Toki yhteiskunta hoitaa!

[annareeta]

Minxi,
Vaihtoehtoja jää tasan kaksi, joko molemmat lapset ovat kotona tai sitten esikoinen on päiväkodissa.
- Miksei esikoinen voi olla kotona siihen, että täyttää 3v?
Outoa miksei vauva ja 2v mahdu yhtäaikaa kotiin. 2-vuotiaalle ei päiväkotiin vielä ole kiire virikkeellisyyden tai sosiaalisten taitojen oppimisen vuoksi. . .

 

[Niinpä niin...]

Tiedän Minxi että näin on. Meillä esikoinen oli 2v2kk kun vauva syntyi. Hoidin molemmat kotona, käytiin puiston lisäksi perhekerhossa ja muskarissa kaikki kolme. Kun esikoinen oli 2v8kk hän pääsi puiston kerhoon (kerran viikossa 1h) ja täytettyään 3v hän pääsi lisäksi seurakunnan kerhoon (kerran viikossa 2h). Ei tuo ollut ollenkaan paha vaikka esikoinen ei heti kerhoon päässytkään. Nyt vaihdoimme paikkakuntaa ja hän käy seurakunnan kerhossa joka on 2 kertaa viikossa 3h kerrallaan (on kohta 4v).

Kyllä muakin kauhistuttaa se että omassa kunnassa hoitopaikat ovat kiven alla (hirveät jonot päiväkoteihin). Alan katsella hiljakseen uutta työpaikkaa enkä tiedä saako lapset päiväkotipaikan jos joudun työt nopeasti aloittamaan joten tottakai ketuttaa kun kotiäidit hoidattavat lapsiaan päiväkodeissa.

 

[simmalimma]

Sen sijaan, että syytellään toisiamme, miksi emme kaikki mammat yhdistä voimiamme ja ala vaatimaan parempaa päivähoito-politiikkaa yhteiskunnalta. Ei auta jos vaan keskenämme nahistellaan ja valitetaan päivähoitopaikkojen pulaa. Asialle täytyy tehdä jotain!

- lastenhoitajille ja perhepäivähoitajille paremmat palkat
- lisää päiväkoteja

- jos hoidat lapsesi kotona, reilusti korotettu lapsilisä
- jos viet lapsen hoitoon, ei lapsilisää. Näin valtio säästää, eivätkä hoitomaksut nouse kohtuuttomasti. Muutenkin on mun mielestä ihan idioottimaista rahan siirtelyä tuo lapsilisä. Ensin valtio maksaa lapsilisän ja perhe maksaa sitten takaisin hoitomaksun. Miksi ei voi vähentää sitä lapsilisää suoraan hoitomaksusta?

Jostainhan sen rahan on löydyttävä, jos parempaa palvelua halutaan. Mielestäni verovaroja voitaisiin siirtää työttömien ja sosiaalipummien hyysäämisestä tulevaisuuden tekijöiden hyvinvointiin. Eli lapsiin.

Se, viekö lapsensa hoitoon vai ei on jokaisen itse päätettävissä. Jos yhteiskunnassamme on se periaate, että kaikille tulee tarjota päivähoitopaikkaa, niin se on sitten niin. Siitä on turha alkaa kenenkään mutisemaan.

 

[Minxi]

Minxi,
Vaihtoehtoja jää tasan kaksi, joko molemmat lapset ovat kotona tai sitten esikoinen on päiväkodissa.
- Miksei esikoinen voi olla kotona siihen, että täyttää 3v?
Outoa miksei vauva ja 2v mahdu yhtäaikaa kotiin. 2-vuotiaalle ei päiväkotiin vielä ole kiire virikkeellisyyden tai sosiaalisten taitojen oppimisen vuoksi. . .

No enhän minä sanonutkaan, ettenkö voisi hoitaa esikoista kotona. Kaipaisin kuitenkin vähän enemmän välimuotoja noiden ääripäiden väliin. Voisin hyvin ajatella vieväni 2v:n muutamaksi tunniksi kerrallaan kerhoon, mutta sitä vaihtoehtoa ei ole tarjolla.

