Toukokuiset 2025

[vierailija]

Tämä poika on nyt mun neljäs vauva (ja neljâs poika ) ja tämän otannan perusteella oon tullut siihen tulokseen, että on paljon myös temperamentti/luonnekysymys miten ja missä nää vauvat sattuu nukkumaan. Meillä tämän vauvan isoveli oli sellanen, ettei nukkunut kuin sylissä ja alusta asti tarvitsi siihen unisyklin vaihtumiseen aikuisen läsnäolon ja tissin eli max tunnin pätkissä nukkui päivin öin. Ja hänestä kasvoi tulisella temperamentilla varustettu tyyppi, jonka kanssa edelleen välillä raavin päätäni ja tuntuu etten tajua, miksi hän reagoi johonkin niin kuin reagoi. Mun esikoinen ja tämä uusin tulokas taas on varmaan temperamentiltaan samaa kaliiberia, tällasia tyytyväisiä "helppoja ja leppoisia". Toki tämäkin vauva itkee ja välillä ei suostu kuin kantoliinaan, mut pääosin hänen kanssa on tosi helppo olla ja mennä. Tuntuu isoveljensä jälkeen tosi ihmeelliseltä et voi olla näin helppoa

Yks asia, mitä oon ton vahvatemperamenttisen lapsen äitinä oppinut, on, että vanhemmuudessa onnistumista ei mitata siinä paljonko lapsi itkee, miten se nukkuu tai saako se itkupotkuraivareita kaupasta, koska ne on luonnekysymyksiä. Eli armollisuutta myös itselle kun on vaikeeta ja tuntuu ettei osaa mitään. Ollaan silti parhaita vanhempia lapsillemme

#12

 

[Minni__]

Tämä poika on nyt mun neljäs vauva (ja neljâs poika ) ja tämän otannan perusteella oon tullut siihen tulokseen, että on paljon myös temperamentti/luonnekysymys miten ja missä nää vauvat sattuu nukkumaan. Meillä tämän vauvan isoveli oli sellanen, ettei nukkunut kuin sylissä ja alusta asti tarvitsi siihen unisyklin vaihtumiseen aikuisen läsnäolon ja tissin eli max tunnin pätkissä nukkui päivin öin. Ja hänestä kasvoi tulisella temperamentilla varustettu tyyppi, jonka kanssa edelleen välillä raavin päätäni ja tuntuu etten tajua, miksi hän reagoi johonkin niin kuin reagoi. Mun esikoinen ja tämä uusin tulokas taas on varmaan temperamentiltaan samaa kaliiberia, tällasia tyytyväisiä "helppoja ja leppoisia". Toki tämäkin vauva itkee ja välillä ei suostu kuin kantoliinaan, mut pääosin hänen kanssa on tosi helppo olla ja mennä. Tuntuu isoveljensä jälkeen tosi ihmeelliseltä et voi olla näin helppoa

Yks asia, mitä oon ton vahvatemperamenttisen lapsen äitinä oppinut, on, että vanhemmuudessa onnistumista ei mitata siinä paljonko lapsi itkee, miten se nukkuu tai saako se itkupotkuraivareita kaupasta, koska ne on luonnekysymyksiä. Eli armollisuutta myös itselle kun on vaikeeta ja tuntuu ettei osaa mitään. Ollaan silti parhaita vanhempia lapsillemme

#12

Olipa ihanan kannustava ja mukava viesti kaikille tuoreille ja tuleville vanhemmille kiitos täällä vieläkin odotellaan………..

 

[vierailija]

Ihanasti sanottu!

Me lähdettiin toissapäivänä sairaalasta kotiin, mutta ollaan toistaiseksi jouduttu käymään joka päivä tarkastuksilla vauvan keltaisuuden takia. Koitutumispäivänä oli 9% painon lasku, mutta se onneksi lähti nousuun heti kun päästiin kotiin. Silti ollaan 224g syntymäpainosta. Keltaisuuskäyrä ei toistaiseksi ole lähtenyt laskuun vaan on tasaisesti koko ajan nousussa ja ihan kohta tulee maksimiraja vastaan, josta seuraisi sinivalohoito. Onneksi Suomessa nämä asiat osataan hoitaa, jos raja-arvo täyttyy. Niin surullista vaan katsoa vauvaa aina kun iho ja silmät ihan keltaiset. Paljon pitää herätellä imetykseen, kun muuten vaan nukkuisi.

