"Tulee jos on tullakseen" Mitä mieltä sinä olet?

[Nekkis]

Minusta lasta joko halutaan, ei haluta tai sitten raskaus on yllätys.
Jotenkin en vain voi hyväksyä sitä tyyliä lastensaannissa, että "kyllä se tulee jos on tullakseen, kunhan jätin pillerit pois ja ei se haittaa vaikkei onnistuisikaan".

Vaikuttaneeko itselläni se, että kaivattua toista ei näy eikä kuulu, mutta jotenkin oudoksuttaa tuollainen vähän niin kuin "hällä väliä" -asenne. :|

 

[Cinnamon Lee]

Ehkä sillä vaan tarkoitetaan ettei "tekemällä tehdä", vaan toivotaan parasta?

 

[auts]

musta tuntuu että tulee jos tullakseen meinaa että kyllä sitä lasta halutaan muttei tavallaan oteta stressiä, vauveli tulee kun on ''valmis''

 

[aijaa]

No mua ei oudoksuta, paremmat mahikset siihen lapsen tulemiseen taita silloin ollakin, kun ei siitä tehdä sellaista pakkopullaa, jota kytätään ovulaatiotestien ja kalenterin kanssa, milloin olis taas hyvä aika nusasta... On sitä muutakin elämää, ja elämää se on elettävä sekin aika, kun siitä lapsesta haaveilee. Käsittääkseni tää asenne on siinä vaiheessa, kun ei vielä tarvetta mihinkään hoitoihin ja musta se on ihan ok.

 

[vieras]

Ehkä se "hälläväliä"-asenne on tarkoitettu ihan itselle tavallaan "suojaksi" turhaa hermoilua ja stressiä vastaan?

 

[Aniida]

no, me aina sanottiin että tulee kun on tullakseen, eikä se tarkottanut että ei olis haitannut jos ei olis tullu ollenkaan, vaan sitä etten tuijottanut ovulaatioita tms enkä seisonu päälläni seksin jälkeen, vaan ajateltiin että tärppää kun on tärpätäkseen. Puhuttiin myös siitä että jos ei kahden vuoden kuluessa tärppää niin on aika siirtyä muihin keinoihin. näin siis kummankin kohdalla, ja puolisen vuotta meni molemmissa jotta tärppäs...

eli ei mikään hällä väliä asenne, vaan että ei alettu "tehtailemaan" lastam, eikä sen tarvinnu tulla nyt heti kaikki mulle asenteella. Mun vauva kuume antaa ajan kulua..

 

[Nekkis]

Niin, voi olla noinkin, ja totta kai aina parempi, ettei ota stressiä asiasta, jolloin raskautuminen voi olla vaikeampaa.

 

[Tianna]

Ehkä se "hälläväliä"-asenne on tarkoitettu ihan itselle tavallaan "suojaksi" turhaa hermoilua ja stressiä vastaan?

Näin mä kans luulen. Toivotaan parasta muttei haluta pelätä pahinta.

 

[vieras]

No kun sitä lasta ei voi tilata, niin on parempi asennoitua vähän hennommin asiaan, ettei sit pety niin pahasti jos ei lasta saakaan. Eikä myöskään koskaan ole "oikea aika" tehdä vauvaa, niin on perempi sen antaa tulla kun on tullakseen.

Eli rennosti vaan, ilman pingotusta

 

[Peppari]

Joo tulee jos on tullakseen-asenne on ihan jees, jos vertaa sitä esim pakko-mittailla-lämpöä-ja nussia tänään pakosti-menetelmään.

 

[LisaMarie]

Mä taas en ymmärä lasten "tekemistä". Onhan se ehkäisyn poisjättäminen merkki siitä, että lasta halutaan, mutta ei se maailma siihen kaadu, jos sitä ei kuulukkaan.

 

[*]

Niin, eihän sitä lasta voi pakottaa tulemaan. Tuo lausahdus on mun mielestä vähän sellanen fraasi ja lapsiasiat muutensakin melko henkilökohtainen asia. Jos itse sanoisin noin, niin tarkoittaisin sillä vähän kiertoteitse, että tää on nyt meidän asia eikä siitä haluta sen enempää muille huudella.

 

[vierailija]

Mä luulen että se on monelle, myös itselleni, vähän sellainen itsensä suojelemisen muoto. Haluaa lasta paljon, mutta pelottaa pettyä joka kuukausi kun kuukautiset eivät alakaan.. Eli eihän se nyt tarkoita että ihmiset oikeasti vähät välittäisivät tulevatko raskaaksi tai eivät. Toinen mahis on se, että ulkopuolisille sanotaan noin etteivät liikaa kysele ja intoile asiasta..

On sitten sekin mahis, että joku osaa ottaa niinkin rennosti että on vain ajattelematta asiaa. Mutta mun pitää sanoa että olen vähän kateellinenkin heille, sillä mä en vaan pysty olemaan ajattelematta vaikka kuinka yrittäisin. Eli mua yli kaiken ärsyttää nämä ole vain ajattelematta asiaa ja sieltä se tulee -kommentit kun sydän kaipaa eikä sitä PYSTY kääntämään pois päältä sitten millään..