 

[Nannuli]

Mielenkiintoinen keskustelu meneillään! Esittäisin tähän väliin kysymyksen, että miten tekisitte meidän perheen tapauksessa. Asiallisista vastauksista ja neuvoista olisin tosi kiitollinen

Elikäs tilanne on seuraavanlainen:
Meille on tulossa ensi vuonna toinen lapsi, esikoinen on hänen syntyessään tasan kolme vuotias. Tarkoitus olisi olla n. kaksi vuotta kotosalla. Esikoinen on tällä hetkellä päiväkodissa, viihtyy vaihtelevasti. Hän on kovin arka ja ujo lapsi, näin hoitajatkin sanovat. Mitä mieltä olette, onko hyväksi tällaisen ujon ja herkän lapsen sosiaaliselle kehitykselle kotona oleminen ikävuodet väliltä 3-5 vuotta?
Jotkut ovat ehdottaneet, että lapsemme voisi olla päivähoidossa vaikkapa kahtena päivänä viikossa. Itse olen sen kannalla, että esikoinen olisi kotona, mutta kävisi seurakunnan kerhossa parina päivänä viikossa. Leikkipuistoissa ei juurikaan ole muita lapsia meidän asuinalueella, joten siellä kontakteja muihin lapsiin ei synny.

Siis riittäisikö tuo seurakunnan kerho, että vain siellä tapaisi ikäisiään lapsia?
Tarvitseeko 3-5 vuotias kontaktia muihin lapsiin?

Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa, lapsen parasta kun ajatellaan?

Esikoinen viihtyy kotona hyvin ja niin kovin mielellään hänet ottaisinkin kotiin vauvan synnyttyä. Neuvolasta ovat muuten joskus sanoneet, että alle kouluikäiselle paras hoitopaikka on oma koti.

 

[:))))))]

muakin ihmetyttää miksei ole kerhon kaltaista vaihtoehtoa alle 3-vuotiaalle...

 

[:))))))]

Nannuli, minä ottaisin esikoisen kotiin ja kävisimme yhdessä esim. avoimessa päiväkodissa tai veisin kerhoon pari kertaa viikossa.

 

[Pk:n kannalla]

Nannuli, minä taas pitäisin esikoisen esim 2 päivänä viikossa 6 tuntia kerrallaan päiväkodissa. Pk on lapselle jo tuttu ja hoitajatkin varmasti, ja kyllä 3-vuotias, saati sitten 4- tai 5-vuotias jo kaipaa kavereita ja ohjattuakin toimintaa. Kerhossa täytyy taas totutella uuteen paikkaan, uusiin lapsiin ja ohjaajiin. Kerhopäivät ovat myös niin lyhyitä, että menee jonkin aikaa kun ryhmään pääsee sisälle ja saa kavereita.

 

[eri mieltä]

Nannuli, minä taas pitäisin esikoisen esim 2 päivänä viikossa 6 tuntia kerrallaan päiväkodissa. Pk on lapselle jo tuttu ja hoitajatkin varmasti, ja kyllä 3-vuotias, saati sitten 4- tai 5-vuotias jo kaipaa kavereita ja ohjattuakin toimintaa. Kerhossa täytyy taas totutella uuteen paikkaan, uusiin lapsiin ja ohjaajiin. Kerhopäivät ovat myös niin lyhyitä, että menee jonkin aikaa kun ryhmään pääsee sisälle ja saa kavereita.

Tässä taustalla meidän vauva opettelee mönkimään lattialla ja neljä vuotiaani kannustaa hymyhuulin. En voisi kuvitellakaan tilannetta jossa olisin estänyt heidän välisen suhteen kehittymisen viemällä toisen hoitoon. Kavereita on koulupäivän jälkeen isommistakin.