 

[polulla]

Äskeinen oli mun kirjoittama.

 

[Kevätlintu]

@polulla Eiköhän se keltaisuus lähde häviämään kun vauva alkaa syömään enemmän ja tehokkaasti. Mun keskimmäisellä oli tuo sama tilanne, mutta selvittiin myös ilman sinivalohoitoa. Onneksi on tosiaan hyvä hoito ja kun voi käydä tsekkaamassa vauvan vointia tarvittaessa, vaikka just päivittäin.

Meillä on kyllä sitkeässä tämä flunssa. Vieläkin yskii välillä kovasti, etenkin kun on tankannut kunnolla maitoa. Alkaa itse tulla vähän mökkihöperöksi, kun ei vaunulenkkiä kummempaa ole viitsinyt nyt vauvan kansa tehdä. Sen verran pitäis joko päästä yksin tai lähteä yhdessä, että hänelle saatais kesähattu suojaamaan auringolta.

 

[polulla]

Tänään oli eka päivä kun arvo lähti laskuun ja saatiin naistenklinikalta soitto ettei tarvitse enää käydä sen osalta kontrollissa päivittäin.

Imetys on lähtenyt kans nyt hyvin käyntiin. Mulla oli ekoina päivinä imetysasennot niin epäselvät että pääsi vähän verelle ja imetys muuttui kivuliaaksi. Saatiin siihenkin parempaa ohjeistusta ja nyt asentojen parannettua on kivuliaat kohdatkin lähteneet parantumaan. Vähän vielä joudutaan tehostamaan painonnousua lisämaidoilla imetyksen jälkeen.

Tänään oli eka päivä kun olin päivällä yksin kotona ja kaikki oli vauvan kanssa hallussa sen verran että päästiin jopa tunnin lenkille!

 

[heltsuli]

Meni inspiraatio kirjoittamisen suhteen, joten unohdetaan kaikki mitä tapahtui synnytyksen aikana yms. Joten yritin synnyttää läpi yön tuloksetta, erilaisia kipulääkkeitä taisi mennä. Kuume nousi, virhe asento tarjonta, yrittivät korjata, tuloksetta. Kahdesti kiinnitetty imukuppi, pää oli pahan näköinen. Kiireellisille sektiolle päädyttiin. Synnytys kesti loppujen lopuksi 15 vai 17 tuntia. Välilihakin kerettiin leikkaamaan. Supistuksia en tuntenut missään vaiheessa vaan tuijotin monitorin lukemia et nyt kai pitäisi ponnistaa…

Miten teillä muilla hoidetaan yö syöttämiset? Huolettaa puolison jaksaminen.

Mennään täys imetyksellä jos niikseen voi sanoa. Imee tissiä noin 20min ja loput maidot annetaan tuttipullosta jotta voidaan seurata maidon menekin määrää.

Strategiset mitat oli synnytyksessä 53cm ja 3946kg. Niin lääkärin sanoin ei se ole yli neli kiloinen. Mut täytyy todeta ettei se myöskään kaukana siitä ollut.

 

[uutamo]

Yhdellä ystävälläni oli hyvin saman tyylinen synnytys kuin sinulla Heltsuli! Ei varmasti helpoin kokemus, toivottavasti kuitenkin toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja saat vielä apuja, jos tarvitsee pohtia synnytyskokemusta tai muuta.

Alussa puoliso auttoi meillä yösyötöissä lämmittämällä vauvalle lisämaidon yöllä, mutta nyt minä olen hoitanut yösyöttämiset, kun imetän eikä tarvita enää lisämaitoa. Ollaan tehty niin, että minä nukun vauvan kanssa hänen huoneessa, missä on levitettävä sohva, koska tuntuisi liian ahtaalta tunkea vauva meidän väliin omaan sänkyymme ja kuumaverinen puoliso varmaan paahtuisi lämpimän vauvan ja minun vieressä joten vauva nukkuu toisessa huoneessa minun vieressä ja kun herään yöllä hänen öhinään, vedän hänet lähemmäksi ja syötän makuultaan. Välillä saatan nousta istualtaankin imettämään, jos vauva jotain enemmän kiukkuaa tai pitää katsoa vaipan tilanne. Pääosin kuitenkin torkun itse siinä kylkiasennossa vauvan imiessä ja useimmiten sujuvasti molemmat jatketaan sitten unia kun vaavi on syönyt. Koen nukkuvani ihan hyvin näin ja tarvittaessa nukun vielä päiväunet jossain kohtaa vauvan nukkuessa.

