***TOUKOVAUVAT 06***

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MACADAMIA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sinttu; kuulostaa tosi tutulta tuo teidän unirytmi. Ihan kun meillä kuukausi sitten. Theo nukahti väkisin 18 aikoihin ja heräili 04 aikaan. Apu löytyi kun ruettiin valvottamaan illalla pidempään (siten et joka ilta 15min lisää edelliseen) ja kun aamuyöllä heräsi niin ei vaan noustu ylös sängystä ennen kuutta. Illalla oli aluksi hankalaa kun oli tosi väsy kuuden aikaan, mut sit se piristyy taas ja hitaalla tahdilla kun venyttää iltoja niin nyt jaksaa jo hyvin valvoa 20 saakka! Aamuyöt oli tosiaan ennen 04 heräilyä, mut sit vaan annettiin pojan temmeltää omassa sängyssä (itkiessä tuttia suuhun) ja sit se aina nukahti uudestaan jossain vaiheessa. Nyt meidän aamut venyy jo 6:30-7 saakka ja se on ihan luksusta!!! Meillä toimi tämä. Pitkään sitkuttelin niiden 04 heräämisten kanssa mut pidemmän päälle alkoi väsyttää tooosi paljon. Lisäksi meidän neuvolan täti sanoi et pitäisi pikkuhiljaa jaksaa valvoa pidempään et ehtii syödä toisen ruoan kun ikää tulee :)
 
Täältä töiden lomasta...

Sirppeli: Me ollaan Oulun kupeesta :) Kiva kun tuli muitakin pohojoissuomalaisia. Vaikka etelässähän me sieltä katsottuna ollaan.

Kyllä mulla palais hihat Sintun vauvan vuorokausirytmiin. Onkohan Essin yöheräilyt vähentyneet, kun saa niin kylmää kohtelua väsyneeltä äitiltä? Nappaan vain tytön mitään sanomatta syömään ja jatkan itse unia. Ei taatusti rupea seurustelemaan keskellä yötä, vaikka tyttö joskus herääkin leikkimään. Siellä se sängyssä touhuaa omiaan ja tylsistyy lopulta, kun ei kukaan tule leikkimään. Nyt haaveilen, että sen yhden yösyötönkin sais pois, mutten vielä oikein tajua antaa puuroa oikeaan aikaan... Tänäänkin yritin puoliunessa olevaa syöttää. Tissille se piti viedä ja nukahti sitten sekunnissa.

Nyt mun pitää tehdä töitä. Aamulla on kasilta koulua. Kammottavaa.

 
Hirmusesti juttuja täällä.. mutta mun on mentävä nukkumaan. Huomenna aamusta taas muskari ja aiemmin ois herättävä kun aikasempina maanataina, koska puuroa pitäs keretä tarjoilemaan =)

Sähköposteihin keskityn ehkä tiistaina ja toi mese kuullostaa ihan hyvälle, mutta sen eteen en kyllä osaa tehä mitään. Ohjelma meillä on jo ennestään ja oon joskus käyttänykki sitä, mutta on tainu aika tehä tepposensa =)

KAuniita unosia.. (ärsyttävää toi kirjautuminen, ei voi muistaa sitä)
 
huomenta

meillä ei tuo illan venyttäminen ole toiminut, ainakaan niiden muutamien kertojen perusteella mitä on kokeiltu. tuntuu pojalla olevan niin vahva sisäinen kello että herättää joka yö samaan aikaan riippumatta nukuttujen tuntien määrästä.. mutta jotain muutosta rytmissä on tapahtumassa, koska nyt viimeiset päivät tuukka tosiaan on nukkunut iltapäiväpäikkäreitä väh. kolme tuntia ja oon hänet joutunut herättämään.
mä olen itse niin aamuvirkku ihminen, että esim. neljän herätys ei ole mulle mikään katastrofi sinänsä (kolme alkaa jo olemaan...) kunhan menen ajoissa nukkumaan. ja tuo nukkumaanmeno hoituu kyllä automaattisesti, koska olen myöskin hyvin iltauninen ;o) harvoin valvon yli kymmeneen illalla.
mä uskon että tuo tuukan rytmi vielä korjaantuu itsekseen, ei en ainakaan vielä ala sitä muuttamaan "väkisin". mutta on kyllä poika äitiinsä tullut tässä asiassa...