 

[lasten ikäero 4 v]

Omien lasteni ikäero on siis 4 v. Olin kotiäitinä reilut 2 vuotta, joten siis esikkoni oli kotona reilusta neljävuotiaasta melkein esikoulun loppuun siten, että hän meni sitten vasta esikouluuun puolipäiväisenä. Kävimme myös päiväkodin pihalla leikkimässä, sillä olin kysynyt luvan, että saako päiväkodin pihalle tulla leikkimään aamu- tai iltapäivisin ja kyllä sai tulla. Sillä tavoin siis esikoiseni sai pidettyä suhteita yllä vanhoihin tarhakavereihinsa. Samoin pyysimme myös ennen äitiyslomalleni jäämistä parhaiden tarhakavereiden puhelinnumeroita, joita poikani sitten näki lähinnä viikonloppuisin. Myös synttärikutsuilla oltiin puolin ja toisin, vaikkei hän päivähoidossa ollutkaan.

Minun ja pojan suhde on edelleen todella lämmin. Päiväkodista kotiin jääminen oli 4 vuotiaalle totuttelun paikka, mutta hän myös oppi nopeasti nauttimaan kotonaolosta, kun sai olla kotona äidin ja pikkuisen kanssa. Totta kai hänelle oli opettelua sekin, että en voinut esim. imetyshetkellä tehdä muuta kuin lukea kirjaa ja uloslähtiessä hän yleensä meni jo pihalle etukäteen, kun minulla meni vauvan pukemisen kanssa aikaa, mutta toisaalta ei kärsivällisyyden kehittyminenkään ole huono asia.

Seurakunnan kerhossa poika ei viihtynyt, joten kävimme sitten puistotätin vetämässä puistossa ja muissakin puistoissa. Totta kai poika kaipasi ajoittain leikkiseuraa, mutta oli hyvä huomata myös se, että paremman puutteessa leikkikaveriksi kelpasi naapurin pienemmät lapset ja tytötkin. Uskon, että se on osittain pohjana sille, että poikani on tosi sosiaalinen (pitää myös yksinolosta) ja tulee toimeen eri-ikäisten ihmisten kanssa. Erilaisuuden sietäminenkin on yksi taito.

Jos ei seuraa valtavirtaa, niin siitä voi aiheutua jonkinlaista ongelmaa. Moni esimerkiksi hankkii lapset liian pienellä ikäerolla, jolloin ei jaksa hoitaa lapsia kunnolla. Jos kuitenkin hankkii lapset isommalla ikäerolla, niin silloin kunnan palvelut eivät kohdistu omiin tarpeisiin. Esimerkiksi puistoissa lapset ovat päiväsaikaan pääsääntöisesti alle 3 vuotiaita. Esimerkiksi 4-5 vuotiaalle on vaikea saada leikkiseuraa vapaaseeen leikkiin. Esimerkiksi äiti-lapsi -jumpat ovat yleensä nuoremmille samoin on vauvauintia, muttei mitään isomman lapsen kanssa puuhailua. Ylipäätään ihmettelen, että miksei sitten ole esim. isä + lapsi -kerhoja vaikkapa sunnuntaisin, jolloin olisi isälläkin aikaa tehdä jotakin.

Jokaisella on vähän erilaisia tarpeita. Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän on tarjontaa, mutta tarjonta on enemmän hajallaan.

 

[heinis07]