Vauva täyttää keskiviikkona 3 vko ja olen käynyt pienillä vaunukävelyillä melkein joka päivä siitä asti, kun hän oli 1 vko. Viime viikolla meinasi jo rasittua liikaa, kun on vaikea hahmottaa miten pitkälle jaksaa kävellä ja tulikin taas pahemmin sitä paineen tunnetta alas, kun parina peräkkäisenä päivänä oli varmaankin liian reipas ja pitkä kävely. Epparihaavaan ei varsinaisesti satu, mutta jotenkin se alue on tuntunut nyt vähän ikävältä, kiristävä tunne on ikään kuin siirtynyt sisäpuolella oleviin tikkeihin. Selkä meinaa myös välillä kipeytyä vauvaa kanniskellessa ja imettäessä. Meinaan mennä kunnallisen jälkitarkastuksen jälkeen vielä äitiysfyssarille, jos yhtään jää semmoinen olo, että kaipaisi tarkempaa tarkastusta ja ohjeita.

 

[polulla]

Meillä nukutaan yhdessä 140cm sängyssä (koira änkee myös) ja minä hoidan yöllä imetykset. Siirrän vauvan omaan petiin kun on nukkunut 30 min, jotta olisi syvässä unessa eikä herää siirtoon, Puoliso on yleensä syvässä unessa imetysten aikana, mutta pahimpien itkujen aikana ollaan valvottu kaikki 01-06 Hän on onneksi mun kanssa kotona vapaalla nyt 2kk. Vaipanvaihtovastuu on miehellä ja tarpeen mukaan lisämaitoa, jos vauva ryhtyy hankalaksi rinnalla.

Vauva imee tosi pitkiä aikoja, yleensä rinnalla 1-2h 2h välein. Yöllä nukkuu yleensä yhden n. 4h pätkän.

Mulla on kans tosi paha toi paineen tunne vielä episiotomian jäljiltä. En pysty istumaan ollenkaan, joten imetän lähes aina makuuasennossa tällä hetkellä. Välillä kävelyjä vauvan kanssa n. 1-2km mutta tuntuu että se vaan pahentaa paineen tunnetta.

Hirveästi haluaisi vanhemmat kylään, mutta tällä hetkellä ei mitään voimia kutsua vieraita kylään. Päivärytmi kun muuttuu joka päivä ja nukutaan kun voidaan, myös päivisin.

 

[Halloumi]

Taisin mainita jo aiemmin että me tehdään miehen kanssa yöt kahdessa vuorossa: itse olen nyt tänään ensin koiran kanssa makkarissa ovi kiinni ja mies vauvan kanssa olkkarissa jossa meillä pyörällinen vauvanpeti ja sohva pedattu vauvavahdille, mies tulee sitten 3-4 maissa herättämään ja tehdään vaihto toisinpäin. Näin kumpikin saa unta ainakin noin 5h per yö ja systeemi on toiminut ihan hyvin tähän asti. Meillä siis pääsiassa pulloruokitaan sekaisin rintamaitoa ja korviketta, päivisin tulee myös imetyksiä. Vauva nukkuu välillä tosi hyvin jopa 4h unia syöttöjen välissä omassa pedissä ja välillä sitten vaan ähistään ja hulinoidaan lyhyissä pätkissä, vaihtelee tosi paljon.

Mies on huomenna palaamassa pariksi viikoksi töihin ennen kesälomaa ja itse jään ekaa kertaa vauvan kanssa pitemmäksi aikaa yksin, hieman hermostuttaa mutta toivottavasti menee ihan hyvin.

 

[Kevätlintu]

Meillä vauva nukkuu pääasiassa välissä. En jaksa nousta istumaan imettäessä enkä pysy hereilä kun makaan. Alkaa olla kyllä paikat vähän kipeät tuossa samassa kylkiasennossa nukkumisesta. Mies ei herää kun imetän, hän sit vaihtaa vaipan jos on tarve.

