MIkähän mulla on, kun ei juuri huvittais lähteä äidin luo ajelemaan? Matkaa on 150km ja harvoin tulee käytyä, eli pitkään aikaan taas ainoa mahdollisuus mennä sinne lasten kans kun on loma. Mukava on nähdä äitiä, isää, sukulaisia ja ystäviä... mutta samalla tuntuu, että menee lomaa haaskuun (?).
Tää oma piha olis nyt näillä ilmoilla niin ihana, lapset viihtyy tosi hyvin pihassa ja kotona sais siis olla vaan. Äidin luo, kun mennään niin vastassa on kerrostalo ihan kaupungin keskustassa. Sitten kyläillään tukka putkella muut tutut ja sukulaiset läpi. No, meinaan kyllä rajoittaa vierailuja ja kuopuksen päivärytmin mukaan mennään... siltikin tuntuu väärältä kuopusta kohtaan tai siis tuntuu, että hänelläkin olis oikeus olla kotona vaan. Viime viikko oltiin Espanjassa, tosin siitä saakka ollaan oltu ihan kotosalla. Mä vaan jotenkin ajattelen, että tuollainen 2 vee "häiriintyy" jatkuvasta reissaamisesta... toisaalta lapsi ei ulospäin sellaisia merkkejä ole kyllä ikinä näyttänyt eli on iloinen, syö ja nukkuu hyvin jne.
Kohta tosiaan pitäis lähteä, vanhemmat odottaa meitä kovasti luokseen. Mun pitäis vaan saada tsempattua oma mieleni hyväksi. Toisaalta onhan siellä se ihana Yyteri, kirjurinluoto jne. paljon mukavaa lapsille...
Tää oma piha olis nyt näillä ilmoilla niin ihana, lapset viihtyy tosi hyvin pihassa ja kotona sais siis olla vaan. Äidin luo, kun mennään niin vastassa on kerrostalo ihan kaupungin keskustassa. Sitten kyläillään tukka putkella muut tutut ja sukulaiset läpi. No, meinaan kyllä rajoittaa vierailuja ja kuopuksen päivärytmin mukaan mennään... siltikin tuntuu väärältä kuopusta kohtaan tai siis tuntuu, että hänelläkin olis oikeus olla kotona vaan. Viime viikko oltiin Espanjassa, tosin siitä saakka ollaan oltu ihan kotosalla. Mä vaan jotenkin ajattelen, että tuollainen 2 vee "häiriintyy" jatkuvasta reissaamisesta... toisaalta lapsi ei ulospäin sellaisia merkkejä ole kyllä ikinä näyttänyt eli on iloinen, syö ja nukkuu hyvin jne.
Kohta tosiaan pitäis lähteä, vanhemmat odottaa meitä kovasti luokseen. Mun pitäis vaan saada tsempattua oma mieleni hyväksi. Toisaalta onhan siellä se ihana Yyteri, kirjurinluoto jne. paljon mukavaa lapsille...
. Lapsille on kiva nähdä isovanhempiaan ja nauttia siitä huomiosta kun kaikki ihastelee ja ihmettelee lasten kasvua ja kehitystä. Ja se piha on ja pysyy teillä. Voitte olla siinä vaikka ihan joka ilta töiden jälkeenkin ja lapset nauttii siitäkin. 
. Mä taas en jaksa sitä edestakaisin ajelua, varsinkin kun kuopus ei nuku autossa. Eli aamulla lähdettäis, kuopus nukkuis päiväunet ja sitten ajettais jo takaisin -turha käynti mun mielestä.
. Mut on ne Porin reissut vaan raskaita, nyt jo ohjelmaa täynnä, ensi pysähdytään kylässä Luvialla, sitten äidin luo, serkun luo, toisen serkun luo, lasten kummien luo ja ystäväperheen luo... huoh. Vaikka kiva onkin kaikkia nähdä. Äiti vaan ja isäkin sitten molemmat odottaisivat että ollaan se koko aika heidän luona, mikä sekin hankalaa, kun asuvat eri osoitteissa 