tänään mä heräsin ihan kauheaan juttuun - nimittäin tuukka tippui sängystä :o(
otin hänet meidän väliin puoli kolmen aikaan syömään ja kun ei herra sen jälkeen nukahtanut omaan sänkyyn, niin otin takas meidän väliin. neljän aikaan nousin itse ylös ja siirryin sohvalle kun en muka mahtunut kunnolla nukkumaan. tuukka jäi aikalailla keskelle sänkyä ja mä vielä laitoin kauhean kasan tyynyjä sängyn laidalle ja onneksi vielä lattiallekin siltä varalta että lähtee liikkeelle. kuudelta heräsin sydäntäsärkevään itkuun ja ryntäsin makkariin. iskä oli jo tuukan kerinnyt ottamaan syliinsä tyynykasasta ja poika rauhoittui ihan heti, eli ei kai sattunut. eikä ulospäinkään näy mitään vammoja.
mutta hui että mä pelästyin!!!
alkaa tuo meidänkin mattimyöhäinen poitsu siis liikkua aika vilkkaasti - omassa sängyssään kääntyy aina selälleen ja kun ei siinä asennossa osaa nukkua niin alkaa kitinä.. on yleensä kiilaantunut poikittain sänkyyn, eikä mahdu itse kääntymään takas...

nyt poitsu harjoittelee ryömimistä tuossa lattialla peiton päällä..
 
Huomenta vaan!
Täällä taas silmät ristissä kirjoitellaan, sillä viime yönä oli taas häppeninkiä. Tyttö juoksutti äitiä ja kun sain tytön tunnin uurastuksen jälkeen unille niin rupes koira oksentamaan ja sit taas rupes tyttö kitisemään. Onneksi aamuyöllä riitti, kun käänsi takas selälleen nukkumaan. Olen tehnyt pinnikseen tytölle punkkerin sitomalla kaksi tyynyä molemmin puolin pinnoihin kiinni, mutta siitä huolimatta saa käännettyä itsensä vaikka minkälaisiin asentoihin ja sit tarvitaan äitin apua. Meillä tyttö on nukkunut kolme kuukautisesta omassa huoneessaan ja nyt tuntuu rankalle, kun täytyy tosissaan joka kerta nousta ylös kunnolla. Ehkä ensi yö nukutaan kaksin makkarissa ja isi saa olla sohvalla. Perhepetiin ei jotenkaan uskalleta. Pelätään miehen kanssa et tyttö tukehtuu väliin.
Sinttu: voin vain kuvitella kuin pelästyttää herätä kunnon itkuun ja tajuta vauvan tippuneen. Onneksi kuulemma harvoin käy mitään vaikka vauva ihan lattialle muksahtais sängystä. Se on vain se molemminpuolinen säikähdys pahin.
Mut nyt täällä käryää, yäk. Jo toisen kerran tänään...
 
Onpa ollut työntäyteinen päivä. Miten näitä kotihommia voi siunaantua näin paljon?! Syöminenkin on unohtunut.

Koiralla on taas korvatulehdus :( Muutenkin meinaa pänniä koko elukka. Mies otti sen onneksi eilen mökkireissulle mukaan ja sain vähän koiralomaa. Lisäksi olin illan töissä, mikä on minulle sitä kuuluisaa akkujen latausta. Enpä tiedä monettako kertaa mainitsen, mutta mulla harrastuksesta on tullut työ, joten ainakin pidän työstäni. Eilen vielä yötä vasten hommailin ja heti aamulla uudestaan. Onneksi on tuo lapsi, etten aivan työnarkkariksi ala :)

Joko kerroin, että minun ihanakultamussukkamieheni maalaili tuossa sellaista vaihtoehtoa, että sen mielestä olisi tosi hienoa, jos jäisin lasten kanssa kotiin? Siis nythän meillä on vasta yksi, mutta lisää saa tulla. En ole uskaltanut asiasta kovin puhua, mutta kyllähän se kiva olisi kotona olla, kun kuitenkin paahdan jonkin verran töitä koko ajan. Saisin keskittyä vain niihin projekteihin, joissa todella haluan olla mukana ja lisäksi lapset saisivat olla kotona. En minä ihan 100% kotiäidiksi taipuisi, mutta lähestulkoon. Kaikki riippuu oikeastaan miehen palkasta. Raharaharaha. Kyllä me selvittäisiin nykyisilläkin tuloilla, mutta kun johonkin tottuu, niin on hankala alkaa karsia menojaan. Lisäksi suunnitelmissa on isompi asunto (=talon rakennus/osto) muutaman vuoden sisällä, eikä niitä lainoja pyhällä hengellä maksella. Ja kun rouva vielä haluaisi auton... Kuinkas moni teistä tuntee olevansa jumissa kotona varsinkin nyt talvella? Ei tee mieli lähteä tarpomaan vesi- ja lumisateisiin vaunujen kanssa. Linja-autopysäkillekin on meiltä melkein kilsan matka. Täällä me nökötetään Essin kanssa päivät kahdestaan ja joskus kävästään naapurissa serkun perheen luona kahvilla. Polttelen kynttilöitä ja yritän väkisin nauttia kaamoksesta.

Nyt menen syömään. Tein jättisatsin peruna-porkkanasosetta pakastettavaksi. Vielä pitäisi hakea kaupasta lihoja ja valmistaa niistä annospaloja. Kun vain jaksais.
 