Huomaa, että on vähän univelkaa ja aistit kohti vauvaa. Mun 12.v oli yrittänyt herättää mua yksi yö oikein jalasta vispaamalla, enkä herännyt. Aiemmin oon havahtunut siihenkin kun hän menee yöllä vessaan toisessa päässä taloa.

Päivisin ei nuku kun max 1h liikkuvassa vaunussa. Muuten vain 15min torkkuja. Mulla oli ystävät 2 yön kylässä. Kaupungilla kun käytiin shoppailemassa niin rahat säästyi kun lähinnä imetin eri kaupoissa, lounaan ohella tai kanniskelin vauvaa sylissä.

Tosi monta vanhaa mummoa tuli juttelemaan ja ihastelemaan vauvaa. Huomaan, että nyt kun on itsellä enemmän ikää ja useampi lapsi, en arastele yhtään, jos vauva herää tai kitisee ihmisten ilmoilla. Enkä kyllä ole miettinyt sitäkään onko kahvilassa tai kauppakeskuksessa ok imettää. Eihän siinä mitään oikeasti näy, mutta saattaa toki joku pahoittaa mielensä.

 

[heltsuli]

Niin tosiaan tulehdusarvoni piti meidät osastolla sisällä. Kirjauduin sisään tiistaina ja pääsin vasta sunnuntaina lähtemään. Jännitystä saatiin myös pikkuisen keltaisuudesta, jos ois arvot hänellä noussu niin oltaisiin oltu sitten pidempää. Onneksi oma äiti kävi kahdesti moikkaamassa osastolla kun koppa meinas jo levitä.

Kolme viikkoa tuli neidille eilen ikää täytee. Myös eilen irtosi sektio arven suoja teippi ja muutama tikki olisi vielä kiinni. Välilihassakin näyttää joku olevan vielä kiinni, mut ilmeisesti irtoamaan päin. Syön yhä 600 buranaa ja 1000 panadol, kolmesti päivässä. Huomaa hyvin et kivut käyvät vaanimaan vähän ennen seuraavaa napin otto aikaa. Loppuispa pian kivut.

Käytiin viime viikolla neuvolassa. Painoa oli tullut viikkoon 205g, oltiin käyrien yli. Nukku alkuun hyvin omassa boksissa (äitiyslaatikko), suosittelivat neuvolassa samassa huoneessa nukkumista ja sänky ei mahu meidän huoneeseen. Sit kun tympäännyttiin siihen itkuu mikä kuului laatikon pohjalta niin puoliso nosti sen sänkyy nukkumaan. Itse en järin öisin pyöri vaan asento pysyy missä käyn nukkumaan, puoliso pyörii. Jotenka tyttö ei suostu enää nukkumaan laatikossa, huuto jatkuu niin kauan kun nostetaan pois. Itse en ole pystynyt olemaan oikealla kyljelläni, joten nukutaan puolison kanssa ristiin sängyssä (toisen varpaat suussa), puoliso nukkuu neidin kanssa ja itse nukun toisessa päässä. Pikku hiljaa olen itsekkin pystynyt käydä oikealle kyljelle, mutta sängyssä en ole vielä palautunut oikein päin nukkumaan. Toki oltaisiin voitu vaihtaa sängyn puolikkaita, mut njaa. Puoliso ei herää joka kitinää, toisin kuin minä. Pienikin kitinä saa mut hereille ja niin kauan kun kitinä kuuluu niin en nuku. Muutaman kerran puoliso on vienyt häneltä peiton ja peiton palautus on rauhottanut. Muutamana yönä neiti on nukkunut 5 tunnin unia ja olen sit herätellyt syömään. Pääsääntöisesti yömme menevät siten et puoliso vaihtaa vaipan ja siirtyy alakertaa lämmittämään maidon ja itse imetän sen aikaa. Yleensä nukahdan kun toinen mussuttaa tissiä.