 

[myymä]

Mä oon todennut, että sitä raskautuu huomattavasti paremmin (omalla kohdallani) jos en ota paineita yrittämisestä. Esikoista yritettiin 4kk tuloksetta, sitten kerran sutinoitiin menkkojen aikaan (eikä todelakaan lapsenteko mielessä koska se olisi hyvin epätodennäköistä) ja tadaa, paukahdinkin raskaaksi

Toinen raskaus sai alkunsa kertalaakista, kun ei todellakaan yritetty vaan kävi pieni "vahinko".. sittemmin tosin meni kesken

 

[Nekkis]

Ja itse tarkoitin tosiaan niitä, joille loppujen lopuksi on (ilmeisesti) aivan sama tuleeko lapsi vai ei, kunhan kokeillaan ja siinä se. Kismittää, että jotkut eivät haluamalla halua lasta, kunhan siinä sivussa pyöräytetään sellainen.

 

[BFM]

Me ollaan oltu asenteella "annetaan vauvalle mahdollisuus tulla" eli ilman ehkäisyä 7 vuotta ja sinä aikana 3 vauvaa syntyi

Ketään ei tekemällä tehty,vaan ne tuli kun olivat tullakseen,kaikki haluttuina ja toivottuina :heart:

 

[vieras]

Meillä elettiin vuosia ajatellen, että tulee jos on tullakseen, varmaan syystä että mies halusi jo lapsia, minä en ollut vielä ihan varma. Koitti sitten se aika että minäkin halusin todella saada lapsia, ja alettiin sitten yrittämään oikein todenteolla, vaikka olikin aikalailla selvää että ei ihan heti onnistu, kun ei tuottanut tulosta vuosien tjottailu.
Nykyään meillä on ihana lapsi, sisarusta vaan ei kuulu... Taas elellään tulee jos on tullakseen, mutta luultavasti lääkärin apua tarvitaan taas... Niinkuin viimeksikin.
Meillä se ajatus taitaa olla keino suojautua siltä totuudelta, että haaveeksi varmaan jäisi lapset, ilman apuja. On lohduttavampaa ajatella niin kuin sitä totuutta.

 

[tuli kun oli tullakseen]

No, meillä ekan jälkeen oltiin juuri tuolla asenteella. Mitä vikaa? Ei siis kauheeta kiirettä mielessämme pidetty ja jatkettiin elämää sillä ajatuksella, että nyt on yksi lapsi. No mukava yllätys sitten olikin, kun huomasin olevani raskaana ja ikäeroa pienille tuli alle 1,5v. Mutta pidempäänkin oltaisiin siis jaksettu odottaa, siitä mielestäni tuossa vain kyse.

 

[leijona76]

Niin meilläkin oli se asenne. Sai tulla jos oli tullakseen. Emme siis estäneet/kytänneet ovista jne. Elettiin elämää ja ajattelin että ehkäpä joskus saan sen +.

 

[Kowalski]

Me tehtiin esikoinen "tulee jos on tullakseen"- asenteella. Eli lopetin pillerit, mutta en alkanut miettimään milloin on ovulaatio, saatikka ostanut minkäänlaisia ovistestejä tms. Melkein heti vauva sitten olikin jo tullakseen =)

Muutamalla uskovaisella tutullani on tuollainen periaate. Eli ei ehkäistä, muttei myöskään mietitä miksei vauvaa kuulu eikä mennä lapsettomuushoitoihin tms, vaan ajatellaan että Jumala päättää milloin heille tulee vauva, vai tuleeko ollenkaan.

 

[marhe]

siis mä en nyt oikeen ymmärtäny mikä tossa sanonnassa oli ap:lle ongelma? ihan selvällä suomen kielellähän tuo on merkki siitä että lasta toivotaan tulevaksi. pillerit jätetty pois ja yritys alla. ei se kaikilla heti tärppää kun pillerit jättää pois ja tarkotti varmaan että he kyllä ilmoittaa sitten kun ilmoitettavaa on ettei joku tavis käy kyselemässä koko ajan että joko joko. ei aina pitäs takertuu jonkun tapaan esittää asia.

 

[Nekkis]

Mutta kun teilläkin on ollut siinä kuitenkin kantavana voimana, asian ytimenä se, että se lapsi halutaan. Siitä ei kuitenkaan ole otettu suurta stressiä, mutta entä nämä, jotka vaan jättävät pillerit pois eivätkä välttämättä edes halua sitä lasta, kunhan kokeilevat mitä tapahtuu.

 

[Miili]

Ainakaan mulla ei "tekemällä" onnistunu, sit kakkonen tulikin ns "vahinkona", onnellisena sellaisena.

 

[vieras]

Meillä lapset tehty "tulee jos on tullakseen" eli ollaan toivottu lasta mutta ei olla tekemällä tehty. Ja lapsi on sitten saanut alkunsa kun on saanut alkunsa joko heti tai parin vuoden sisällä.

 

[Uska]

No mulle se ei ole ihan "hällä väliä" vaikka sanonkin tulee jos on tulakseen...

Vaan ehkä parempi ilmaisu olisi "otetaan rakkaudella vastaan jos annetaa"
Ilman tressiä ja oviksen laskua.