Onpa ollut työntäyteinen päivä. Miten näitä kotihommia voi siunaantua näin paljon?! Syöminenkin on unohtunut.

Koiralla on taas korvatulehdus :( Muutenkin meinaa pänniä koko elukka. Mies otti sen onneksi eilen mökkireissulle mukaan ja sain vähän koiralomaa. Lisäksi olin illan töissä, mikä on minulle sitä kuuluisaa akkujen latausta. Enpä tiedä monettako kertaa mainitsen, mutta mulla harrastuksesta on tullut työ, joten ainakin pidän työstäni. Eilen vielä yötä vasten hommailin ja heti aamulla uudestaan. Onneksi on tuo lapsi, etten aivan työnarkkariksi ala :)

Joko kerroin, että minun ihanakultamussukkamieheni maalaili tuossa sellaista vaihtoehtoa, että sen mielestä olisi tosi hienoa, jos jäisin lasten kanssa kotiin? Siis nythän meillä on vasta yksi, mutta lisää saa tulla. En ole uskaltanut asiasta kovin puhua, mutta kyllähän se kiva olisi kotona olla, kun kuitenkin paahdan jonkin verran töitä koko ajan. Saisin keskittyä vain niihin projekteihin, joissa todella haluan olla mukana ja lisäksi lapset saisivat olla kotona. En minä ihan 100% kotiäidiksi taipuisi, mutta lähestulkoon. Kaikki riippuu oikeastaan miehen palkasta. Raharaharaha. Kyllä me selvittäisiin nykyisilläkin tuloilla, mutta kun johonkin tottuu, niin on hankala alkaa karsia menojaan. Lisäksi suunnitelmissa on isompi asunto (=talon rakennus/osto) muutaman vuoden sisällä, eikä niitä lainoja pyhällä hengellä maksella. Ja kun rouva vielä haluaisi auton... Kuinkas moni teistä tuntee olevansa jumissa kotona varsinkin nyt talvella? Ei tee mieli lähteä tarpomaan vesi- ja lumisateisiin vaunujen kanssa. Linja-autopysäkillekin on meiltä melkein kilsan matka. Täällä me nökötetään Essin kanssa päivät kahdestaan ja joskus kävästään naapurissa serkun perheen luona kahvilla. Polttelen kynttilöitä ja yritän väkisin nauttia kaamoksesta.

Nyt menen syömään. Tein jättisatsin peruna-porkkanasosetta pakastettavaksi. Vielä pitäisi hakea kaupasta lihoja ja valmistaa niistä annospaloja. Kun vain jaksais.
 
Todellakin tuntuu et on kotona jumissa ja vaikka meiltä ei ole matkaa noihin suuriin marketteihin kun ehkä vartin kävelymatka niin ei kiinnosta. Kun niissä käy ruokakaupassa niin ei niissä jaksa enää muuten pyöriä. Toisin kuin meidän äiti joka asuu pienellä paikkakunnalla niin siitä on tosi hienoa pörrätä noissa kaupoissa tunti tolkulla. Kaupungissa olis ihan kiva käydä mutta miehen vuorotyön takia ollaan ainakin joka kolmas viikko täysin jumissa kotona ja muutenkin vähän nihkeesti on auto käytössä.
Muitelisin et teidän joukossa oli joitain kestovaippailijoita. Olenko oikeassa? Kuinka monta vaippaa tarvitaan että homma pelaa kunnolla ja kuinka säilytätte näitä likaisia? Mulla on vasta pari kuorta ja kolme sisustaa eli ei niillä pitkälle pötkitä ja ärsyttää laittaa ne keskenään koneeseen ja sit taas en tiedä mitä muuta siinä samalla sit vois pestä. Pyyhkeitä olen tällä hetkellä heittänyt joukkoon jos on ollut menossa pesuun.
Olen VP kade kun miehesi on ehdottanut kotiin jäämistä. Meillä mies ei haluaisi laittaa tyttöä vielä hoitoon, mutta ei todellakaan riemusta hyppinyt kun kerroin tulevat tuloni. Ensi syyskuun alussa olisi tarkoitus mennä takas ja siihen asti jotenkin kitkutellaan. Talon rakentaminen tai osto olis meillä kans suunnitelmissa ja pakko se on töihin mennä jos sellaisen meinaa hommata. Ei tälläinen konttorihiiri kyl paljoo tienaa, joten sama kait se olis olla kotona ;)
 