Raskauden aikana kertyneet kilot ovat jo hävinneet. Tänään kävin vaa'alla ja paino oli hiukan tippunut lähtöpainosta alaspäin. Ollaan vietetty kolme tiivistä viikkoa yhdessä ja useampaan otteeseen käyty porukoillani. Äitini on vahtinut kahdesti neitiä, jotta olemma saanneet hetken hengähtää itse. Mummi on joka kerta ollut tosi otettu et on saanut vahtia toista. Hänen puolisonsa joka on ollut suurimman osan elämässäni mukana, mutta kun olen jo itse ollut yläasteella kun on tullut kuvioihin niin en ole hyväksynyt häntä koskaan isäkseni tai edes puolikkaaksi. Aina olen kutsunut etunimellä. Hänellä ei itsellään ole lapsia, mutta hänestä on minun lapseni myötä kuoriutunut aivan uusi ihminen. Ukkipuoli kuulosti aivan typerältä korvaan, joten nimesin hänet papuskaksi. Hän kantaa nimeänsä suurella ylpeydellä ja ei ole kuulema päivääkää kun hän ei puhu ''Tirpasta''. Äitini kysyi onko meillä ollu joku kutsuma nimi neidille, muukin kuin massumonsteri. Niin kerroin et ollaan puhuttu Tirpasta. Sen jälkeen äitini eli mummi ja papuska ovat puhuneet Tirpasta. Kun vaihdamme puhelimessa äitini kanssa kuulumisia niin papuska kyselee monesti miten tirppa voi, toivota hyvää yötä tirpalle yms. Esim. tänään kun soitin niin sain kuulla et papuska olli pohtinut kun on sateinen päivä niin ne varmaan tulee käymään kylässä. Äidilläni meinaa iltaisin palaa käämi, kun sängyssä vielä papuska puhuu Tirpasta, pohtii monesti et Tirppakin on jo varmaa nukkumassa.. Hän hullaantui täysin pienestä neidistä. Kukaan ei meistä arvannut et hänestä kuoriutuu aivan uusi ihminen. Mut onhan se meillekkin rikkaus ja etenkin pienelle et hänelle löytyy tuollainen ihminen jolla ei oo mitään velvollisuuksia häntä kohtaan yms. Toistaiseksi hänellä on kaikki isovanhemmat elossa ja yksi extrakin. Toivon etenkin omille vanhemmilleni pitkää ikää. Kyyneleet nousee nytkin silmiin kun kirjoitan, mutta niin ikävältä kuin se tuntuukin niin äitini totesi ettei hän ole todennäköisesti näkemässä sitä päivää kun tirppa tulee täysi-ikäiseksi. Kun hän ilmaisi asian minulle niin näki kuinka kyyneleet lähtivät vierimään ja miten olin surun murtama. Hänellä on jonkin verran sairauksia ja tänä vuonna mittariin tuleekin jo pyöreät 70. Jonkinlainen hätä iski hänen toteamisen jälkeen minulle, jonka johdosta esim. halusin kuivattaa häneltä saadun kukkakimpun jonka hän toi kotiuduttuamme sairaalasta. Haluaisin viettää mahdollisimman paljon heillä aikaani, mutta puolisoni hiukan jarruttelee. Puolisoni vanhemmat ovat nuorempia kuin minun, joten huoleni on kova.

Kolme viikkoa on puoliso ollut kanssani kotona. Ensi viikko jännittää, pitäisi selvitä viikosta kahteen tyttöön. Mummi on luvannut tulla avuksi ja seuraksi, jos hätää kärsin. Yhä edelleen saan vaan vauvan verran kanniskella. Kerran meinasin jo portaikossa kaatua, inhottava portaikko, eivät oo tasasia askelmia vaan kapenevat toisesta päästä. Mutta kun viikosta selvitään niin puoliso jää kolmeksi viikoksi lomalle ja sit ollaan melkeen 2 kk.

 

[Minni__]

Meille syntyi vihdoin myös pieni poika maailmaan alkuviikosta hieman myöhässä mutta hyvänä kaikki meni tosi hyvin synnytyksessä ja nyt totutellaan vauva-arkeen kotona

 

[uutamo]

Kiva kuulla, että muillakin vauvat nukkuu vieressä, kun mieleeni jotenkin jäi neuvolan kotikäynnillä terkkarin sanat ”perhepetiähän ei suositella…” vaikka tämä sitten hetken keskustelun jälkeen mainitsikin, että henk koht hänellä on hyviä kokemuksia perhepedistä. Varmaankin vaan joutuu työn puolesta ensin kertomaan viralliset suositukset.