Osallistumpa minäkin nyt keskusteluun. Musta on väärin, jos vanhempi/vanhemmat lapset on päiväkodissa, kun äiti/isä on vauvan kanssa kotona. Hyväksyn sen väliaikasesti masennuksen tai sairauden takia, mutta en pidempää aikaa. Miksi ihmeessä kiikuttais isomman lapsen pois jaloista vauvan tultua. Varsinkin esikoiselle se on suuri mullistus kun sisarus tulee perheeseen. Sitähän verrataan samaan, kun puoliso tulis kotiin toisen kanssa. Sitte vielä viedään lapsi pois kotoa päiviksi, että saa KESKITTYÄ vauvaan! En ymmärrä. Kyllä mä todellakin toivon, että kun ite jossain vaiheessa työpaikan löydän ja lapset täytyy viedä päiväkotiin, ettei meidän paikkaa vie joku jolla on mahdollista olla kotona. Meillä lapsi käy kerhossa. Täällä sellasia onneksi on. Alkuun hain paikkaa ihan sillä, että on helpompi mennä sitte päiväkotiin. Paikka saatiin kerran viikossa 1,5h. Sitten olikin tulossa vauva, enkä palannutkaan vielä töihin. Nyt poika käy 3x viikossa kerhossa, 3 tuntia kerrallaan. Olen hoitanu väsyneenä lapsia kotona, välillä huutanu ja karjunu esikoiselle. Aina kuitenkin pyydän anteeksi ja selitän miks suutuin. Kuopus on alkanu nukkua yöt 1v3kk ikäsenä. Isompi ei oo päikkäreitä nukkunu enää yli vuoteen. Näin se homma pelaa ja superäitiä musta ei saa tekemälläkään! Meillä ainakin esikoinen rupes vähä yli kolme vuotiaana vasta kaipaamaan muutaki seuraa, kun äitiä. Nyt lähemmäs neljä vuotiaana haluais kovasti kavereita, mutten siltikään päiväkotiin vie, kun sitten kun siihen on tarve. Eli sitten kun molemmat vanhemmat käy päivät töissä.

nimim. "simmalimma" ei nyt ajatellu ihan loppuun asti kirjottaessaan "Mielestäni verovaroja voitaisiin siirtää työttömien ja sosiaalipummien hyysäämisestä tulevaisuuden tekijöiden hyvinvointiin. Eli lapsiin."

Tarkotit varmaan työttömillä niitä, jotka keinottelee työttömänä kotona? Näinä aikoina saattaa kuka tahansa joutua työttömäksi, eikä varmasti sillon toivo, että rahat siirrettäisiin lapsille, vaikka niitä itselläkin olis. Ja itse elin "sosiaalipummina" puoli vuotta yh:na. Sillonkin se raha oli todella tarpeen!

 

[no jååå]

Mä en usko tuota selitystä "että saisin keskittyä vauvaan". Todellisuudessa nämä "vauvaan keskittyvät" ovat vain laiskoja eivätkä kertakaikkiaan jaksaisi vaivautua hoitamaan myös esikoistaan kotona. Vauvathan nukkuvat suurimman osan päivästä, tai sitten niitä imetetään tai istuvat sitterissä. Siinähän ehtii itsekin surffailla netissä ja löhöillä sohvalla. Laiskuutta sanon minä! Ja mulla siis on kolmiviikkoinen ja 2-vuotias. Nyt jos olisin keskenään tuon vauvan kanssa niin enhän mä muuta saisi tehdä kun vaan hengailla ja välillä imettää ja vaihtaa vaippaa.

 

[simmalimma]

heinis07: työttömillä ja sosiaalipummeilla tarkoitin juuri niitä keinottelijoita, jotka voisivat ansaita elantonsa töissä, mutta eivät halua.

 

[ole vaiti]

Mä en usko tuota selitystä "että saisin keskittyä vauvaan". Todellisuudessa nämä "vauvaan keskittyvät" ovat vain laiskoja eivätkä kertakaikkiaan jaksaisi vaivautua hoitamaan myös esikoistaan kotona. Vauvathan nukkuvat suurimman osan päivästä, tai sitten niitä imetetään tai istuvat sitterissä. Siinähän ehtii itsekin surffailla netissä ja löhöillä sohvalla. Laiskuutta sanon minä! Ja mulla siis on kolmiviikkoinen ja 2-vuotias. Nyt jos olisin keskenään tuon vauvan kanssa niin enhän mä muuta saisi tehdä kun vaan hengailla ja välillä imettää ja vaihtaa vaippaa.