Sama täällä, välillä tosiaan tuntuu että kotona ollaan jumissa! Kävelyllä käydään melkein päivittäin taas, pienen tauon jälkeen. Alkoi seinät kaatumaan päälle niin piti aloittaa kävelylenkit taas :)
Autoa tarvitsee jos haluaa isoihin kauppoihin mennä, ja se onnistuu oikeastaan vain jos mies on aamuvuorossa. Tulee niin kiire jos ennen miehen iltavuoroa haluaa kaupoissa käydä. Ja siis mies menee aina autolla töihin...
Enkä nykyään niin jaksa kauppoja huvikseen kierrellä. Miklun kanssa kun ei kauaa vitkutella kaupoissa ja yksin en oikein osaa käydä enää missään, tulee aina kiire kotiin :)

Meillä on tätä asuntolainaa, mutta laskeskeltiin että pärjätään mun kotihoidontuella ja miehen palkalla ihan hyvin. Ei siinä paljoa mitään ylimääräistä ostella mutta elämiseen rahat riittää... Seitsemisen kuukautta eletään vaatimattomammin, tulee ihan opiskeluajat mieleen :) Täytyykin muistella sitä säästämistä!

Kuunneltiin Miklun kanssa tänään joululauluja, kaivoin joulucd:t tuolta hyllystä :) Kyllä oli Miklulla hauskaa kun äiti lauloi :)
Ja kynsiä yritin leikata pitkästä aikaa Miklulta. Eipä niissä hirveästi leikkaamista ollut kun Miklu jostain syystä raapii ihan hirveästi kaikkea, mattoja ym. Kynnet olivat kuluneet ihan lyhyiksi, terävät kulmat vaan napsaisin pois :) Enpä olisi enempää saanutkaan leikattua, oli se aika taistelua! Ennen vanhaan aina leikkasin Miklun kynnet kun hän nukkui, nyt se ei oikein onnistu kun poika nukkuu rattaissa päikkärit enkä sitten yöunia viitsi häiritä :) Ja tuskin sitä enää Miklua herättämättä pystyisi kynsiä leikkaamaan, ei tuo unen sikeys ole enää samaa laatua kuin joskus parikuukautisena :)

Nyt kaivan keksit kaapista kun molemmat molemmat äitin vauvat nukkuvat (mies ja miklu) :D

Saan kuulemma keskiviikon olla ihan yksin kotona koko päivän kun mies menee Miklun kanssa äidilleen! Jipii, vapaapäivä! :)
 
minulla onneksi on oma auto, joten pääsen liikkumaan kun haluan. mä en mistään hinnasta antaisi autoa enää pois, kun siihen on niin tottunut. kyllä tuosta nurkalta bussitkin kulkee, mutta en ole koskaan niitä käyttänyt...
yksi asia mikä mua ihan s-u-u-n-n-a-t-t-o-m-a-s-t-i ärsyttää autolla liikuttaessa, on perheettömät/muut "asiattomat" ihmiset jotka parkkeeraa kauppojen perhepaikoille. yleensäkin tuo "perhepaikka" tuntuu olevan aika löyhästi tulkittavissa, mutta mä ajattelisin että lapsen täytyy oikeasti olla mukana kun tuollaiseen ruutuun parkkeeraa - ja en ehkä lukisi enää teini-ikäistä lapseksi, jonka takia täytyy perheruutuun ajaa. voi kun poliisi joskus valvoisi noita paikkoja ja sakottaisi asiattomia :o/

oltiin tänään hammaslääkärissä ja nyt pitäisi aloittaa ikenien harjaus joka ilta, kun ei niitä hampaita vielä ole ;o)
seuraava hampulääkäri on sitten vasta 2-vuotiaana.

tuukka harjoittelee nyt tosissaan liikkumista. pyrkii konttausasentoon ja ryömii pieniä matkoja. äiti kun kääntää katseensa hetkeksi pois, niin poika on ihan eri paikassa ja eri asennossa. pyörii hienosti sekä vasemman että oikean kautta ympäri. istuminen on myös kehittynyt. nyt voi jo tuukan jättää istumaan yksin matolle (on paksu ja pehmeä matto...), kun ei enää kaatuile holtittomasti.
nopeasti näitä uusia asioita tulee - vaan onhan poika kohta jo 7kk..........
 
26.4. *E* ja "Neiti" (rv 38+6), 2550g/44,5 cm
3 vko 3125 g/50 cm
2 kk 4380 g/53 cm
3 kk 5020 g/55,5 cm
4 kk 5530 g/59 cm
5 kk 6030 g/60 cm

7.5. sinttu&Tuukka (rv 38+4) 3560g/51cm
1kk 4520g/54cm
2kk 5770g/57cm
3kk 6300g/59,2cm
4kk 6930g/63,3cm
5kk 7300g/64,5cm
6kk 7700g/66,6cm

8.5. Sirppeli ja Emilia (rv38+6) 3110g/50cm
1kk 4140g/53cm
2kk 5000g/57,5cm
3kk 5510g/60cm
4kk 6100g/65cm
5kk 6620g/67,2cm
6kk 7050g/70cm