Meilläkin vauva viihtyi ihan ekalla viikolla paremmin omassa sängyssä tai laatikossa nukkumassa, mutta nyt paremmin vieressä. Ja minulla vähän sama juttu kuin Heltsulilla, että on tainnut isäpuolen sydän vähän sulaa vauvalle. Alkuun epäröi, pidetäänkö häntä isovanhempana ensinkään, vaikka olin sanonut että hän saa olla pappa. Nyt alkaa selvästi ottaa nimeä jo omakseen.

Ja valtavat onnittelut @Minni__, ihanaa että vauva on viimein täällä!

 

[Minni__]

Kuinka nopeasti teillä on maito noussut? Tuntuu et nyt pienellä iso tarve ja täytynyt antaa vähän lisämaitoa kun oma maito ei ihan vielä näytä riittävän vaikka vauva tissiä koko ajan aktivoikin.

 

[Kevätlintu]

Onnea @Minni__ Kiva kuulla, että kaikki sujui hyvin. Esikoisen kohdalla maito nousi vähän hitaammin. Kunnolla tais vasta noin viikon päästä. Annoin lisämaitoa iltaisin, jos ei ollut tyytyväinen ja välillä myös päivällä. Meidän neiti on kohta 6 viikkoa ja usein on vieläkin päiviä kun on ihan koko ajan tissillä. Kasvaa hyvin, joten tämä on osaksi sitä läheisyyttä. Hän ei vieläkään oikeen ota tuttia. Mulla kun ei isommat vaadi niin huomiota ja laittavat ite ruokaa jne. niin annan pienen olla. Perhepedissä mekin nukutaan. Unipesä vauvalla on helpottanut pelkoa kierähtää päälle.

Kuulostaa @heltsuli hienolta, että tukiverkko on noin innoissaan vauvasta. Tähän synnytyksen jälkeiseen mieleen kuuluu varmasti myös huoli tulevasta ja läheisistä. Koskaanhan ei voi tietää paljonko sitä aikaa on, toivottavasti sun äiti saa olla mukana teidän elämässä vielä pitkään.

 

[polulla]

Onnea @Minni__

Mä en oikein tiedä milloin maito lähti nousemaan kunnolla, mutta tissillä roikkuu kokoajan ja välillä tihkuu maitoa kun vauva ei rinnalla ole. Täällä ollaan vieläkin alle syntymäpainon vaikka eilen tuli 14pv täyteen. Ollaan tähän asti jokaikinen arkipäivä saatu käydä kontrollissa joko neuvolassa tai synnytyssairaalassa niin alkaa jo vähän painamaan toi punnitseminen. Lisämaitoja annetaan tällä hetkellä 20ml 2 h välein nyt viikonloppuna ja ma taas punnitus. Ihan 2h välein ei aina keretä antaa kun välillä nukahdetaan miten sattuu ja välillä unohtunut sterilisoida tuttipullot.

Laitoin juuri eilen uuden pumpun tilaukseen, kun toi Lola&Lykke ei meillä ihan toimikaan kun en saa pidettyä kiinni imetyksen aikana ja pieni on melkein koko ajan rinnalla. Nukkuu 15-20 min pätkiä ja sitten taas 1h rinnalla. Uusi pumppu on Medelan hands free tuplapumppu niin toivon et saisin ne tauot hyödynnettyä molempiin rintoihin.

Keltaisuus sentään hävisi kokonaan, mutta edelleen saan aika usein herättää syömään.

 

[heltsuli]

@Minni__ Onnea! Itselläni maito kävi jo sairaalassa nousemaan, toki menimme muutaman päivän korvike lisällä. Korviketta ei oo kahteen viikkoon käytetty. Maidosta on yli tarjontaa. Oon ruvennut itse pakastamaan. Juttelin tutun kanssa ja kertoi et sairaalalla on pakkaset täynnä, ei kannata myydä sinne. Jäänyt inhottava maito kierre päälle. Se minkä pumppaan tänään syödään vasta huomenna. Tällä taktiikalla on jo menty hetki.