Että kiukuttaa. tällaiset kommentit nyt on ihan provoja.
meidän pienempi tyttö ei ensimmäiseen kahteen kuukauteen nukkunut juuri ollenkaan. Saattoi valvoa 10h putkeen ja ottaa vain minuutin pikatirsoja tissillä. todellisuus on hyvin usein kaukana tuosta sinun kuvioistani. onneksi esikoinen on saanut olla puolta päivää päiväkodissa,että on elämää vähän hänelläkin. äiti kun kantaa ja hyssyttelee yöpuvussaan kirkuvaa vauvaa tunnista toiseen ja toiseen ja toiseen... nytkin kirkuu kantoliinassa eli pitää mennä. tällaista sisarellista vertaistukea tällä palstalla.

 

[Naulankantaan]

Se, viekö lapsensa hoitoon vai ei on jokaisen itse päätettävissä. Jos yhteiskunnassamme on se periaate, että kaikille tulee tarjota päivähoitopaikkaa, niin se on sitten niin. Siitä on turha alkaa kenenkään mutisemaan.

nimenomaan! Onneksi nämäkin asiat päätetään jossain ihan muualla kuin tällä keskustelupalstalla

 

[nounounou]

Meitäpä on monenlaisia, minä olin ikionnellinen kun sain ottaa esikoisen pois hoidosta jäädessäni äitiyslomalle toisesta lapsesta.
Aah, stressittömiä aamuja kun ei tarvinnut lähteä minnekään, oli ihanaa kun voi tutustua lapsiinsa, olla paikalla kun he tarvitsivat.
Pienelle lapselle jää paljon sisälle asioita joita ei voi kertoa juuri silloin kun asia on akuutti, siksi on tärkeää olla saatavilla.

Mitä stressittömämpi lapsuus sitä parempi stressinsietokyky aikuisena.

 

[Ulpu74]

"Vauvathan nukkuvat suurimman osan päivästä, tai sitten niitä imetetään tai istuvat sitterissä."

=D=D=D=D=D=D=D=D
Kiitos, ei voinut muuta kuin nauraa! Niin tragikoomista kuin tuo esim. meidän vauvan kohdalla onkin =D=D=D=D

 

[kysymys vaan..]

Mielestäni verovaroja voitaisiin siirtää työttömien ja sosiaalipummien hyysäämisestä tulevaisuuden tekijöiden hyvinvointiin. Eli lapsiin.

Mitenkäs ne työttömät ja sosiaalipummit, joilla on lapsia, niinkuin hyvin suurella osalla heistä on?

 

[nannulille]

minun mielestäni seurakunnan kerho riittää vallan mainiosti aktiviteetiksi isommalle lapsellesi. olen itse käyttänyt isompia lapsia "vain" kerhoissa, kun olen hoitanut vauvaa kotona. lisäksi olemme käyneet koko lapsikatraan kanssa myös avoimessa päiväkodissa. isoin lapsistani on jo koulussa ja täysin yhteiskuntakelpoinen hänestä tuli, vaikka ilman päiväkotia lapsuutensa vietti .

 

[nannulille myöskin]

Mun mielestä on eri asia, jos lapsi ollu jo valmiiksi päiväkodissa kun perheeseen tulee vauva ja ikää on just tuo 3-5.. Että ei voi sanoa, että sen ikäinen pitäs pakosta ottaa pois tutusta päiväkodista, joka on varmasti hyödyllinen aran lapsen sos.kehitykselle. Mielestäni vois miettiä jotain puolipäivähoitoa tai parina päivänä viikossa pk:ssa olemista.

Tapauskohtaista on, mutta kalskahtaa niin vaan korvaan niiden äitien jutut, jotka vaatimalla vaatii lapselle (tyyliin 2v) päiväkotipaikkaa syystä että perheeseen tulee vauva.

Oma 5-vuotias sais kans mennä jo harjoittelemaan vähän sos.taitoja sun muuta, mutta kun ei ole olemassaolevaa paikkaa niin odotan sit sitä esikoulua. Kai ne siel viimeistään sit pistää kotiäitien lapset ruotuun

 

[No jååån kanssa samaa mieltä]

"Vauvathan nukkuvat suurimman osan päivästä, tai sitten niitä imetetään tai istuvat sitterissä."