17.5 Antsukka & Ida(rv41+3) 3560g/52cm
1kk 4835g/55cm
2kk 5505g/58cm
3kk 6250g/61,5cm
4kk 7235g/63,5cm
5kk 7585g/64,5cm
6kk 8165g/66,5cm

18.5 Lilli & Mikael (rv41+4) 3950g/53cm
3vko 4705g/55,5cm
2kk 6025g/61,5cm
3kk 6975g/63cm
4kk 8015g /66 cm
5kk 8500g/ 69cm
6kk 9240g/71cm

19.5. macadamia & 'matami mimmi' (rv40+2) 4100g/52cm
1kk 4940g/55,5cm
2kk 6540g/59,6cm
3kk 7830g/63,6cm
4kk 8710g/68,5cm
5kk 9500g/69,5cm
6kk 10255/71cm

23.5. Satu & Jenna (rv 39+3) 3790g/50cm
1kk 4450g/54cm
2kk 5650g/58,5cm
2,5 kk 6200g/60cm
4kk 7400g/63,5cm
5kk 8100g/65cm
6kk 8700g/67cm

26.5 Miia & Theo (rv 41+6) 3925g/53cm
1kk 5025g/57,9cm
2kk 6270g/61,5cm
3kk 7100g/65,5cm
4kk 8300g/68cm
5kk 9000g/71,5cm

26.5 Julietta & Naukumaija-poika (rv 40+2), 4070 g/52 cm
vk 7 5975 g/59,5 cm
2 kk 20 pv 6860g/64,5 cm
3 kk 20 pv 7920 g/66,5 cm
5 kk 8800 g/69 cm

28.5. VP & Essi (rv 40+2) 3620g/50cm
1kk 4690g/55cm
2kk 5480g/57,7 cm
3kk 5930g/61,5cm
4kk 6360g/64cm
5kk 6870g/64,9cm
6kk 7015g/ 65,5cm

30.5. Miira & Poitsu (rv42) 3790g/51cm
1kk 4050g/57cm
2kk 5500g/60cm
3kk 6280g/64cm
4kk 6880g/65cm
5kk 7180g/67,5cm

Nyt on neuvolat taas käytynä. Painoa tulee se tasasen varma määrä ja pituutta ei taaskaan suuremmin.

Voi teitä onnekkaita, joilla miehet vaatii jäämään kotiin. Meillä mies patistaisi minua töihin heti vanhempainvapaan loputtua. Mutta tämä tyttöhän ei mee. Ukko luulee ettemme tule toimeen pelkällä kotihoidontuella ja hänen palkallaan (mikä ei kyllä suuren suuri yrittäjänä ole). Mutta kyllä minä uskon, että me sen verran pystytään kitkuttelemaan ensi syyskuuhun, jolloin ajattelin palata töihin. Meillähän on myös tuo asuntolaina niskassamme. Mutta minullahan on vielä kahden vuoden lomatkin pitämättä, joten sekin aika lyhentää kotihoidontuella kitkuttelua. Mutta täällä maallahan ei pärjää ilman autoa, joten minulla on sellainen. Mutta miettikääpä bensan hintaa suhteessa kotihoidontukeen. Ei sillä hinnalla monesti kuussa edes autoa tankata. Mutta eipä olla niin sidoksissa kotona lojumiseen. Päästään kulkemaan, silloin kun tahdomme. Vaikka mies ei kyllä tykkää yhtään, että lähdemme tytön kanssa tuonne liikenteeseen. Vaikka eipä se liikenne täällä kovin vilkasta ole. :) Mutta hän on pelännyt jo ennen tytön syntymääkin, että kolaroin auton kanssa. Mutta en ole kyllä aikonut hänen pelkojensa takia jäädä neljän seinän sisälle nyhjäämään.
 
Tää 'Nääsvillehän' on tunnettu huonosta ajokulttuuristaan.. Mua risoo nyt erityisesti kun rattaiden kanssa liikumme kun ei tien yli meinaa päästä, ei auta vaikka olis valotkin jos samaan aikaan kääntyville on vihreät..grr. Busseissa taasen ärsyttää jos vaunuvälikössä seisoa tönöttää joku 'asiaton' enkä näin ollen saa vaunuja pitkittäin bussiin (onneksi on nappiaisa) enkä yleensä viitsi sanoa mitään kun kerran ilmaiseksi päästään.. Kerran on myös käynyt niin (bussissa siis) että eräs mies ohi mennessään huitaisi käsivarrellaan ja rattaat melkein kaatuivat, eikä äijä ees huomannut!