Hetki sitten pumppasin toisesta rinnasta lähes 120ml, en tiiä onko se paljon vai vähän? Alkuun riitti et pumppasi 5 min kerralla, nyt menee jo 10 min et saa tyhjennettyä tissit. Meidän syömäri ei kerkeä syömää kaikkea.
ihan voittaja fiilis onnistuttiin leikkaamaan neidin pienet kynnet ekan kerran. Haasteita on yritykset tuoneet, mut nyt se onnistui kun toinen nukkui.

Tykkäsin aina kotona olla yöpaidassa, mut nyt maidon nousu on aiheuttanut sen et tissien kohdalla on aina märät läntit. Kokeilin siteitä pitää paidassa kiinni, toimi ja ei toiminut. Rintsikoita en tykkää kotona pitää kun kiristävät, en löydä kaupasta oikean kokoisia pitäisi sit tilata netistä enkä jaksa palautus rumbaa lähteä. Jotenka nykyään meidän lattioita etenkin kylppärin ja vessan lattioita koristavat pienet valkoiset tiplakkeet. Vessassa on nopea sujauttaa paperia kun alkaa vuotamaan, rinnan alle. Kuljen jossain neuletakissa, sit vain maito vanat kastelevat alushousuni. Mutta nyt rohkastuin ja ostin elämäni ensimmäiset imetysliivit, täytyy todeta et ovat näppärät eikä niitä käyttäessä lattiatkaa kerää tippoja. Anteeksi liika paljastaminen.

 

[polulla]

@heltsuli 120 ml on tosi hyvä!! Itse saan pumpattua parhaimillaan 50ml tunnin sisällä molemmista yhteensä yleensä vähemmän ja välillä ei tule kuin 5ml puolessa tunnissa.

 

[uutamo]

Minulla aika sama mitä Kevätlintu sanoi, kunnolla maito nousi noin viikossa ja sitä ennen annettiin imetyksen päälle lisämaitoa 20-40 ml, jos vauvalle vaikutti jäävän nälkä eikä rauhoittunut nukkumaan. Siinä paria päivää vajaa viikon ikäisenä pidin kunnon imetyspäiviä, että vain lepäilin sohvalla ja annoin vauvan syödä melkein koko ajan, eikä annettu heti lisämaitoa, tämä tuntui hyvin nostattavan omaa maitoa.

Minä en ole oikein ollenkaan kerennyt pumpata, silloin ekalla viikolla kokeilin sen vuoksi, että saisin maidon nousua buustattua, mutta en saanut pumpulla oikein mitään irti, vain käsin lypsämällä. Lypsetyt maidot syötettiin lisämaitona vauvalle sitten seuraavassa syötössä. Nyt taas en ole pumpannut enkä lypsänyt siksi, että vauva on melkein koko ajan syömässä niin missä välissä olisin pumpannut pitää kumminkin kokeilla jossain kohtaa, koska olisi kiva olla pakkasessa maitoa, jotta puolisokin voi tarvittaessa syöttää.

Hyvä juttu Heltsuli, että löysit mieleiset imetysliivit! Minä olen ollut tyytyväinen Bravado-merkkisiin ostamiini (kahdet samanlaiset), olivat kyllä kalliit mutta mukavat. Niitten ja luukkumallisen topin tai mekon lisäksi olen pitänyt Kappahlin ja H&M:n imetystoppeja, missä pehmeä liiviosa mukana. Olen ihmetellyt, kun minulla ei ole ollut ollenkaan tarvetta liivinsuojille eikä maito ole kastellut vaatteita missään kohtaa. Mutta kyllä sitä tulee kuitenkin vauvalle tarpeeksi neuvolan punnituksien mukaan ja alkaa tulla heti jos vähänkin puristaa rintaa. Ainakin on ollut helppo syöttää yöllä, kun on voinut nukkua ilman paitaa tai liivejä.

 

[vierailija]

Onnea @Minni__ !

Mulla maito nousi kunnolla ehkä kolmantena päivänä. Sitä ennen annoin vaan olla tissillä ja tilailla, en antanu lisämaitoja. Vauva oli tyytyväinen niiden ensimaitojen kanssa, eikä painokaan tippunut erityisen paljoa. Muutaman päivän iässä paino oli -3% syntymäpainosta ja viikon iässä se oli ylitetty.

