyvän, suurpiirteisen vaimon. Osaat varmasti asennoitua oikein, kun sinulle (ehkä) joskus paljastuu, että miehesi on tuonut rakastajattarensa teidän aviovuoteeseen.

Kaiken kaikkiaan hyvin itsekästä touhua tyyliin ""minulla ei ole mitään menetettävää"" ""pääasia, että _minulla_ on hauskaa"", sivuseikka, jos liitto hajoaa.

Miten muuten voit toivoa kaikkea hyvää heidän liitolle, kun kuitenkin olit osallisena prosessissa, joka olisi paljastuttuaan hajottanut sen ja loukannut todella paljon tätä petettyä?
 
No, jos katsot upeaksi viettää aikaasi epäluotettavaksi osoittautuneen valehtelijan seurassa, niin se kertoo sinusta jo melko paljon. Ja vielä provoilet sillä......voi voi!
 
En hipelöinyt tämän naisen tavaroita, en ole tirkistelijä.
En olisi saanut mielihyvää, jos he olisivat eronneet. Emme kumpikaan rakastuneet toisiimme, pidimme molemmat vain hauskaa. Kumpikaan ei halunnut muuta kuin hieman vaihtelua elämäänsä. Ja minusta siinä ei ole mitään pahaa.
Anteeksi pyydän sen takia, jos naiselle on tullut epäilyksiä jne.Tunteilla ei nimittäin ollut mitään tekemistä tämän kanssa.
 
Sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Hokema pätee tasan paikkansa. Tulet vielä itse petetyksi jonain päivänä niin pahasti että luulet kuolevasi. Siis JOS sinulla on omatunto ja sydän - mitä pahasti epäilen.
 
Tuo pitää tasan paikkansa. Tämä asia tulee vielä eteesi, tavalla tai toisella. Joka tapaksessa muistat tämän sitten, kun itse joudut kärsimään.

Jos olisit ollut hiljaa etkä hiiskunut edes tänne, olisit voinut säästyä, tai et ehkä sittenkään. Katuminen voisi auttaa, mutta sitähän et tunne. Mutta asialla mässäileminen ja ilkkuminen toisen kustannuksella saa aikaan vääjämättömästi syyn ja seurauksen lain. Pilkka osuu aina omaan nilkkaan, aina. Riemuitse nyt, mutta itkun aikakin tulee.
 
1. Minä en ilku/ivaa/pilkkaa tätä naista.
2. En kersku tekemiselläni, sanoin vain, että en kadukaan sitä.
3. Ja mitä pahaa siinä on, jos kerta heidän parisuhteensa piristyi tästä meidän ""syrjähypystä"" ? Jos heillä nyt menee todella hyvin? Tällä yritän nyt sanoa sitä, että ei kaikki pettäminen ole pahasta. Siitä voi joskus olla hyötyäkin.
 
Vai et kersku, älä viitti. Mikäpä siinä, jos nait, mutta se on synneistä suurin ja törkeää, että teit sen toisen kotona ja hänen vuoteellaan. Siihen pystyy vain maksulliset huorat, noin normaalisti. Itseään arvossa pitävät naiset eivät koskaan.

Siis olet h...., koska moraalisi on tuolla tasolla. Hämmästyttää, että miksi et pyytänyt kaveria luoksesi, vaan menit tuon toisen kotiin häpäisemään hänen vuoteensa ja koko kotinsa.

Edestä se vielä löytyy.

 
Kyllähän me kiihkeitä hetkiä vietettiin minunkin kotonani, ei pelkästään heidän asunnollaan.

Ja kuten sanoin; ""tapailimme salaa; milloin hän kertoi tyttöystävälleen olevansa urheilemassa, milloin tapaamassa ystäviään."" Eikö tuo jo kerro, ettemme aina heidän asunnollaan olleet??
 
Minulla on alkava suhde sinkkuun, mutta hän kertoi olleensa suhteessa varattuun mieheen, kunnes mies lähti perheensä luo takaisin.
Kun luin tätä ketjua, niin mieleeni tuli, että minkälaisen naisen kanssa olen oikeastaan tekemisissä, voinko luottaa häneen ja voiko hän olla jatkossakin yhtä röyhkeä? Asiallisia kommentteja toivon, olen rakastumassa.
 
Muut voivat olla mitä mieltä haluavat, mutta ei minusta ole tullut röyhkeää. Olen samalla lailla nöyrä kuin ennenkin. Ottaen huomioon sen, että kaikki kommentit, mitä on tullut, on tullut vihaisilta ja vittuuntuneilta, niin pyytäisin huomioimaan myös tämän miehen osuuden. Me petimme yhdessä hänen tyttöystäväänsä, en minä yksin. Ja minusta on todella loistavaa, että heillä todellakin menee nyt hyvin! Saattoi olla, että tämä virkisti heidän suhdettaan. Ja mistäpä minä tietäisin, vaikka hänen tyttöystävänsä olisikin tiennyt minusta koko ajan.
 
Kyse on kuitenkin hyvistä tavoista ja kunnioituksesta toisen liittoa kohtaan. Ap tiesi toisen sitoutuneen jo suhteeseen ja osallistui petokseen avittamalla miestä. Jos kyse ei ole mielestänne petoksen suosimisesta, niin silloin hyväsynette myös omalle kohdalle sattuneen pettämisen?
 