Äsken korpesi kun taas piti imuroida ja pestä lattiat kun taas oli viikko mennyt. Ja kun pitää _kaikki_ tehä yksin tuon ipanaisen kanssa, puuh.(no nyt piti ottaa typy syliin) Imuroitua sain kun typy oli rattaissa ja lattianpesun ajan leikki olkkarissa.. Mun sietokyky sotkua ja epäjärjestystä vastaan on aikas heikko vaikka onkin aika paljon pitänyt siitä joustaa jo raskausaikana kun ei paljon mitään pytstynyt supistelematta tehä. No mut kitinä yltyy joten ->
 
Kyllä minä välillä voisin vaihtaa siihen, että siivoaisin vaan omat ja lapsen sotkut. Tuo mies on aivan hirveä Waagneri. Ihan turha odottaa, että se tekisi kotona ollessaan mitään ylimääräistä. Nytkin oli lauantain yksin kotona ja mun olis pitänyt antaa glooriaa, kun oli tyhjentänyt astianpesukoneen. Siis täh?! Se on pakko tyhjentää joka päivä ja täyttää ja laittaa päälle ja tyhjentää ja täyttää ja laittaa päälle...
 
VP: heh, tuosta tulikin parempi olo, enpä ollut asiaa ajatellutkaan tuolta kantilta! (-: (en tosiaan ymmärrä miehiä joita pitää kiitellä kun ovat _auttaneet_ kotitöissä kun siis ne mun mielestä kuuluu kaikille samassa osoitteessa asuville! /-;)

Sinttu: typy on kans jo monta kertaa meinannut tippua sängystä eli kyllä sekin päivä meillekin vielä koittaa, hui sentään.

Mulla on nyt kyllä silmät ristissä, typyn kanssa meni yli 2 yöllä. Tuolla neiti nyt hereillä on ja katotaan viäkö hetkeksi nukahdettais. Tulin vaan tähän koneelle jotta pysyn hereillä... Noin muutoin oon kyllä ollut tämän vauva-ajan paljon vähemmän väsynyt kuin töissä ollessani.
 
Meillä mies ei niin paljoa enää auta kotitöissä kuin ennen. Eipä ole mitään tehtävääkään enää kun hän töistä tulee, päivittäiset pakolliset hommat teen yksin, Miklun ollessa päiväunilla. Sitten ajoittain pidetään isompi siivouspäivä mihin mies osallistuu myös.
Eipä tuo mies pahemmin edes sotke, mitä nyt vaatteitaan jättää lojumaan joka tuolin päälle :) Ja kahvikuppeja löytyy joka paikasta...
Siivous on mulle vähän sellainen aggressioiden purkauskeino :) Jos miehenkin kanssa ollaan riidelty niin alan heti puunaamaan jotain, ihan ajattelematta :) Samalla mumisen jotain itsekseni :) Sitten aikani puunattuani onkin taas parempi olo.

On Miklu kyllä aika epeli, nyt pitäisi jo päästä seisomaan. Olen muutaman päivän ihmetellyt kun hän mahalleen ollessaan kurkottelee ylös käsillään tuon olkkarin pöydän luona. Välillä hivelee pöydän jalkoja :) Sitten eilen välähti että taitaa Miklu haluta ylöspäin jo. Nostin sitten Miklun seisomaan pöytää vasten, ei tarvinnut paljoa pitää kiinni että pysyi poika pystyssä! Ja Miklu taas kiljahteli onnessaan, äiti parin päivän vihjailun jälkeen vihdoin tajusi mitä hän halusi :) Isillekin tuli tippa silmään kun katsoi Miklun seisomista :)

Mies on edelleen hippusen outo, eilenkin raivostui jostain, en edes tiedä mistä. Kysyin sitten että mikä riivaa niin ei tiedä, ehkä väsymys. Joopa joo...
 
Wow. Kylläpä Miklu kehittyy vauhdilla. Meillä vasta treenataan tuota ryömimistä ja istumista. En oikein vieläkään uskalla kovin istuttaa, kun neuvolassa sanoi et ei kannata kiirehtiä. Eilen tyttö pääsi himpun eteenpäin ilman vaippaa könytessään. Juttelin puhelimessa ja totesin et kovasti kurkottelee mattoa käsiinsä ja hetken päästä kun katsoin niin jo imeskeli sitä mattoa :)

Minulla kans eilen verenpaineet hieman kohosi kun ukko tuli vasta kuuden jälkeen kotiin ja sanoin et ihanaa kun tulit auttamaan kun olin tosi väsynyt ja tyttö tosi känkkä päällä. Noh ukko sanoit hänen ihan pakko lähtee treenaamaan. Kysyin et todellako ihan pakko. -juu, oli vastaus. Olin niin poikki etten jaksanut edes sanoa mitään mutta asiaan palataan vielä. Asioilla kun on tärkeysjärjestys! Pitää siis vähän tarkentaa miehen proriteetteja. Meillä kans saa "antaa glooriaa" jos on jotain tehnyt. Eilen kysyi et paljon maksan kun käskin laitaa pyykit koneeseen. Vitsihän se oli mut arvatkaa naurattiko. Onpa muuten terapeuttista pajattaa täällä =) Hitsi kun vasta nyt olen tämän hokannut.