=D=D=D=D=D=D=D=D
Kiitos, ei voinut muuta kuin nauraa! Niin tragikoomista kuin tuo esim. meidän vauvan kohdalla onkin =D=D=D=D

No joo, näin oli meilläkin, helppo aurinkoinen vauva ja 2-vuotias uhmis kotosalla. Eiköhän se kuitenkin ole niin, että SUURIN OSA vauvoista on "no jååå":n kuvaamia köllöttelijöitä. Esim. koliikkia esiintyy "vain" 10-30% vauvoista eli VÄHEMMISTÖLLÄ.

 

[rdtgfhyg]

Mitenköhän ennen vanhaan on pärjätty kotona useamman taaperon kanssa, vaikka ei ollut edes nykyajan mukavuuksia...? Siinä sitä on ollut samassa vaikka 0, 1, 2 ja 3 vuotiaat ja onnistuttu lämmittämään samalla uunia puilla ja pesemään käsi pyykkiä ja vaikka mitä... Mikäköhän nykyajan ihmisiin on tullut?

 

[NinnuLiina]

Mitenköhän ennen vanhaan on pärjätty kotona useamman taaperon kanssa, vaikka ei ollut edes nykyajan mukavuuksia...? Siinä sitä on ollut samassa vaikka 0, 1, 2 ja 3 vuotiaat ja onnistuttu lämmittämään samalla uunia puilla ja pesemään käsi pyykkiä ja vaikka mitä... Mikäköhän nykyajan ihmisiin on tullut?

Laiskuus, saamattomuus, itsekkyys ja se että kaiken pitäs olla niin helppoa. Meillä noin 5v ja 2.5v lapset ja vauva tulossa muutaman kuukauden päästä. Molemmat ovat tarhassa ja heidät otan kotiin kun jään äippälomalle. Toisen lapsen syntyessä otin esikon myös kotiin. Ei tullut mieleenikään silloin eikä nyt jättää lapsia tarhaan ja itse olla yksin vauvan kanssa kotona. Sisaruksille on tärkeää päästä mukaan perheen arkeen ja tutustumaan myös uuteen perheen jäseneen. Tiedän, että tulee olemaan rankkaa ja varmasti olen väsynyt, mutta lasteni onni on minulle kuitenkin tärkeintä. Ja kotityöt ym. voivat odottaa jos on väsynyt. Minusta on ihanaa olla lasten kanssa kotona! Ja kyllä vanhemmat lapsetkin virikkeitä saa, heidän kanssaan menemme sitten kerhoon ym. kun jäävät tarhasta pois.

 

[Irina69]

No joo, kaksi viimeistä kommenttia oli aika syvältä..

Eli jos sulla on köllöttelevä vauva, niin kiitä luojaasi! Suurin osa vauvoista kyllä tekee muutakin kuin köllöttelee, on masuvaivaa ja unihäiriöitä tai muuten vaan ottaa päähän ja kiukuttaa, joka on siis ihan normaalia vauvoille. Mutta normaalikin vauva siis valvoo ja itkee tai muuten vaan känisee, eikä vain köllöttele!

Samoin toi, että entisaikaan tehtiin sitä ja tätä ja toisella kädellä hoidettiin vielä lapsetkin. Ensinnäkin entisaikaan oli isovanhemmat ja sukulaiset kyllä auttamassa, useinmiten asutiinkin ihan saman katon alla. Siitä huolimatta aika jörriköitä tehtiin eli ei vanhan ajan ihmiset ole saanut samanlailla hellyyttä kuin meidän lapset saa ja kyllä se käytöksessäkin näkyy, vai mistä se suomalainen jöröys on kotoisin? Sitä paitsi nykyajan moderneilla isovanhemmilla on ihan oma elämä, eikä sitä sovi sekoittaa lastenlapsien hoidolla..

Siitä huolimatta olen ap:n kannalla ja edellisten mielipiteideni kannalla. Ottaa vaan välillä pattiin tuollainen yksitotisuus, että kun näin meillä, niin myös muilla...

 

[NinnuLiina]

Ehdit väliin, joten kommenttini ei koskenut sun juttuasi.