Neuvoisin olemaan varpaillasi ainakin jonkun aikaa kunnes voit olla varma että hän ei ole pettävää sorttia. Vaikka itse onkin vapaa ja sekaantuu varattuun, kertoo se itsekkyydestä ja tunteettomuudesta ja ehkä jopa välinpitämättömyydestä. Sellaiselle ihmiselle oma etu on tärkeintä, muiden tunteista viis.
 
Luin kirjoituksesi ja muiden vastaukset. Taisit ärsyyntyä joidenkin kommenteista ja annoit vastinetta.
Jos ihmisellä on kaikki hyvin, niin miksi sitten kirjoitit?

Puuttuuko sinulta jotain, niin onhan sinulla ne muistot, jotkat lämmittävät vuosien päästäkin. Ja muuta ei sitten tarvitakaan..
 
Kyllä niin hyvää seksiä sopii muistella vuosienkin päästä! :)
Ja mikäs tässä, elämä on mallillaan, muistellaanhan sitä paljon muutakin ""menneitä"" niin miksipäs ei sitten ""vuosien takaisia"" kesäseksiseikkailuja! (minusta vuosi 2005 oli kyllä ihan vasta, ei vuosien takainen asia siis...) En ehkä ärsyyntynyt, vaan ihmettelen syvästi miten herkästi ihmiset tuomitsevat. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
 
Meillä tuo viaton pussailu ja muu johti siihen, että mies erosi tyttöystävästään, he muuttivat erilleen ja homma oli ohi. Mies ei voinut elää tekostensa kanssa tai tässä vanhassa suhteessa, joten eroaminen oli ainut vaihtoehto, vaikka hänen tyttöystävänsä olisi ollut valmis antamaan anteeksi pettämiset. Tyttöystävä käänsi kaiken minun niskaani. Ok, jos se hänen oloaan helpottaa, vaikka mies teki aloitteen kaikkeen, mutta minä en estellyt.

No tuosta toivuttuamme olemme seurustelleen kohta pari vuotta miehen kanssa. En ole ylpeä siitä tavasta, miten seurustelumme alkoi, enkä voi olla miettimättä välillä miten minun ja mieheni käy; milloin meidän kuherruskuukautemme loppuu?

Toisaalta tällä erää sureminen ei auta. Eletään päivä kerrallaan ja toivotaan, että mieheni on oppinut jotain eikä toiste lähde siihen, mitä meillä oli. Mustasukkaiseksi (aiheetta) minun on turha ruveta, sillä en saa aikaan mitään muuta kuin itselleni harmia.

Aloittajan pointti jäi vähän hämärään, mutta toivon, ette enää tee vastaavaa. Vaikka olen periaatteessa samassa asemassa kuin sinä en voi sanoa nauttineeni pettämisajasta, koska tiesin tekeväni väärin.

 
Minäkin inhoan pettämistä, kuten moni muukin. Silti muistutan itseäni myös siitä, että parisuhteita kuten meitä ihmisiäkin on niin monenlaisia. Helposti tulee tuomittua pettäjät, mutta joskus on huomattava, että kukaan muu ei tiedä kokonaiskuvaa kuin asianomaiset itse.

Toisekseen olen yrittänyt kasvattaa itseäni tajuamaan myös sen, että siinä ""toisessa"" miehessä/naisessa - erityisesti ollessaan vapaa - ei ole se isoin vika. Omalla kohdallani syyttäisin ensimmäisenä omaa kumppaniani. Seuraavaksi olisi ehkä pienen itsetutkiskelun paikka. Ja varmaan siinä sivussa voisi vähän olla vihainen sille kolmannellekin osapuolelle... ;) mutta ensi sijassa tarkastelin omaa parisuhdettani. But that's just me.

Tämän sanottuani, totean kuitenkin että mielestäni on äärimmäisen törkeää, härskiä ja laskelmoivaa mennä nussimaan petoskaverinsa KUMPPANIN sänkyyn. Siihen vaaditaan jo totisesti pokkaa ja huonoja käytöstapoja. Omalla kohdallani katsoisin, että se olisi kaikista pahin petos ja viimeinen niitti, jota en ikinä voisi antaa anteeksi kummallekaan.
 
Entäpäs jos on saanut jo kokea useita kertoja miehen pettämiset? Onko tilanne sitten jotenkin erilainen? Minulla ainakin on ollut. En jaksa miettiä, onko mies varattu vai ei, koska hän tekee itse päätöksen. En näe olevani mitenkään huono, jollen esitä mitään vaatimuksia. Kuten yllä oli, kyse on joskus vain elämän hauskuudesta eikä ikuisesta tiukkapipoisuudesta ja helvetistä.
 
Mitäs ei oma akka anna.
:) Nykyään antaa, kun tajusi ettei pihtaamalla ainakaan miestä saa pidettyä. Miettikääpäs nyt hieman. En taida olla ainut nainen Suomessa, joka on mennyt vieraaseen sänkyyn...taitaa sieltä kanssakirjoittelijoistakin sellaisia löytyä...
 

Yhteistyössä