Eiks teissä tosiaan ollut ketään kestoilijoita? Voin muistaa väärinkin. Olisi vaan ollut kiva kuulla kokemuksia ja vinkkejä.
 
Laittelin nyt niitä sähköposteja..olipa hassua lukea nimiä merkkien takaa. Voisiko joku laittaa sen viestin vielä Nasu1lle, kun tuo hotmaili väitti, ettei voi sitä lähettää? Ja sanokaa ihmeessä muutkin, jos ette oo saanu postia.

HIrveesti ootte kirjotelleet, enkä muista varmaan puoliakaan, koska oon välillä käyny lukemassa aina muutaman jutun. JOten taidanmpa keskittyä meihin =D

MIespä siis tuli kotiin keskiviikkona ja lähti vasta sunnuntaina. Selviteltiin asioita ja oltiin perheen kesken kotona(tietty kaupassa käytiin ja ulkona kahestaan syömässä). En tiiä oonko vieläkään ihan ok asioitten kanssa, mutta parhaani mukaan yritän edes. Se sano, et koska joutuu olemaan niin paljon poissa, niin kotiin palaaminen tuntuu ihanku tulis kylään(tuntu tosi pahalle sen puolesta). Onneksi se on perjantaista seuraavaan sunnuntaihin vaa kas päivää armeijassa, ni saahaan lisää yhteistä aikaa. On se vaan niin kummallista, että aina kun tuntuu, et menee liian hyvin, ni sit pitää mennä jotakin huonosti.

Ida on taas vetäny muutamia kertoja herneitä nenään, ku oon tarjonnu sille jotain sen mielestä väärää ruokaa =) Toissayönä sillä ei ollu nälkä ollenkaa, ja sen lisäksi se nukahti vielä joka kerta, kun heräsi, niin itsekseen. Viimeyö ei menny kyl ihan yhtä hyvin, mutta kummiski puuron ansiosta ollaan mennossa parempaan suuntaan. Tänään ei kyllä syöty aamupuuroa, kun mulla on toinen tissi kipee, ni pakko saaha siitä imetettyy enemmän, et sieltä tukokset aukeis. Ennen oon saanu itekki auki, mut nyt tuntuu, et se on paljon syvemmällä ja oma lypsäminen ei auta.

Nasu1: Me ollaan kestoiltu silloin aluksi kotona. Se vaan on valitettavasti jääny, ku täältä päin ei oikein voi ostaa niitä ja netistä oon niin huono tilaamaan mitään. MIehen kans puhuttiin just, et jos me nyt ollaan menossa ennen joulua hesaan, ni ostettais niitä kuoria lisää. Me käytettiin harsoja, lisäimuja ja sitte kuoria. Meillä oli niitä kuoria vaan kolme, mutta se ei oo ainakaan riittävästi, jos käyttää täyspäiväsesti. Ainakin jos yhtään joskus fuskaa. MUtta meillä se riittii siihen, et käytettiin kotona(ollaan aika lentävää sakkia).

Pitää vissiin lähteä survomaan noita kasviksia ja jatkamaan omaa ruokaa..
 
kiitos, Antsukka, noista sähköpostiosoitteista. mitäs me ny tehdään, laitetaanko esittelyitä e-maililla vai perustetaanko messengeriin ryhmä? mun täytyy varmaan ottaa joku kurssi tuosta messengeristä joltain tutulta, koska tuntuu että en osaa sitä käyttää. sain sen kyllä asennettua, mutta nyt se tosiaan pompsahtaa aina auki kun koneen laitan päälle...... mahtaako niin olla tarkoitus? on koettanut laittaa sitä offline-tilaan ja sulkea vaikka millä tavalla, mutta aina se tuntuu olevan päällä. spooky ;o)
laitoin viestin Nasu1:lle uudestaan, toivotaan että nyt meni perille.

mä tulin just parturista. nyt on huomista kuvausta varten kampaus ;o) pitäisi vielä valkata että mitä sitä laittais päälleen kuviin..
 
Kiitti Antsukka sähköpostiosoitteista. Mulla oli kans alux sama ongelma, ku Sintulla ton mesen kans. Mut auttaa en osaa, sillä siskon mies käy aina auttaas mua noitten juttujen kans, enkä oo vaivautunu ees kattoon mitä se mun ongelmille millonki tekee. Mut toi mese ois kyllä varmasti tosi käytännöllinen areena. Sähköpostiaki tietty voidaan laittaa, mutta mesessä pystyy kunnolla keskusteleen ja laittaan kuvia. Eiköhän joku meiän porukasta osaa meille yhteisön laittaa alulle. Jos ei, ni mä voin pyytää apua, mut siihen voi mennä aikaa ennen ku saan sellasia vieraita.