Meilläkin nukutaan perhepedissä, imetän öisin ja vaippaa ei vaihdeta jos ei oo iso tarve. Vauva nukkuu öisin hyvin, heräilee kyl syömään mut vaan pari kertaa herännyt "seurustelemaan" näiden viikkojen aikana. Muutoin jatkaa uniaan saman tien. Mies hoitaa sit päivisin tai aamulla ja antaa mun jatkaa unia.

Täällä on nähty ensimmäisiä hymyjä ja pientä höpöttelyä alkanut tulla myös Tällä viikolla oli vähän raskaampia päiviä kun vauva ei oo suostunut nukkumaan kuin sylissä ja on myös ollut ylivirittynyt ja vaikeuksia nukahtaa. Nyt tuettu häntä nukahtamaan heti kun alkaa yhtään näyttämään siltä, että väsy iskee, niin on saatu taas pidempiä unipätkiä päivään ja nukkuu välillä muuallakin kuin sylissä taas.

#12 ja vauva 5vko

 

[vierailija]

Mä oon muuten pumppaillut alipainepumpulla aina imetyksen yhteydessä toisesta rinnasta ja sit päivän pumppailut kerännyt minigrip-pussiin ja pakastanut. Sillä tavalla tulee sit annoksia pakkaseen jos tarvetta joskus. Yhdellä kerralla yhdestä rinnasta tulee siis imetyksen ohella 10-40ml maitoa.

#12

 

[heltsuli]

En pärjäisi ilman liivinsuojia. Yöpaidat yms muut ihan märkinä. Minä kun varauduin etten välttämättä imetä ettei tule onnistumaan. Niin sit se onnistuu ja on vieläpä yli tarjontaa. Olen pieni rintainen, mahdollistaisiko se paremmin imetystä? Emt. Oma äitini puhui kuinka hän on kateellinen kun pystyn imettämään, ilmeisesti hän ei ole täys imettänyt yhtäkään meistä sisaruksista (5 lasta). Kätilö on hänelle aikoinaa todennut et noin isot tissit ja väität ettei maitoa tule. Mutta en käytä öisin liivejä, nukun ilman. Sängyn suojasin juniori sänkyyn tarkoitetulla ”pissa alustalla” ja huovalla. Näin minimoin ettei aluspatja menisi. Itse myös öisin teen sitä et kun imee toista rintaa niin toisessa on alipainepumppu

Kattelin vähän sieltä sun täältä liivejä. Mut päädyin sit h&m valikoimaan. Oudoksuin kyllä kolmen hakasen riviä, mut kai ne sit antaa parempaa tukea?! Etin kahen hakasen, mut en löytönyt sellaisia mistään. Prismassakin oli Jäsenostopäivät aattelin sieltä ostaa, mut eihän sielä ees ollut tarpeeksi pieniä kokoja. Sittarista en edes löytönyt yksiäkään.

Kiinnostaisi tietää miten usein steriloitte kaiken? Kuinka kauan keitätte yms…? Pesettekö fairy vedellä vai millä?

 

[polulla]

Täällä kans ostettiin ikeasta vedenkestävä patjansuojus lakanan alle. Mä pesen fairylla jokaisen käyttökerran jälkeen ja sitten heitän osat babybrezzaan sterilisoitavaksi. Ohjelma kestää n. puolisen tuntia ja sama kone kuivattaa ne.

 

[Minni__]

Täällä kans ostettiin ikeasta vedenkestävä patjansuojus lakanan alle. Mä pesen fairylla jokaisen käyttökerran jälkeen ja sitten heitän osat babybrezzaan sterilisoitavaksi. Ohjelma kestää n. puolisen tuntia ja sama kone kuivattaa ne.

Maito on noussut ja hurjasti eli ei enää huolta sitä tulee hulluna!

Mä kuulin että nykyisin täysaikasille ja terveille vauvoille ei tarvi nykyisin steriloida pulloja enää eli hyvä pesu ja kuivaus riittää. Silleen mä aion mennä mut toki pumpun aion steriloida varmasti joka kerta.

Nyt laskeudun kunnolla vauvakuplaan ja nautin tästä ja hiljennän laitteet. En tiedä tulenko paljon tänne foorumille enää päivittelemään - fiiliksen mukaan - mutta haluan kiittää teitä kaikkia tästä ”yhteisestä odotusmatkasta” ja vertaistuesta, KIITOS!