Jennasta on tullu oikee kakkakone. Koko ajan sais olla vaihtaas pikku kikkareen takia vaippaa.Sitä se kiinteitten lisääminen on ilmeisesti tehny. Aamulla kuuden maissa Jenna ei meinannukka nukahtaa tavalliseen tapaan tissille, joten haistelin vaippaa. Ei haissu mun nenään ku pissalle, joten nukutin neitin vaippaa vaihtamatta. Aamulla oliki sitte yllätys oottamassa. Normaaliin kakan määrään verrattuna Jenna oli varmaan kakannu viis kertaa. Ei ihme, jos uni oli vähän hakusalla. Kakka ei vaan jotenki haise yhtä paljon ku ennen.

Joo on se harmi, ettette te Nasu1 ja Sirppeli oo aikasemmin uskaltautunu joukkoomme. On tää niin hyvä areena purkaa itteensä. En ois ikinä uskonu jääväni tämmöseen kiinni, mut niin sitä vaan käydään useempaan kertaan päivässä päivittämässä tiedot. :)
 
Muistan miks oon hylänny hotmailin käytön.. Nasu!lla olikin väärä osote ja Lillikin on nyt lisätty..mutta ite en ainakaa saanu uutta spostii..eli jos tekään ette saanu ni pitää ottaa myöhemmin uusiks, ku Ida meinaa hermostua. Hotmaililla on joku päivitys menossa, ni en saanu ees teiän osotteita sinne taltee, et pitää hommailla vähä copy-pastee =)
 
Meijän neiti tekee hampaita :( raasu on ihan nuhanenä ja yöt on levottomia. Mutta on niitä jo odotettukin... kuola kun on valunut jo kuinka ties kauan, heh... tuossa se nyt touhuaa lattialla, kattelee itteään peilistä ja höpöttelee, ihana...

Eilen en ehtiny paljo netissä käymään, ku oli kaikenmoista touhuamista. Nyt piti ottaa Emppu syliin ku ei enää viihtyny lattialla. palaan myöhemmin :)
 
Sori Nasu, unohdin tuon kestoilujutun. Meillä mennään pelkillä kestoilla. Enimmäkseen käytän taskuvaippoja, öisin ja joskus päikkäreillä villahousut + sisävaippa. En keksi oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa, jos vain jaksaa pestä pyykkiä. Essin peppu kyllä tykkäs huonoa keinokuiduista, joten siirryin käyttämään pelkkiä luonnonkuituja (puuvilla/bambukangas) peppua vasten. Mies ja kaikki muut Essiä hoitavat osaavat myös nykyään pelata meidän vaippojen kanssa ja ovat jopa aatteen puolestapuhujia :)

Taskuja on muistaakseni 16kpl (ovat aika kallis vaihtoehto...), villiksiä kolmet (meidän tarpeisiin liikaa) ja sisävaippoja 6kpl. Imuja ja harsoja reilu läjä. Ja näillä pärjää hyvin.
Likaiset vaipat säilytän kuivasäilytyksessä ämpärissä pyykkikoneen vieressä. Kakat huuhtaisen pönttöön ja nakkaan vaipan ämpäriin. Eikä haise paitsi silloin, kun laitan vaipat koneeseen, niin alimmista saattaa tulla vähän katkua. Mutta kylppärissä ei siis leiju mikään pissan haju. Ja pesen vaippojen kanssa kaikkea, mitä 60 asteessa saa pestä: 100% puuvillavaatteet, kaikki Essin vaatteet, lakanat ja pyyhkeet. Ihan pikkiriikkisen pesuainetta ja lisähuuhtelu.

Tällä hetkellä meillä vielä lojuu yksi paketti kertiksiä, mutta periaatteen naisena en osta enää. Muuten mies alkaa lipsua kestoilusta :)

Noista kotitöistä vielä:
Meillä on aika hyvä työnjako kotona, mutta tiski- ja pyykkihommat on mun heiniä. Jos oon pois kotoa, niin kyllä ne mun mielestä siirtyy kotona olevalle... Mies on tosi hyvä järjestämään paikat kuntoon ja hoitaa kaikki ulkotyöt + autoon liittyvät jutut. Perinteistä. Kyllä se myös imuroi, mutta jälki on kehnonlaista. Ja aika vasta se sanoi, että jos se "erehtyy" tyhjentämään tiskikoneen, niin se on tarkoitettu hiljaiseksi viestiksi minulle: "Olet tärkeä, haluan auttaa." Lasta mies hoitaa mun mielestä tosi paljon. Itse kun huitelen illat omissa menoissani tai kyhjötän täällä koneella työn touhussa.

Totta vieköön! Täällä on aivan überhelpottavaa (BB-fani) käydä avautumassa. Ja on tosi kivaa saada viimein kasvot teille. Siis jos uskallatte itsenne paljastaa :)
 

Yhteistyössä